Hyvää Joulua!

Joulu saapuu

kellojansa kilistellen,

tonttuinensa vilistellen,

iloisesti rallatellen,

jouluiloa toivotellen!

Vuoden viimeiset viralliset kisat

Marraskuun viimeisenä päivänä oli vuoden toiseksi viimeisen virallisen kisan vuoro. Rudi tuntui jo veryttelyssä todella hyvältä, mutta en uskonut sen olevan samanmoinen myös siinä vaiheessa, kun ollan lähdössä. Sen fiilis kun saattaa muuttua hyvinkin paljon suuntaan tai toiseen siitä, millainen on ennen lähtöä. Siksi onkin todella tärkeää osata reagoida siihen niin, että Rudi kykenee selviytymään radasta. Tänä vuonna meille on syntynyt vihdoin jonkinmoinen kisarutiini, joka selkeästi helpottaa Rudia. Ennen rataantutustumista opettelen radan ulkoa, jotta pystyn tekemään sen Rudin kanssa. Rataantutustumisessa yritän ehtiä mennä radan kolmesti: ensin varmistan osaavani sen ulkoa, sitten mietin mitä sanon/teen ja viimeiseksi menen virtuaalikoiran kanssa. Rudi on häkissään siihen asti, että on kaksi tai kolme koiraa ennen meitä, riippuen vähän miten nopeasti rata mennään ja minkälainen fiilis Rudilla on. Kun otan Rudin häkistä enää ei tehdä mitään liikkeitä, vaan vain olen sen kanssa ja kävellään hallia ympäriinsä valtavasti kehuen koko ajan. Kun viimeinen koira menee radalla menen sisäänmenoaukon lähettyville, jossa Rudin täytyy pitää kontakti ja saa palkkaa siitä. Tämä on auttanut todella paljon Rudia, vaikka tänä syksynäkään ei kaikki kisat ole menneet ihan putkeen. 

Rudi tuntui vielä lähdössä hyvältä, joskin nenä kävi nopeasti maassa, toinen vähän isompi nuuskiminen oli istu-maahan-kierrä koira -liikkeen aikana. Näistä oletin tulevan pieni pisteenmenetys. Puolenvaihto edessä -ja 270 vasemmalle -liikkeissä Rudi kävi vähän turhan kaukana. Puolenvaihdossa takana jouduin antamaan useamman käskyn ja ehdin jo pelästyä ettei tee liikettä ollenkaan. Peruutuskin oli vähän vino, vaikka ennen rataa teki sen hienosti suoraan. Tiedä sitten sanoinko aiemmat liian hiljaa, kun viimeisen käskyn sanoin kovempaa, jolloin heti lähti tekemään liikettä. Pikku virheistä huolimatta kokonaisuutena rata oli todella hyvä, ehkä yksi hienoimmista joita ollaan tänä syksynä tehty. Rudi oli vihdoin hienosti mukana tekemässä rataa!

Tuomari: Maria Riski
Tulos: MESHYV 97/100p.
Kommentti: Hieno rata!
Vähennykset: Puolenvaihto edessä -1p. AS (koira pois asennosta yli 0.5m), 270 vasemmalle -1p. AS ja peruutus -1p. VINO

 

Toissapäivänä oli vuoden viimeiset viralliset kisat, jotka olivat samalla meidän ensimmäiset iltakisat. Huippua, että vielä ehdittiin kokea uudenlainen tilanne! Hitusen jännitti menisikö rata täysin huutamiseen, kun iltaisin on yleensä treenit, joissa hepulipäivinä tulee helposti ääntä. Joskin onneksi nämä hepulipäivät ovat hurjasti vähentyneet. Toissapäivänä oli vuoden viimeiset viralliset kisat, jotka olivat samalla meidän ensimmäiset iltakisat. Huippua, että vielä tälle vuodelle ehdittiin kokea uudenlainen tilanne! Hitusen kyllä mietin millainen Rudi mahtaa olla, kun iltaisin treeneissä on villimpi kuin aamuisin kisoissa. Vaikka onkin toki rauhoittunut paljon siitä mitä joskus oli.

Kisapaikalla oltiin tutusti tuntia ennen luokan alkua. Tuon verran on vähintään pakko olla paikalla, jotta ehtii valmistautua kunnolla. Rudi tarvitsee aikaa päästäkseen oikeaan mielentilaan ja minä opettelemaan radan ulkoa / ottamaan sen Rudin kanssa ennen rataantutustumista ja tyhjentämään pään. Lisäksi meidän vuoro oli heti toisena, jolloin tämä oli vielä tärkeämpää. Tuo lähtönumero on hitusen liian aikaisin, täydellinen lähtönumero olisi kolmas. Näin ehdittäisiin rataantutustumisen jälkeen valmistauta sopivasta, odottamatta yhtään. Yhden koiran ajan kannustusta ja toisen ajan kontaktia. Nyt aika oli puolet Rudin vaatimaa aikaa lyhyempi ja se kyllä näkyi! Tuntui, että kaikki liikkeet täytyi vääntää rautalangasta, jotta kyettiin tekemään ne edes jotenkin. Tosin videolta se ei näytä niin pahalta kuin tuntui. Hyvät pisteet meille kuitenkin jäi, mutta huonolla fiiliksellä.

 Istu-seiso-maahan -1p. PY (puutteellinen yhteistyö) 

Koira eteen istu, oikealta oikealle -1p. VINO (erittäin vino asento, yli 45 astetta) 

Pyörähdys -3 TVÄ (Epätarkasti suoritettu liike) 

Istu, käännös oikeaan, istu -1 PY (puutteellinen yhteistyö) 

360 oikeaan -1 VINO (erittäin vino asento, yli 45 astetta 

Tuomari: Päivi Nummi 

Tulos: MESHYV 93/100p. 

Aika: 2.20.63 

Kommentti: Hienoa yhteistyötä!

Tokon kisatreenit 24.11.

Pitkästä aikaa päästiin tokon kisanomaiseen treeniin! Pyrin hyödyntämään aina kaikki lähellä olevat, sillä niitä tarvitaan kovasti. Normaaleissa treenitilanteissa ei enää jännitä, mutta kisanomaisissa vielä kovin jännittää, jonka vuoksi Rudi reagoi siihen negatiivisesti. Nuuskimista, vinkumista ja astetta huonompaa suorittamista. Eniten se vaikuttaa seuraamiseen.

Paikallaolossa Rudi oli vieraiden koirien keskellä, joka alkuun hieman hirvitti. Sen sai suorittaa oman tason mukaisesti eli sai jättää hihnan ja/tai jäädä sopivan matkan päähän. Päätin ottaa kisanomaisesti, sillä koen Rudin nykyisin oikeasti kykenevän liikkeeseen myös vieraammassa paikassa ja vieraiden koirien kera. Rudi tutki ympäristöään, nuuski ja vinkui nykyistä enemmän, joka varmasti osin johtui omasta jännittämisestä. Mutta pysyi kuitenkin!


Seuraamisessa oli hyvin tuttuja elementtejä koe/kisanomaisesta tilanteesta eli ei lähde mukaan pysähdyksen jälkeen, seuraa liian kaukana eikä käännöksetkään oikein suju. Tylsää kun ei tule tehtäviä 3-5 metrin välein. Täytyisi treenata enemmän niin, että siinä olisi vaihtelua ja täytyisi pysyä kuulolla. Ehkä se on itsellekkin vähän tylsää, kun liian vähän aina treenaa sitä.

Hypyllä pääsi pieni ääni, jota harvoin on tokon puolella kuulunut, mutta muuten oikein hyvä! Kapulanpito myös oikein hieno, joskin pitää vähän löysästi kiinni. Tämä mahdollisesti vaikuttaisi hypyssä, mutta sitä nyt ehtii treenaamaan paremmaksi, mikäli koskaan sinne asti päästään. Kaukoissa nuuski niin ettei kuullut ensimmäistä käskyä ja toisella nousi vähän epävarman oloisena. Tähän annettiin vinkki, että treeneissä kannattaa aina odottaa kontaktia ennen käskyä.

Kokonaisuuteen olen kuitenkin tyytyväinen, sillä mukaan mahtui kuitenkin paljon hyvääkin. Enemmän kun saisi vielä käytyä kisatreeneissä ja treenata vielä liikkeitä varmemmiksi niin voisi mahdollisesti käydä kokeilemassa taasen kisoja.

Tokon ALO-luokan kurssi

Pitkästä aikaa päästiin osallistumaan tokokurssille! Kurssilla käytiin läpi kaikki alokasluokan liikkeet, kaikki oman tason mukaisesti. Luoksetulo häiriön kera ja paikallaolo otettiin jokaisella kerralla. Paikallaoloissa pyrin pääsemään mahdollisimman monipuolisesti eri koirien viereen ja väliin, jotta oma luottamus kasvaisi treenitilanteissa. Siinä kannattaa antaa nami tassujen väliin, jolloin ei vain vahingossa koira nousisisi ylös/kurkottaisi. Monesti kouluttaja sanoin Rudin olevan kisavalmis, vaikka itselläni on vahva fiilis siitä, että liikkeitä täytyisin saada vielä vähän varmemmiksi ennen seuraavia kisoja. Kisatilanteessa kun etenkin seuruu on liike, joka menee äärettömän huonosti Rudin osaamistasoon verrattuna. Kaukot taasen ovat jonkin verran hitaammat kuin treeneissä tai joutuu käskyttämään nousun kahdesti.

Seuraamisesta täytyisi saada todella hauskaa, sillä kaikkien muiden liikkeiden ohella se on tylsää, ainakin Rudin mielestä. Täytyisi hirveästi tehdä odottamattomia asioita, mutkitella ja mennä isoa ympyrää. Kääntyä terävästi pois heti jos kontakti tipahtaa ja palkata yllättävissä kohdissa. Liike olisi hyvä saada usein liikkuroituna, sillä uskon sen vaikuttavan myös jonkin verran. Etenkin kun viime kisoissa liikkuri käveli ihan meidän perässä.

Kaukot sujuivat minimaalista nopeaa maan nuuskaisua lukuunottamatta jokaisella kerralla oikein hyvin. Joskin tosiaan on ruvennut menemään myös treeneissä hitusen hitaammin kuin aiemmin, vaikka ollaankin yriteotty saada siihen vauhtia. Namikädellä auttaessa vaihtaa varsin näyttävästi ja nopeasti kyllä. Kuuntelutreeniä voisi myös tehdä niin, että sanookin jo valmiiksi maassa ollessa uudelleen maahan.

Kapulanpito on se liike, joka onnistuu riittävän hienosti joka kerta. Joskin pito on toki hieman löysä hyppynoutoa ajatellen. Täytyisi treenata asiaa niin, että tekisi vähän häiriötä pidon yhteydessä työntämällä/vetämällä vähän kapulaa. Toki voisi ostaa myös kapulan, jossa on molemmin puolin tai vain toisella puolen naru. Esimerkiksi tämä*. (https://www.riemukauppa.fi/koirat/tuote/hold-it-pitokapula-pyorea-pyokki/002194/)

Liikkeestä maahanmeno on myös hyvin varma liike, jossa ei ole tarjottu muuta asentoa kuin maahanmenoa. Paitsi sitä yhtä kertaa elokuussa, jonka melkein voisi laittaa omaan piikkiin. Seuraamisen/kontaktin vahvistamista toki tarvitaan jokaiseen liikkeeseen.

Luoksetulo on Rudin mielestä ehkä kaikista lempparein liike. Ihan parasta on juosta suoraan luokse! Vauhtia voisi muistaa ylläpitää välillä sillä, että vapauttaa kesken luoksetulon ja heittää mun taakse lelun eli koira juoksisi mun ohitse. Rudi kun tahtoo satunnaisesti vähän ennakoida, joskin ei hirveästi mutta kuitenkin.

Hyppy on myös hyvin varma liike, jossa tosin saattaa kuulua yksittäinen haukahdus, joko lähtiessä tai hypätessä.

Liikkeiden välit kannattaisi treenata niin, että sosiaalisen palkan jälkeen tarjoaisi itse sivulle tuloa. Rudi alkaa herkästi huutamaan väleissä, kun kouluttaja antaa palautetta. Pitäisi saada tehdä jotain ja kun ei ole käskyn alla niin pitää huutaa, jotta muka saisi jotain tekemistä. Huutamisen kanssa olen pitkään tehnyt sitä, että pyydän sen "käy siihen" -käskyllä maahan ja odotan, että hiljenee. Mikäli ei hiljene käännän selän ja lähden poispäin kävelemään, palaten heti kun on hiljaa. Tämä on hurjasti auttanut huutamiseen myös suorituksen aikana, kun olen keskeyttänyt tekemisen, mutta kierroksilla ollessa edelleen saattaa huutaa.

Jokaisen hyvin sujuvan liikkeen kohdalla saatiin vinkiksi vain yllättää koira palkkaamalla/vapauttamalla koira yllättävissä tilanteissa sekä tehdä kaikkea yllättävää, jotta koira ei ikinä oppisi siihen, että tehdään aina tietyt asiat, joten kannattaisi pysyä hereillä, kun hullusta ohjaajasta ei ikinä tiedä mitä keksii. Liikkurin huudellessa kannattaa sanoa käsky välillä myös vasta toisen tai kolmannen käskytyksen jälkeen. Luoksari on treeneissä se liike, jossa saattaa vähän nytkähtää tai ainakin näyttää siltä, että lähtee "käsky" -sanalla liikkeelle. Koskaan ei ole varastanut eikä tainnut kisatilanteessa nytkähtää, kun on ollut aina vähän laama kisoissa.

Rally-tokon valmennusryhmän koulutus

Muutama viikko takaperin oli valmennusryhmän ulkopuolisen kouluttajan kerta. Tällä kertaa meitä koulutti Csilla Bakos. Jokainen sai miettiä yhden tai kaksi liikettä, ei kylttiä, joissa on ongelma. Meidän isoin ongelma on puolenvaihto edessä, jossa heittää takapuolta liikaa ulospäin, jonka vuoksi tulee turhia virhepisteitä, -1p. ja -10p. välillä päivästä riippuen.

* Puolenvaihto edessä - Rudin ongelmana on se, että kääntää takapuolta turhankin paljon vinoon. Tämä siksi, että on pieni koira, joka yrittää pitää kontaktia ja mun jäädessä taakse tahattomasti tekee sen. Itse tosiaan pysähdyn siinä liikkeessä, koska koin sen aiemmin parhaaksi vaihtoehdoksi samaisen syyn vuoksi. Nyt kun kontakti on parantunut ja vauhtia tullut lisää ongelma on palannut. Sain vinkiksi näyttää käsimerkki selkeämmin ja pidempään (kaksikin askelta). Sekin voi olla yksi syy siihen, kun nyt olen vain huiskaissut kättä. Lisäksi kannattaisi olla pysähtymättä vaan jatkaa matkaa koko ajan, ettei tule sitä ongelmaa, että jäisin taakse.

* Sivuaskeleet - Yleensä ne astutaan varpailla eli ns. etupainoisesti, joka vetää koiraa eteenpäin. Tästä syystä on helposti vino, josta lähtee virhepisteitä. Ne kannattaa astua kantapäillä, jolloin paino on taaempana! Itse olen myös vähän enemmän suorassa. 

* A4 käännökset - Ensimmäinen askel toisen taakse, jolloin koira peruuttaa eikä mene eteenpäin ja näin ole vinossa.

* Tarjoa vastakkaista mitä koira tarjoaa eli jos kääntyy ulospäin, mene toiseen suuntaan tai on menossa puolenvaihtoa edessä tekeekin käännöksiä vasempaan.

* Molemmat oikealle tai vasemmalle - Istu-käännös-istu tai käännytään ja palkka heitetään liikaa oikealle/vasemmalle niin, että kääntyy vähän yli. Tämä mikäli yrittää huijata kääntymisessä.

Kooste syksyn rally-tokokisoista

Luvassa olisi hurjan pitkä postaus meidän syksyn kisoista, sillä jälleen on jäänyt kirjoittaminen vähän puolitiehen. Mielummin kokoan nämä nyt tähän yhteen postaukseen kuin jaan niitä enää yksittäisiin postauksiin.

YLÖKK 19.10.

Lokakuussa kisattiin pitkästä aikaa Ylöjärvellä. Heti valioksi tulemisen jälkeen oli hyvä palata takaisin maan pinnalle, ainakin Rudin mielestä. Nimittäin tuolloin oli hyvä hetki nuuskutella ja nuolla mattoa oikein kunnolla niin lähdössä kuin kyltillä kolme. Lähdössä lähdin yksin kävelemään, kun Rudi mielummin alkoi nuolla mattoa eikä lähtenyt kuin vasta mun taputtaessa käsiä. Kyltillä kolme jumitettiin vähintään yhtä paljon kuin lähdössä eikä siihen auttanut muu kuin uusia, jolloin pääsin lähtemään Rudista pois päin ja näin Rudin liikkumaan. Tuollaisissa tilanteissa hyvin harvoin lähden uusimaan, vaikka olisi tulossa kuinka iso pisteenmenetys, sillä hyvin todennäköisesti tekee saman uudelleen. Näin ei tällä kertaa kuitenkaan käynyt, vaan suoritti liikkeen ihan hyvin. Oma fiilis oli jo lähdön jälkeen erittäin ärsyyntynyt enkä enää pystynyt olemaan kovinkaan reilu koiralle. Siihen nähden Rudi suoritti radan hyvin, kun reagoi omaan fiilikseen. Siksi varmasti nuuskutteli vielä helpommin ja pieni aivopierukin mahtui liikkeestä seiso -kierrä koirassa.

Pitkästä aikaa radalla ja radan jälkeen ärsytti ja harmitti melkoisesti, sillä oletin nuuskimisen olevan kauan aikaa sitten ohitettu ongelma. Joskin positiivista se ettei pitkään aikaan ole ollut tämänlaista fiilistä vaan on pystynyt olemaan tyytyväinen jokaiseen rataan, vaikka sinne on virheitä mahtunutkin. Melko nopeasti pääsin fiiliksestä ohi, sillä pysyttiin kuitenkin tavoitteessa eli sieltä tulos kuitenkin napsahti ja vielä odotettua parempi! 

Virheet:

Lähtö -1p. puutteellinen yhteistyö, -1p. epätarkasti suoritettu tehtävä, -3 ohjaajavirhe 

3. kyltti  -3p. uusi

9. kyltti -1p. puutteellinen yhteistyö

10. kyltti -3p. uusi

Tuomari: Maria Riski

Tulos: MESHYV 87/100p.

02.11. Rally-tokokisat ylöjärvi

Parin viikon päästä pyörähdettiin uudelleen Ylöjärvellä, joskin tällä kertaa viereisessä hallissa. Rudi oli yllättäen vähän villin oloinen, joten osasin odottaa sen mukaista menoa. Ennen kehään menoa hetken jännitti osaanko enää handalata tuolla fiiliksellä olevaa koiraa. Kun tuomari antoi lähtöluvan olin varma, että eiköhän myös tuo puoli ole jo sen verran tuttu ettei koidu kohtaloksi. Etenkään nyt kun osaa jo vähän paremmin ohjata koiraa aina tilanteen vaatimalla tavalla. Hepuli tarkoitti myös sitä ettei ehkä ollun niin tarkkaa suorittamista kuin osaisi, sillä hepulissa on vaan parasta kun saa tehdä temppuja. Mielummin kuitenkin tuo versio, kuin parin viikon takainen nuuskuttelija tai kahden vuoden takainen perässä vedettävä laama. Tähän rataan olin tyytyväinen! Vain kun saisi tuosta yhden asteen verran vähemmän hepulia niin voisin kuvitella olevan hyvä.

Virheet:

Kyltti nro 2: -1p. AS (koira pois asennosta yli 0.5m)
Kyltti nro 7: -1p. VINO
Kytti nro 13: -1p. VINO
Kyltti nro 17: -1p. PY (puutteellinen yhteistyö
Kyltti nro 18: -1p. PY (puutteellinen yhteistyö

Tuomari: Maria Riski
Tulos: MESHYV 95/100p., 2. sija

03.11. Epikset Tampereella

Heti seuraavana päivänä oli vuorossa oman seuran rallyepikset. Suurin syy epiksiin menoon oli se, että kaverini ehdotti mun menevän hänen koirallaan. Kokeilin Liedossa ratojen välissä miten toimii mun kanssa ja siitä se idea oikeastaan kai lähti. Samalla nappasin Rudin mukaan, kun olisi kentällä, jossa Rudilla on nuuskuongelmaa niin pääsisi kisatilanteessa kommentoimaan asiaa! Viimeksi oman seuran kisoissa juurikin tällä puolen hallia oli nenä jonkin verran käytössä ja tulisin ilmoittamaan Rudin molempiin seuran kisoihin.  Tovin ehdin miettiä mitä radasta tulee, kun Rudi tajusi lempparikoiran olevan paikalla. Nimittäin sen, jonka kanssa hetkeä myöhemmin menisin radalle. Tosin en osannut kuvitella Rudin olevan edellistä päivää villimpi, vaan näin kuitenkin tapahtui! Radalla tosiaan oli supervilli lammaskoira, joka kuitenkin pysyi suunnilleen hallinnassa. 

Virheet:

Kyltti nro 8: -3p. UUSI ja -1p. PY (puutteellinen yhteistyö)

Kyltti nro 16: -1p. TVÄ (epätarkasti suoritettu tehtävä)

Kyltti nro: 3,5,7,9,10 ja 12 saatiin kommentti "hieno"

Tuomari: Päivi Nummi

Tulos: MESHYV 95/100p. ja 2. sija

Sain kokeilla mennä myös hitusen isommalla koiralla, vain parin lyhyen treenihetken pohjalta. Pienoinen apua-fiilis kummitteli ihan maaliin asti, kun ei oltu treenattu paljoa ja lisäksi piti keskittyä jättämään paljon enemmän tilaa kylteillä sekä osittain eri käskyt ja vartaloavut. Viimeisellä kyltillä etenkin huomasi sen, että jäin hetkeksi tuumailemaan mitä piti tehdä, jotta koiran saa istumasta seisomaan. Vaikka rata menikin paljon paremmin kuin olisin osannut odottaa niin saatiin hylky (HYL POIS), kun Nyyti kävi keinulla ja katsomassa putkenpainoja, koska ohjaaja herpaantui juuri ennen pyörähdystä. Hups! Noh, ainakin ollaan yhtä kivaa kokemusta rikkaampana. Ilman hylkyä oltaisiin vielä saatu tulos! 

1. kyltiltä -1p. PY (puutteellinen yhteistyö), -1p. KYL (Koira/ohjaaja osuu kylttiin)

5. kyltiltä -3 (py)

11. kyltiltä -1p. (kyl, as, tvä) ja -3p. (py)

12. kyltiltä -3 (uusi, tvä) 

14. kyltiltä HYL POIS (poistui "kehästä"

15. kyltiltä -1p. (kyl, as, py) 

16.11. Janakkala

Marraskuussa pääsimme vielä pyörähtämään ensimmäistä kertaa Janakkalan uudessa hallissa. Tarkalleen en tiedä kauanko heillä tuo halli on ollut, mutta ainakin meille uudessa hallissa. Edellisen kerran pyörähdettiin Janakkalassa syksyllä 2015.

A-rata vaikutti huomattavasti paljon helpommalta kuin B-rata, jota se ei kuitenkaan ollut. Aluksi tuntui, että mun kanssa radalle tulisi melkoinen villihepuli. Lopulti villihepuli vaihtui hukassa oleviin korviin ja nuuskimiseen. Kysyinkin Rudilta missä korvat ovat, johon yksi huikkasi niiden olevan munkilla. Hyvin mahdollista. Pahin nuuskiminen alkoi hitusen ennen A-radalle menoa, mutta mitään mahdottoman pahaa nuuskimista ei tällä kertaa nähty. Matka jatkui kohtalaisen hyvin, myös pahimmissa kohdissa. Rudi teki tehtävät kyllä ihan nätisti, mutta fiilis ei ollut kummankaan radan jälkeen hyvä.

B-radalla nuuskimista ei ollut niin paljon, mutta oli huomattavasti hitaampi kuin A-radalla, jonka lisäksi Rudi kyttäsi jotakin radan ulkopuolella. Ainakin osin hitaus/jähmeys johtui tuosta kyttäämisestä, mutta varsin outo Rudi oli. Mahdollisesti väsymys iski kesken kisapäivän, ehkä oma fiilis vaikutti liikaa Rudiin tai myös sitä jännitti. Ehkä vähän kaikkea näistä. Perjantai-iltana kun oli vielä melko myöhään treenit! Pisteitä lähti molemmilta radoilta -1p. TVÄ (epätarkasti suoritettu tehtävä) ja -1p. PY (puutteellinen yhteistyö), sen laamailun ja nuuskimisen vuoksi. Yksi uusiminenkin tehtiin, sillä pujottelussa Rudi jäi mun taakse ja kurkatessani sitä näytti, että olisi ollut hitusen liikaa keskellä/väärällä puolen.

Molemmilta radoilta napattiin 91/100p.  ja B-radalta vielä 3. sija! Pisteisiin olen kyllä hyvin tyytyväinen, vaikka fiilis radan jälkeen ei ollutkaan hyvä. Hitusen jopa ehkä yllättynytkin, sillä ennen tuollaisen laamailun/nuuskimisen jälkeen on tullut 0-tulos tai jotakin alle 85 pistettä. Tämä tarkoittaa, että selkeästi jotakin ollaan tehty oikein ja otettu askel eteenpäin, kun ns. huonollakin radalla saadaan yli 90 pistettä.

Rudi 8v!

Puolitoista viikkoa sitten (7.11.) Rudi täytti jo kahdeksan! Ihan heti ei Rudista uskoisi, että nelitassuinen on veteraani. Mitä nyt ainakin näyttelyihin tulee. Pian tulee myös kuluneeksi kuusi vuotta Rudin tulosta. Hurjaa, millaista vauhtia aika menee! Paljon on ehtinyt tapahtua kuluneiden vuosien aikana. Hyvää ja huonoa sekä odottamatonta. Toivon mukaan vielä olisi monia hyviä vuosia edessä! Synttärisankari sai perinteiseen tapaan kakun sekä pienen lahjan, joka sisälsi lelun ja herkkuja.

Rally-tokon kisaviikonloppu - Rudista FI RTVA

LA 12.10.2019 - TAMSK

Olen huomannut, että ns. kotikisat ovat itselleni selkeästi vaikeampia kuin muut kisat. Siellä kun on usein huomattavasti paljon enemmän tuttuja kuin muissa kisoissa, joka lisää jännitystä ja paineita onnistua, vaikka ei oikeasti tarvitsis. Tämän lisäksi kun metsästetään viimeistä valiotulosta niin tiesin, että saattaa tulla "tänään valioksi" -kommentteja, jotka ovat ehkä se viimeinen asia, joka kannattaa mulle sanoa kisapäivänä. Kun mitään perus tsemppiä huikkaisutkin ovat jo melkein liikaa. Enää en edes käy katsomassa muiden tuloksia tai katso kenenkään rataa ennen omaa vuoroa. Ellei ole ihan pakko, esim. ole luvannut kuvata jonkun kaverin rataa, mutta silloinkin yritän vain nollata päätä ja olla ajattelematta mitään mitä siellä radalla tapahtuu.

En saanut koottua ajatuksia ennen omaa vuoroa sekä melkoinen jännitys oli vielä radalle astuessani. Aivan täydellistä omaa kuplaa ei tälle radalle saatu, vaikka yritys kyllä oli kova. Houkutuksen putki jännitti hirveästi, siihen keskittyikin ehkä eniten kylteistä. Tykkäsin kovasti radasta ja sen piti olla rata, jossa Rudilla ei ole mitään ongelmia, koska Rudi on hyvä käännöksissä. Joskin pari oikean puolen käännöstä menevät edelleen vinoon ja tarkka tuomari niistä -1 vinon napata. Sen puolesta ainakaan ei olisi tarvinnut jännittää yhtään. Huomasin Rudin reagoivan mun jännittämiseen kovasti! Siinä missä tämän vuoden kisoissa Rudi on ollut hidas, koska mua ei ole jännittänyt vaan se on ollut Rudi, mutta nyt oli toisinpäin. Rudi reagoi mun jännittämiseen sillä, että se oli vähän hepulissa, huusi ja nuuski. Tosin tuon puoleinen kenttä on sellainen, jossa vähän kaikki koirat nuuskivat jostain syystä.

Radan jälkeen fiilis ei ollut ollenkaan hyvä. Suoriuduimme tasoamme huonommin. Rudi tosiaan nuuski ihan hirveästi ja haukkua kuului. Lisäksi radalla tuli yksi epätavallinen virhe, jonka jouduin uusimaan. Tämä tuli kyltiltä xx, sillä Rudi ei lähtenytkään käännökseen mukaan vaan jäi seläntaakse nuuskimaan. Tämän jälkeen meinasin uusia väärältä kyltiltä. Hups! Maalissa oli melkoisen tyhjä olo ja harmitti ihan hirveästi. En ollut ollenkaan tyytyväinen rataan. Saimme kuitenkin hyväksytyn tuloksen, joka on ollut tavoitteena saada jokaisesta kisasta. Etenkin nyt kun tänä vuonna aloitimme uuden aukeaman kisakirjassa.

Tuomari: Tiia Hämäläinen
Tulos: MESHYV 84/100p.
Aika: 3:00:03
Kommentti: Hienot käännökset

SU 13.10.19 LIETO

Olisi ehkä kannattanut näpytellä teksti heti tuoreeltaan eikä viikon kuluttua toisen kisan jälkeen, kun fiilikset ovat hitusen erilaiset kuin tuolloin.

Sunnuntaina odotti hyvin hyvin aikainen aamu enkä voinut herätessä 4:30 ajatella muuta kuin mitähän sitä taas tekee. Aamut eivät ole yhtään mun juttu eikä ole tarvinnut pitkään aikaan herätä kahdeksaa aiempaa, joka tosin sekin on tuntunut hitusen liian aikaiselta. Lähdettiin pienen kierroksen kautta kohti Lietoa ja tuplakisoja. Täytynee kyllä sanoa, että oli hyvin suunniteltu päivä, radat olivat ajallaan ja tulokset tulivat nopeasti.

A-kisa

Pienoinen jännitys alkoi vasta kisapaikalla, kun huomasin radalla sarjahypyn olevan kolmen esteen suora. Kaksikin suorana on ollut meille edelleen hyvin vaikea, koska on kiva hepulijuosta hallitsemattomasti ja lopuksi kääntyä mua vasten. Samanmoinen ongelma kuin suoran putken kanssa. Rataantutustumisessa tuli jostain syystä varma olo. Hiljalleen jännitys palasi ennen omaa vuoroa, mutta kesti vain parin ensimmäisen kyltin ajan. Sarjahyppyä edellisellä kyltillä pystyin nollaamaan ajatuksen seuraavasta tehtävästä, jonka ansiosta pystyin luottamaan Rudiin ja auttamaan sitä. Selkeästi se auttoi Rudia kovasti ja suoriutui siitä hyvin. Mikäli pysyisi edes tuollaisena niin olisin hyvin tyytyväinen, vaikka ei ihan täydellinen olekaan.

Rata tuntui erittäin hyvältä ja sujuvammalta kuin koskaan aiemmin. Rudi oli reippaampi kuin muutamissa viimeisimmissä kisosissa, joissa on jännittänyt, vaikka välillä oli jostain syystä vähän paniikissa. Se, että kykenin olemaan itse jännittämättä parin kyltin jälkeen ja auttamaan Rudia niin paljon kuin tarvitsi sekä olen oppinut vihdoin ohjaamaan Rudia on vaikuttanut tottakai positiivisesti Rudiin. Vaikka sitä jännittäisikin se kykenee suoriutumaan noin hyvin radoista, kun itse pystyy auttamaan Rudia niin kuin se tarvitsee. On huippua, että pystyn sen vihdoin tekemään.

Tuomari: Jaana Karppinen
Tulos: MESHYV 96/100p. oik. FI RTVA ja 1. sija
Kommentti: Hieno puolenvaihto ja peruutus

B-kisa

Toiselle radalle pystyi lähtemään rennompana kuin koskaan. Hieman jännitti miten Rudi reagoisi tilanteeseen, sillä en ole jännittämättömyydestä huolimatta kyennyt olemaan niin rento. Ainoa havaitsemani muutos Rudissa oli se, että se heilutti häntäänsä radalla, jota ei ole tainnut koskaan tehdän. Oma fiilis vaikuttaa melko hurjasti Rudiin! Lähdössä Rudi taas haukahti pari kertaa, jonka sain korjattua nenäkosketuksella. Itseäni hirvitti liikkeestä istu - kutsu koira kohta, kun piti ohittaa hyppy siinä välillä. Rudi oli kuitenkin hyvin kiltti eikä mennyt hyppäämään jo kertaalleen hypättyä hyppyä. Toisin kuin toissa viikkoisissa valkun treeneissä. Radalla Rudi oli vähintään yhtä hieno kuin aiemmallakin radalla. Spiraalissa oli ainoa hetki, kun Rudi vähän haahuili, mutta palautui heti kun huikkasin sitä. Sekin selkeästi auttaa Rudia, kun muistaa kehua sitä paljon radalla.

Tuomari: Pia Heikkinen
Tulos: MESHYV 98/100p. ja 1. sija
Kommentti: Taitava koirakko :)

Hämeen Shelttien rally-tokokoulutus

Hämeen Shelttien hallituksessa kun on, sain toteuttaa idean rally-tokokoulutuksen järjestämisestä. Tämä olikin ensimmäinen kokonaan yksin järjestämäni koulutus/tapahtuma. Hitusen pisti jännittämään, sillä olen tottunut aina jonkin menevän pieleen pahasti, jos jotain yrittää. Mitään kamalaa ei kuitenkaan tapahtunut, vaan koulutus saatiin melko hienosti toteutettua. Koirakko paikat saatiin yhtä luukuunottamatta täyteen! Kouluttajaksi saimme rally-tokotuomarin Pia Heikkisen. Hänen koulutuksessaan olen ollut kerran aiemmin alkuvuodesta, kun tuli kouluttamaan valmennusryhmää. Saatiin tällä kertaa hitusen erilaisia vinkkejä aiempaan, joista tein jälleen pienen koosteen.

* Treeneissä kannattaa pitää eripituisia kylttivälejä samoissa treeneissä, jotta koira ei opi tiettyä väliä. Mikäli koira edistää seuruussa kannattaa kuitenkin pitää lyhyitä välejä, jotta ei ehdi lähteä edistämään ja oppii ettei kannata edistää, kun tehtävä tulee nopeasti. Kannattaa myös tehdä tehtäviä kylttien välissä, jotta koira oppii kannattavaksi pysyä oikeassa paikassa, kun omistajasta ei koskaan tiedä mitä keksii.

* Kannattaa tehdä viimeistään mestarissa kaikista tehtävistä lista käskyistä ja käsimerkeistä, jotta näkee kuinka lähekkäisiä käskyt ja/tai käsimerkit ovat. Usein näistä löytyy syy, jos koira alkaa sekoittamaan liikkeitä.

* Mikäli koira karkaa lähdössä lähtöluvan jälkeen tulee siitä -10tvä ja -3 kontr tai HYL riippuen vähän tuomarin sijainnista ja tuomarista. Uusimisessa kannattaa muistaa, että täytyy itsenäisesti ottaa muutama askel taaksepäin ja mennä uudelleen lähtöön, josta lähdetään itsenäisesti. Uusimisesta huolimatta -3kontr jää voimaan.

* Liikkeet joissa koira ääntelee, kannattaa muistuttaa koiraa siitä, että vaikka liike on mielenen kannattaa tehdä se silti ilman ääntä. Kannattaa myös rauhoittaa tilanne välissä eli pitää pieni tauko, jos liike on kovin kierroksia nostattava (esim. meillä mm. ohjaajan kierto, hypyt, putki ja pyörähdys). Pyydetään koira tekemään tehtävä niin monta kertaa, että tulee hiljainen suoritus ja palkataan siitä. Rudi ei ota siitä (enää) itseensä, vaikka vaatiikin hiljaista tai tarkempaa suoritusta.

* Yleisesti ottaen nätti suoritus, hyvällä yhteistyöllä. Hyvä valinta tehdä askeleet hyppyjen sijaan, kun Rudi oli ihan menossa hypyille. Piti aluksi tehdä sarjahyppy, mutta Rudin ollessa täysin varma hypyistä ja oli lähes valmis ryöstämään sinne, päätin lennosta ettei varmasti pääse hyppäämään. Nykyisin kuuliaisena halusta huolimatta kuitenkin kiltisti suoritti askeleet hienosti.

* Toisella kierroksella pääsi tekemään vaihtokyltit eli edessä peruutuksen, sarjahypyn, puolenvaihdon jalkojen välissä ja ohjaajan ympäri kiertämisen. Edessä peruuttaessa ensimmäisellä istui loppuun, joka yleistä taas, kun ottanut vain kisamittaisena. Puolenvaihto jalkojen välissä hieno! Ohjaajan kierrossa sekoitti aluksi puolenvaihtoon edessä ja seuraavalla kerralla tuli ääntä.

* 270 oikealla on selkeästi Rudista liian pitkä etenkin oikealla, eikä malta pysyä oikeassa paikassa. Kannattaa ensin tehdä 90 asteen käännöksiä, sitten täyskäännöksiä ja vasta sitten 270, jolloin oppii kaikkien käännösten olevan yhtä tärkeitä. Olen huomannut juurikin 270 käännöksen olevan vaikea, kun on ulkokaarteessa, etenkin energisenä.

* Lähdössä saatuamme luvan lähteä Rudi karkasi sivulta käymään radalla. Hämmennyin sen verran etten osannut reagoida samantien, vaan Rudi ehti melko kauas ennen kuin sain huudettua kaverin takaisin. Koskaan ei Rudi ole karannut lähdöstä. Tästä syystä kysyin mitä karkaamisesta tulee.

Rally-Toko epikset 29.09.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna pyörähdettiin vuoden viimeisissä ulkokisoissa. Tovi tuli pohdittua ilmoittautumista, sillä mahdollinen huono sää ei innostanut.. Toki täytyisi treenata erilaisissa sääoloissa, mutta syksyinen kylmä sadepäivä on kaikesta huolimatta itselle vähän epämieluinen. Ehkä koiraihmisenä ei saisi olla näin.  Kesäinen sadepäivä on asia erikseen, vaikka Rudille on ollut märkä keli hieman ongelmallinen. Luotin sääennustukseen ettei sataisi, vaan olisi kohtuullisen mukava ilma tiedossa. Sadepäivähän sieltä kuitenkin tuli. Onneksi oman luokan kohdalla ei enää satanut, mutta märkää ja kylmää oli.

Rudia ei haitannutkaan yhtään märkä nurmikko, vaan kykeni myös maahanmenoon ja peruuttamiseen, jotka eivät olisi aiemmin onnistuneet ällöttävän nurmikon vuoksi. Ehdistystä on selkeästi tapahtunut! Oltiin neljästä koirakosta ensimmäisenä vuorossa. En ole koskaan tykännyt olla ensimmäisenä, koska en ole osannut aiemmin lämmitellä Rudia sopivasti ennen omaa vuoroa.

Aiemmin tuntui ettei ennen rataantutustumista lämmittelemine riittänyt Rudille, sillä sopivassa vireessä rataantutustumista ennen ollut koira oli häkistä ottamisen jälkeen taas aivan liian villi kisaan. Eikä se kaksi minuuttinen riittänyt vireen alentamiseen. Joskin oltiin silloin vielä todella keskeneräisiä. Tänä vuonna olen saanut yllättyä edistymisestä siinä suhteessa. Tänä vuonna ollaan oltu ensimmäisiä kaksissa epiksissä (tämä mukaan lukien) sekä yhdessä virallisessa ja Rudi on toiminut paremmin kuin koskaan. Ehkä sekin on vain ollut siitä omasta fiiliksestä kiinni!

Rata oli aivan Rudin rata! Ei yhtään vaikeaa kylttiä, etenkin kun Rudi kykeni tekemään peruutuksen ja maahanmenon lämmitellessä. Niiden onnistuessa pystyin myös rataantutustumisessa kuin lähdössä ja radalla luottavainen niiden onnistumiseen, joka auttaa Rudia hirveästi. Mitään erityistä ei radalla tapahtunut, vaan oli oikein kiva suoritus. Pieni nuuskuttelu maahanmenossa ja pientä vilkuilua ympärille, mutta niistä ei virheitä annettu. Rata olisi ollut ensimmäistä kertaa edes epiksissä täyden sadan pisteen rata, mutta minä menin mokaamaan sen kolmanneksi viimeisellä kyltillä. Oikea kyltti olisi ollut istu, täyskäännös oikeaan, mutta istutin Rudin vielä loppuun. Jonkinmoinen aivopieru, sillä rataantutustumisessa en sitä tehnyt, mutta en muista enää otinko sitä kahdella istumisella juuri ennen lähtöön menoa. Onneksi näin epiksissä eikä virallisissa!

Tuomari: Pia Kivimäki
Tulos: MESHYV 90/100p. ja 1. sija
Kommentti: Upea rata

Rally-Tokon valmennusryhmä

Pääsimme vuosi sitten oman seuran rally-tokon valmennusryhmään. Tuntui uskomattomalta päästä ryhmään hyvin koirakoiden joukkoon, sillä en kokenut meidän olevan niin hyvä, että mukaan pääseminen olisi oikeasti mahdollista. Onneksi oli kaveri joka sanoi, että hae ihmeessä, kun eihän siinä mitään menetä jos kokeilee pääseekö. 

Onneksi päästiin! Vuosi sitten olin suunnilleen päässyt yli siitä muutaman vuoden takaisesta tilanteesta, jossa tosissani pohdin ensin rämminkö voittajan läpi, sitten yritänkö edes RTK4 vai lopetanko. Olin tilanteessa, jossa tiesin Rudin osaavan liikkeet kyllä ja kykenin jälleen jotenkin ohjaamaan Rudia, mutta olin niin epävarma ja epäselkeä ettei Rudi sietänyt sitä vaan huusi ihan hirveästi radalla. Lisäksi yritin koko radan pidätellä sitä ettei alkaisi riehumaan, joka sai Rudin entisestään huutamaan. Olin umpikujassa enkä oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä.

Vuoden jälkeen Rudi on rauhoittunut hirveästi. Se ei enää hauku taukoamatta radalla, vaan kuuntelee ja tekee sen osaamistasolla. Kehitettävää on aina, mutta nyt olen pystynyt näyttämään miten hyvin Rudi oikeasti osaa tehdä. Olen oppinut ohjaamaan Rudia selkeämmin sekä oppinut joko nopeuttamaan tai hidastamaan omaa tahtiani sen mukaan, miten Rudi sinä päivänä tekee. Väärinymmäryksiä ja myöhästyneitä ohjauksia tapahtuu edelleen, joista Rudi antaa välittömästi palautetta, mutta nyt tiedän mistä se oikeasti johtuu. Nykyisin pystyn jatkamaan virheiden ja uusimisien jälkeen normaalisti iloisella fiiliksellä. Kesällä löydettiin myös oma kupla, joka on ollut etsinnässä lähes kuusi vuotta. 

Vuoden ensimmäisissä kisoissa heinäkuussa totesin, että nyt voin sanoa valiotulosten tulevan aivan milloin vain. Se oli kisa, jolloin tajusin meidän pystyvän näyttämään parhaamme myös kisoissa. Silti olen edelleen hyvin hämmentynyt ja epäuskoinen siitä, että me todella ollaan tehty kaksi valiotulosta putkeen kaksissa viimeisissä kisoissa! Enkä toistaiseksi ainakaan koe mitään paineita viimeisestä, vaan pystyn ajattelemaan, että se tulee jos on tullakseen. 

Siksi onkin huippua, että pääsemme jatkamaan valmennusryhmässä myös seuraavan vuoden ajaksi! Samalla olen kiitollinen viimeisestä vuodesta. 

Koiratanssikurssi

1/5 - Perusliikkeet, jotka "pitää" osata koiratanssissa

Liikkeitä, jotka ovat ne yleisimmät liikkeet ovat: pyöriminen molempiin suuntiin, ohjaajan sijainnista riippumatta, jalkojen kiertämistä kahdeksikkona ja ohjaajan ympäri kiertäminen. Kaikki sellaisia, joita ollaan jo Rudin kanssa treenattu. Pyöriminen ja ohjaajan kiertäminen ovat rally-tokosta tuttuja ja kahdeksikkoa jalkojen välistä ollaan jonkin verran tehty, mutta vahva se ei ole.  Päästiin nopeasti vaikeuttamaan  ottamalla useampia askelia välissä ennen kuin koira kiertää jalan eli esim. koira kiertää oikean jalan (jalka koiran vasemmalla puolella) ja lähdet siitä menemään sivusuunnassa kaksi askelta ja sama vasemmalla jalalla (nyt jalka koiran oikealla puolella). Askelia voi ottaa välissä niin monta kuin haluaa. Pyörimistä ja ohjaajan kiertämistä vaikeutettiin niin, että otettiin etäisyyttä pyörimisessä ja molemmissa niin, että ohjaaja pyöri samalla. Ei ongelmaa. Näitä ei olla tehty aiemmin niin, että ohjaaja pyörii. Vaikka olisi vain rallykoira niin kannattaisi vaikeuttaa silti.

2/5 - Pieni koreografia

Tällä kertaa olin poissa, koska olin kipeänä. Silloin oli tehty jonkinnäköinen pieni koreografa. Hitusen harmitti etten päässyt!

3/5 - Peruuttaminen jalkojen välissä ja ohjaajan ympäri sekä pujottelu eteenpäin

Aloitettiin ensin helpoimmalla eli pujottelua jalkojen välissä eteenpäin. Rudille erittäin helppo tehtävä, josta se tykkää niin, että pääsee haukku. Yksittäinen jalkojen ali menossa ei välttämättä haukkua kuulu, mutta kolmesta eteenpäin kuulee satunnaista haukkua. Tähän saatiin vinkiksi palkata hiljaisista alituksista. 

Pujottelua peruuttaen aloitettiin tekemään niin, että otettiin nami molempiin käsiin, joista toisella "väännettiin" koira niin, että lähti peruuttamaan jalkojen välistä. Nami annettiin toisesta kädestä kun kääntyi oikeaan suuntaan ja toisesta kun oli peruuttanut toiselle puolen. Ensin kannattaa opettaa toinen puoli kunnolla, jonka jälkeen vasta toinen puoli, sillä sen koira oppii yleensä nopeasti, kun tietää mistä kyse. Nopeasti Rudi ymmärsi tehtävän, mutta montaa toistoa ei otettu, kun oli uutta niin ei pitkälle päästy.

Ohjaajan ympäri peruuttamista opeteltiin menemällä itse kyykyyn tai polvilleen maahan seinän lähelle, koira seinän ja ohjaajan selän väliin ja siitä ns. namikädellä työntämällä peruuttamaan. Tämä oli Rudille jokseenkin hankalaa eikä lähtenyt etenemään yhtä hyvin kuin peruuttaen pujottelu. Kerrankin näin päin, kun yleensä Rudi oppii nopeasti.

4/5 - Kehääntulo ja lyhyt koreografia

Alkuun harjoiteltiin omatoimisesti kehääntuloa. Vinkiksi annettiin, että kannattaa laittaa koira odottamaan istumaan tai maahan, mennä itse vähän matkan päähän ja kun annetaan lupa mennä kehään pyydetään koira vierelle ja lähdetään siitä reippaasti alkuun pienen kaarroksen kanssa eli räjähtävä lähtö. Sitten käytiin kaikki kerran kehässä treenaamassa kehääntuloa ja musiikin alkamista niin, että mentiin kehään ja musiikin alkaessa soimaan palkattiin koira.

Opeteltiin pieni koreografia, jonka jokainen sai esittää saman musiikin tahtiin. Samalla pääsi treenaamaan uudelleen vielä kehäänmenoa. Esitys ei mennyt ihan niin hyvin kuin treenatessa, sillä Rudi hitusen huusi eikä näin kuunnellut kunnolla. Kuitenkin yllättävän hyvin siihen nähden, että oli ensimmäinen kerta musiikin tahtiin tehty temppusarja. 

5/5 - Oma lyhyt esitys

Viimeiselle kerralle saatiin tehtäväksi suunnitella lyhyt esitys. Rally-Tokokisat olivat seuraavalla viikolla, joten en uskaltanut ennen sitä treenata koreografiaa ettei Rudi sekoita temppuja. Kahden viikon sijaan meillä oli viikko aikaa harjoitella. Onneksi Rudi osaa hurjasti erilaisia temppuja, joita pystyy hyödyntämään koiratanssissa ettei tarvinnut kuin keksiä biisi ja yhdistellä ne. Ensimmäisestä tunnista asti mietin mikä biisi sopisi meille ja miten voi muka keksiä 1.5min esityksen, kun temppujakaan ei välttämättä tarvitse olla kuin se 4-5. Ohjelma syntyikin yllättäen, kun mieleen vain tuli sarja temppuja. Testasin sitä Rudilla, todeten olevan oikein hyvä, joskin vielä vähän liian lyhyt.  Sopiva musiikki tuli mieleen yllättäen, joka oli hyvin sopiva tähän. Ohjelman pitäisi olla alokasluokassa vähintään 1.5min ja tällä hetkellä meillä on hyvin onnistuessaan hitusen reilun minuutin.

Mikäli ei ollut valmiina esitystä, sai hetken keksiä improten jotakin. Halusin käyttää ajan hyödyksi, jotta tiedän miten Rudi tekee ohjelman hallilla. Rudi teki yhtä hyvin kuin kotona! Ei treenattu ohjelmaa niin paljon kuin piti harjoitella, mutta eihän tuon täydellinen tarvinnutkaan olla. Omalla esitysvuorolla jännitti sen verran, että olin vähän nopeampi kuin piti, hukkasin koiran kerran ja Rudilta pääsi aika iso haukku. Osaksi johtui hukkaamisesta ja osaksi siitä, että oli oikeastaan vain kiihdyttäviä tehtäviä putkeen. Kokonaisuudessaan esitys meni hyvin siihen nähden miten vähän oltiin ehditty treenata ja miten uusi laji tämä meille on. Kokemus on vain yhden tutustumistunnin verran sekä tämän alkeiskurssin verran.

Huutoon saatiin vinkiksi se, että juuri ennen räjähdystä laitetaan jokin koiraa rauhoittava tehtävä. Tämähän riippuu melko paljon koirasta mikä se on. Kouluttajan silmään esitys näytti siltä, että voitaisiin mennä kisoihin, kunhan saa hiljaisen koiran ja puolisen minuuttia lisää esitykseen. Varmasti tuo aika tulee helposti siitä, kun listään väliin niitä rauhoittavia liikkeitä. Kisoihin menosta mainitsemisen jälkeen tuli pieni apua-fiilis, kun näin nopeasti oltaisiin sinne valmiita. Haluaisin käydä kyllä kerran kokeilemassa ainakin freestyleä, mutta haluan treenata ohjelman niin varmaksi etten ihan heti kyllä edes katsele kisoja. Alla vielä video meidän esityksestä!

Rally-Tokokisat 21.09.

Viime viikko oli varsin raskas sen vuoksi, että en saanut kunnolla nukutuksi ja lauantaina häämötti kisapäivä. Yritin mennä edes perjantaina aikaisin nukkumaan ettei oma väsymys vaikuttaisi Rudiin kisoissa. Rudi kun aistii hyvin herkästi kaiken. Vaan en tässä onnistunut. Aamulla en kuitenkaan ollut niin väsynyt kuin oletin olevan, vaikka piti herätä työaamuja aiemmin. Eikä lähtö kohti Ylöjärveä ollut kahta minuuttia enempää myöhässä.

Kisapaikalla Rudi oli virkeän oloinen, mutta nuuskutteli hyvin paljon mattoa, joka on ollut aina erittäin huono enne. Rata vaikutti piirroksesta katsoessa kivalta, mutta kurkatessa sitä valmiina kentällä iski pieni "apua" -olo. Hypyt olivat mukavasti tarjolla, kun tultiin houkutukselta tekemään tulppaania. Hyvin otollinen paikka karata hypyille tai jäädä jumittamaan sen verran ettei käännös onnistuisi. Edessä peruutus hitusen mietitytti myös, sillä kisapaikalla tehdessä se ei meinannut onnistua millään. Kamala huuto ja istumaanmeno aina kun oli hitusen peruutettavaa jäljellä tai tasan siinä kohtaa, kun matka riitti. Rataantutustumisessa rata vaikutti vielä kivemmalta ja helpommalta kuin ratapiirroksessa ja tuli huomattavasti varmempi olo. Katsoin kaksi koirakkoa, joka oli huono valinta, koska alkoi pieni jännitys. Tästä eteenpäin en katso yhtäkään suoritusta ennen omaa vuoroa, vaikka olisin viimeinen. Poistuin katsomasta Rudin luokse, otin sillä vielä muutaman helpon tehtävän, jonka jälkeen istahdin maahan ja rapsuttelin Rudia. Meitä edeltävän koiran mennessä kehään siirryin lähemmäs kehää, jossa Rudi sai ensin istua sivulla pitäen kontaktia jonkin aikaa, jonka jälkeen rapsuttelin jälleen niin kauan, kunnes kurkkasin radalla olevan koirakon olevan kolmanneksi viimeisellä kyltillä. Otin Rudin taasen sivulle pitämään kontaktia, josta siirryimme lähtöön. Enää ei jännittänyt yhtään.

Lähdössä Rudi jäi tuijottamaan tuomaria lähtöluvan saatuamme. Sanoin kahdesti nimen ennen kuin käänsi päätä. Seuruu käskyn saatuaan Rudi lähti kyllä heti seuraamaan, mutta hitusen epävarman oloisena, joten kehuin heti alkuun. Rudi piristyi siitä vähän, mutta oli jokseenkin samanoloinen kuin Lemmikkimessujen kisoissa, mutta vähän reippaampi. Onneksi radalla oli heti alkuun puolenvaihto jalkojen välistä ja sarjahyppy, jotka ovat Rudin lemppareita niin auttoivat pääsemään alkuun. Tiesin myös loppuradan merkin saavan Rudin tsemppaamaan loppuun asti, koska on myös yksi lemppareista. Hyppyjen jälkeen seuraamiseen palautuminen oli omaan silmään kamalan näköinen, josta ajattelin tulevan jotain pientä vähennystä. Samoin 360 oikeaan ja tuplasaksalainen vaikuttivat itsestä huonommalta kuin Rudin osaaminen on. Turhaan tuli tulppaania ja sen takana olevia hyppyjä jännittää, sillä Rudilla ei ollut mitään aikomusta karata tai jäädä jumiin hyppyihin ja osasin kerrankin ennakoida sanomalla "Rudi, tässä, liki, IN!" eli varmistin kunnolla, että kontakti pysyy. Merkillä kuului yksi haukahdus, jota en osannut odottaa, sillä yleensä tuossa mielentilassa ei yleensä haukkua kuulu. Lisäksi Rudi lähti kiertämään merkkiä todella kaukaa, joten ehdin hetkisen miettiä löytääkö tarpeeksi lähelle merkkiä, mutta korjasi todella hienosti! Mun kävellessä kutsu koira -kyltille Rudi oli vähän nuuskinut maata ja juuri ennen seuraavaa kylttiä nenä kävi maassa, mutta suoritti käännöksen nätisti. Edessä peruuttaminen lähti vähän vinoon, Rudi pysähtyi ja otti kaksi askelta eteenpäin ja lähti peruuttamaan uudelleen. Mielessäni käväisi ajatus "auts" ja pyysin koiran luokse. Olin vähän epävarma siitä menikö tarpeeksi kauas ja mitä tuosta pysähdyksestä tulee. Vähän se oma kupla rikkoontui tuolla kyltillä, mutta onneksi viimeinen kyltti oli maahanmeno, joka on Rudin bravuuri. Kokonaisuutena olin todella tyytyväinen rataan, sillä odotin kamalaa rataa kaiken sen nuuskuttelun vuoksi.

Radan jälkeen kuulin tutulta ettei peruutuksesta tule kuin maksimissaan -3, joten ehdin laskea päässäni tulokseksi 94 pistettä. Lähdin palkkaamaan Rudin ja sai ulkona ruokaa. Juuri kun olimme palaamassa sisälle yksi ohikulkija huikkasi onnittelut tuloksesta, johon totesin etten edes tiedä mitä saatiin, johon vastasi meidän saaneen 97 pistettä. Hämmennyin niin etten osannut sanoa kuin "apua", haha. Kävin kurkkaamassa vielä tuloksen taululta ja tottahan se oli! Toisen kerran peräkkäin kilahti valiokello. Huh! Olen yhä hämilläni siitä, että saadaan nyt tuollaisia tuloksia, vaikka sanoinkin vuoden ensimmäisissä kisoissa heinäkuussa, että nyt ne voivat oikeasti tulla ihan millon vain. Odotin kuitenkin niitä vähän harvemmalla tahdilla kuin nyt ollaan niitä napattu. Enää olisi yksi tulos jäljellä valioitumiseen, mutta ei saa liikaa alkaa ajattelemaan asiaa ettei kisat mene pilalle sen vuoksi. 

Tuomari: Maria Riski

Tulos: 97/100p. ja 2. sija

Virheet: kyltti numero 15 -1p. puutteellinen yhteistyö ja kyltti numero 18 -1p. epätarkasti suoritettu tehtävä & -1p. vino

Aika: 2:17:72

Kommentti: Taitavaa yhteistyötä

Kevään mätsäreissä treenailemassa

Toukokuussa tuli pyörähdettyä hyvin suurella todennäköisyydellä vuoden ainoissa mätsäreissä. Kesällä piti pyörähtää useammissa muistuttelemassa Rudia, miten siellä kehässä oikein piti tehdä. Ajatuksena oli ilmoittaa Rudi tälle vuodelle näyttelyihin, jotka olisivat vain paria päivää myöhemmin kun Rudista tulee veteraani. Huh! Hurjaa ajatella, että Rudi on pian veteraani! Päätin näyttelyiden suhteen kuitenkin toisin, todeten että ehkä kuitenkin katsotaan seuraavia lähinäyttelyitä, jotka tarkoittaa mulle Tampereella ja sen ympäristössä olevia näyttelyitä. Näyttelyt kun eivät ole niin mun juttu, että lähtisin varsinkaan yksin Tampereen ympäristöä kauemmas, mutta haluaisin silti käydä pyörähtämässä kerran veteraanikehässä.

Päivä oli erittäin tuulinen, jonka vuoksi oli hieman viileää. Rudi huuteli kehän ulkopuolella muille koirille hirveästi, kun nykyisin enää vain tietynlaiset kohtaamiset saavat Rudin haukkumaan toiselle. Ennen kehää olin pitkään kehässä pyörimässä, sillä siitä ei tahtonut tulla yhtään mitään. Ravi oli kamalan näköistä ja Rudi saattoi jopa peitsata, joka on harvinaista Rudille. Silloin jos Rudilla on venähtänyt hierojalla käynti on peitsaamista saattanut näkyä, mutta ennen mätsäreitä oltiin käyty juuri hierojalla.

Parikehässä kävi kuten olin ehtinyt jo vähän ajatellakin. Ravi meni hitusen paremmin kuin ennen kehien alkua treenatessa, mutta seisominen ei tahtonut sujua. Pää pyöri, tuoksuja tuli eikä Rudi tahtonut pysähtyä sopivaan asentoon. Sininen nauha tuli kuitenkin "liian pulleasta kunnosta, joka näkyy liikkeessä". Rudilla oli silloin kyllä vielä hitusen liikaa painoa, mutta mielestäni ei niin paljon, että se olisi näkynyt liikkeessä.  Sinisten kehässä Rudi oli jo parempi, mutta koiria pudotettaessa alkoi taas pää pyörimään. Lopulta oltiin kuitenkin tiputettiin viidensinä pois. Sanoisin, että melko hyvin tuonlaisen suorituksen jälkeen. Tietääpä nyt ainakin, että tarvitsee hurjasti treenailla ennen mahdollista näyttelyä!

Rally-tokokisat 07.09.

Hyvin pitkän pohdinnan jälkeen ilmoittauduin Lemmikkimessujen rally-tokokisaan. Mietin onko siellä liikaa häiriötä, mutta oikeastaan ainahan Rudi on toiminut parhaiten silloin, kun ympärillä tapahtuu jotain eikä ole täysin kuolemanhiljaista. Toinen mitä pohdin oli se, että kisat tosiaan olivat Pirkkahallissa, joka on tarkoittanut meille vain näyttelyitä. Päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan miten meille käy eikä ollutkaan ihan huono valinta.

Radalla oli ihan perustehtäviä, jonka lisäksi oli putki L-muotoisesti. Ainoastaan U:n muotoisesti oleva putki onnistuu nykyisin hyvin, mutta L:n muotoinen ja etenkin suora putki tuottavat edelleen vaikeuksia sen vuoksi, että Rudi juoksee putken jäätävän lujaa ja ampuu putkesta sellaisella vauhdilla, etten ehdi tulemaan tarpeeksi nopeasti, jonka takia Rudi ehtii kääntymään liikaa mua kohti. Lähestulkoon aina suorasta putkesta tulee -10tvä ja L:n muotoisesta ehkä 50/50 tuleeko jotain -3p. ja -10p. välillä, riippuen kisapäivän nopeudesta. Siksi ehdinkin jo ajatella ratapiirrustusta katsoessa, että siitä mahdollisesti tulee jälleen se -10tvä, vaikka niin ei saisi ajatella. Rataantutustumisessa aloinkin enemmän olemaan sitä mieltä, että se onkin ehkä kuitenkin niin ettei olekaan mitään ongelmaa. Rataantutustumisessa en ollut aivan loppuun asti, sillä olin ensimmäisenä vuorossa ja halusin ehtiä rauhassa tulemaan valmiiksi lähdön lähelle.

Kehään astuessa huomasin, että Rudia jostain syystä alkoi jännittämään, joten odotin hidasta suoritusta. Mahdollisesti jännitys kuitenkin tuli messujen vuoksi, vaikka muuten häiriötä ei ottanutkaan yleisöstä tai radan vieressä olleista poneista ja alpakoista. Päätin, että meni miten meni, niin tsemppaan Rudia niin paljon kuin osaan ja  keskityn selkeästi näyttämään ja kertomaan mitä tehdään niin saadaan jotenkin vietyä rata läpi. Lähdössä jo ajattelin etten uusi mitään, koska se lisää vieläkin Rudin epävarmuutta. Onneksi tosiaan radalla oli perustehtäviä eikä ollenkaan merkkiä tai peruutuksia, jotka mahdollisesti olisivat osaamisesta huolimatta epäonnistuneet, koska Rudi oli epävarma jännittämisestä. Harvoin Rudia on kehässä jännittänyt, oikeastaan en muista sen jännittäneen koskaan aiemmin. Rudi kuitenkin teki kaiken mitä pyysin todella hienosti, vaikka olikin todella todella hidas verrattuna treeneissä nähtävään Rudiin. Hitaus johtui varmasti siitä jännittämisestä, mutta olen erittäin iloinen siitä, että osasin selkeästi tarpeeksi kannustaa ja ohjata Rudia ja että se pystyi kaikesta huolimatta tekemään radan hienosti loppuun asti. Mainitsinkohan tarpeeksi monta kertaa Rudin jännittämisen?

Istu-seiso-maahan, -1p. vino -  Vinous näytti itsestä sen verran isolta, että odotin -3p. vinoa, mutta olikin joko kiltisti tuomaroitu tai sitten näytti vain omaan silmään isommalta. Oikealla tulee herkästi vinoutta, sillä Rudi ei selkeästi vielä ole ihan varma oikeasta paikasta. Täytyy ottaa oikean puolen seuraaminen ja perusasento tehotreeniin!

Spiraali oikealle, -1p. kontrollin puute - Hitusen Rudin huomio herpaantui ihan hetkeksi ja meinasi törmätä muhun. Selkeästi itse en tarpeeksi muistutellut seuraamisesta.

Saatiin tuomaripalkinto sen vuoksi, että ohjasin koiraa niin hyvin, että Rudi pystyi jännittämisestään huolimatta tekemään ja luottamaan siihen etten vie sitä mihinkään kamalaan paikkaan eli kannattaa tulla ja tehdä. Olin jo valmiiksi ihan kyyneleet silmissä 98 pisteestä niin vielä tämä. Olen edelleen hämmentynyt siitä, että kuin yhtäkkiä palaset loksahtivat paikalleen ja pystytään tekemään radat myös kisoissa omassa kuplassa sekä mun jännittäminen on loppunut tai mikäli jotain pientä on niin se on normaalia jännittämistä, joka poistuu lähtöön mennessä.

Tuomari: Pia Heikkinen
Tulos: 98/100p.  (1. valiotulokseen oikeuttava tulos) + Tuomaripalkinto
Aika: 3.35.46
Kommentti: Rauhallista osaamista

Tokon ALO-luokan kisaan valmistava koulutus 06.09.

Vähän meni ehkä väärin päin, kun pyörähdettiin kokeessa ennen tätä koulutusta. Koen kuitenkin, että ehkä me ei ihan täysin valmiita oltu tämän vuoden tokokokeeseen kokonaisuuden puolesta. Täytyisi enemmän tehdä liikkeitä putkeen ja saada joku liikkuroimaan. Itsellä on vain niin vähän ketään tuttua, joka harrastaisi tokoa niin harvoin saa liikkuria. Oikeastaan vain silloin, jos päästään kokeenomaiseen treeniin tai muuhun vastaavaan koulutukseen. 

Ensin käytiin läpi vähän sääntöjä, miten tokokoe etenee, mitä liikkeitä on sekä katsottin video ALO-luokan kokeesta. Tämän jälkeen siirryttiin kentälle, jossa yksitellen näytettiin millaisella mallilla liikkeet ovat.

Seuraaminen oli parempaa kuin kisoissa, mutta edelleen hitusen liian väljää eikä kontakti pysynyt. Lähes aina, kun kouluttaja käskytti kontakti tipahti. Selkeästi tarvittaisiin paljon juurikin liikkuroitua treeniä. Toivon mukaan päästäisiin jollekkin lyhyellekin tokokurssille, että päästäisiin treemaan sitä. Nimittäin myöhemmin kun kaikki pääsivät vielä kentälle treenaamaan itsenäisesti Rudi teki oikein superhienon seuruun! Kouluttaja totesi, että mahdollisesti huono seuraaminen johtunee siitä, että oikeastaan kaikki muut liikkeet ovat koiran mielestä sen verran kivempia, että seuraaminen on siitä tylsää. Täytyisi siis vain saada seuraamisestakin yhtä kiva juttu! Tätä olen itsekin jo aiemmin pohtinut.

Liikkeestä maahanmenossa seuraaminen oli myös vähän mielenkiintoinen, mutta meni hienosti maahan. Vähän taisi nuuskaista maata ensimmäisen kahden askeleen aikana, kun jäi makaamaan.

Hyppy oli muuten nätti, mutta taisi jäädä hitusen vinoon perusasentoon. Täytyisi treenata tuota perusasentoon tuloa hypyssä!

Kaukot olivat oudon hitaat ja vaihdoissa jouduin antamaan tuplakäskyn. Tultiin siihen tulokseen, että mahdollisesti johtuisi siitä, kun treeneissä yleensä katsoo vain koiraa, mutta kokeessa täytyy katsoa liikkuria ennen käskyä. Vinkiksi antoi sen, että myös treeneissä tekisi kuin kokeessa tehdään niin ei hämmentyisi siitä. Taasen sellainen asia, jota itse ei ollut tullut ajateltua, vaikka onkin looginen asia. 

Luoksarissa Rudi nuuskutti maata sen aikaa, kun kävelin pois päin, mutta kääntyessäni tuijotti skarppina. Tätä ei olekaan tehnyt koskaan aiemmin. Tämä oli vähän samantapainen kuin kokeessa maahanmeno! Kouluttaja sanoi, että hitusen epäili mahtaako lähteä sivulle, mutta hienostihan tuo tuli. Ehkä hitusen hitaampi kuin ollut, mutta tuokin on ihan riittävä vauhti. Kuitenkin haluaisin sen samanmoisen vauhdin takaisin, joka siinä oli. 

Kapulanpidossa ongelma oli tuttu hento ote, mutta yllättäen vähän myös pureskeli. Tähän asti pitänyt nätisti ilman pureskelua. Täytynee tehdä asialle jotain heti.

Paikallaolo otettiin loppuun ennen itsenäistä treenaamista. Rudi oli taasen reunassa, itse salaa vähän toivoin, että olisi päässyt koirien väliin. Sai itse valita kuinka pitkän matkan päähän menee, itse halusin tehdä suunnilleen kisamittaisella matkalla. Aikaa ei otettu, mutta olettaisin olleen reilun minuutin. Kahdella käskyllä maahan ja kahdella ylös. Oltiin viimeisiä maahanmeno -käskyn kanssa ja ensimmäisiä istu -käskyn kanssa, joka todennäköisesti vaikutti asiaan, sillä lähes aina ollaan oltu toisinpäin. Tällä hetkellä tärkeintä on se, että Rudi pysyy ja on hyvällä ilmeellä koko paikallaolon ajan. Joskin mahdollisimman nopeasti täytyisi treenata myös tuota asiaa, että nousee ja menee maahan ensimmäisestä käskystä. Sitten kun nuo kaksi asiaa ovat kunnossa liike on Rudin kanssa tarpeeksi hyvä. 

Kouluttajan mielestä ollaan kisoihin valmiita, kun saa seuruuta vähän paremmaksi. Katsotaan milloin uskallan lähteä kokeilemaan tokokoetta uudelleen vai uskallanko enää. Täytynee kuitenkin sanoa, että melko iso tokokärpänen ehti kyllä puraista. En halua kuitenkaan pitää enää mitään kiirettä tokokokeiden kanssa, vaan haluan ainakin sen seuruun paranevan ja vielä hitusen luottoa paikallaoloon ennen seuraavaa mahdollista koetta. 

Rally-tokokisat ja tokokoe 24.08.

Vietimme hyvin pitkän päivän Nokialla, sillä olin ilmoittanut Rudin rally-tokokisoihin sekä tokokokeeseen. Kisojen välissä en lähtenyt käymään kotona, koska matka oli sen verran pitkä, vaan en tiennyt, että kisapäivästä tulisi matkoineen 16 tunnin päivä. Ehkä tästä eteenpäin tuplakisoja vain saman lajin kisoissa tai ainakin niin, että molemmat lajit pyörivät samaan aikaan.

Rataantutustumisessa rata itsessään oli oikein kivan tuntuinen, mutta kyltit olivat lyhyillä väleillä. Tuntui ettei Rudikaan pienenä koirana mahdu radalle. Ehkä täytyisi ottaa treeneissä enemmän myös lyhyillä väleillä, jotta olisi kisoissa helpompaa.

Lähtö, -1p puutteellinen yhteistyö & -3p ohjaajavirhe - Ennen omaa vuoroa Rudi oli normaali iloinen itsensä, mutta astuessa lähtöön huomasin Rudin vireyden laskeneen, jolloin tiesin ettei välttämättä lähde heti matkaan mukaan. Yritin tsempata sen verran, että lähtisi mukaan heti, mutta ehdinkin suunnilleen seuraavan kyltin suoritusalueelle, kun Rudi vasta lähti tulemaan. Muutenkin Rudi oli koko radan hitaampi kuin treeneissä tai juuri ennen omaa vuoroa. Itselle tuo vauhti on hitusen vaikea, kun treeneissä on tottunut ohjaamaan varsin nopeaa koiraa, mutta sitten kisoissa vauhti tippuu huomattavasti. Muutenhan vauhdilla ei ole itselle väliä.

Edessä peruutus - Vähän banaanin muotoinen, mutta ei niin vino, että siitä olisi virheitä lähtenyt. Pohdin kuitenkin tuota vinoutta, koska harvemmin enää lähtee vinoon. Päädyin siihen tulokseen, että mahdollisesti voisi johtua jumeista, koska hieronta väli oli venähtänyt hitusen liian pitkäksi sairaalassaoloni vuoksi.

Istu, 1. askel seiso, 2. askelta istu, 3. askelta maahan, -1p Koira pois asennosta yli 0.5m, -1p puutteellinen yhteistyö & -1p epätarkasti suoritettu tehtävä - Erittäin hidas eikä meinannut lähteä mukaan.

Houkutus - Pari kertaa nuuskaisi maata ja taisi vilkaista toista houkutusta, muuten ok.

Merkki - Oikein hieno merkki eikä ääntäkään lähtenyt!

Kutsu koira - Lähti todella hitaasti tulemaan, ikinä ei ole tarvinnut hidastaa ennen seuraavaa kylttiä.

Koira eteen, vasemmalta sivulle - Yllättävän iloisesti teki liikeen muihin verrattuna.

Tulppaani - Hitusen eriaikainen!

270 vasemmalle - Hitusen tarvi kannustaa, että tuli edes tuolla vauhdilla hyvin.

Istu, koira eteen, vasemmalta oikealle, istu - Ai kamala miten hurjasti tarvitsi auttaa! Odotettavissa kuitenkin, koska oli alusta asti niin vaisu.

Pyörähdys - Hieno! Yksi lemppariliikkeistä, joka näkyy vaikka olisi vaisu.

Puolenvaihto takana - Hitusen vauhdikas eikä niin hallittu. Huomasi, että edellinen liike nostatti hitusen virettä.

Istu, käännös oikeaan, istu, -1p epätarkasti suoritettu tehtävä - Lähti hyvin, mutta selkästi oletti matkan jatkuvan suoraan ilman istumista. Käsky tuli ehkä vähän myöhässä, joten todennäköisesti oma vika.

Istu, askel oikealle, istu -1p puutteellinen yhteistyö - Yleensä Rudi varastaa tuossa liikkeessä, joten toistin kahdesti odota -käskyn, jonka luulin vaikuttaneen siihen ettei lähtenyt ensimmäisellä käskyllä, mutta johtuikin siitä, että bongasi kuvaajan kehänlaidalla.

Spiraali oikealle - Kävi vähän kaukana ensimmäisessä kaarroksessa ja katseli aika paljon ympärilleen.

Puolenvaihto jalkojen välistä,  -3 uusi - Aivan oma moka ettei mennyt!

Putki - Meinasi vähän varastaa, mutta onneksi totteli käskyä. Olisi saanut kyllä tuosta jo mennä mutta olisin jäänyt ehkä vähän jälkeen. Tiesin Rudin tulevan hirveällä vauhdilla putkesta ja vaarana on aina, että Rudi ehtii kääntyä mua kohti -10tvä:n arvoisesti. Tuli maltillisemmin kuin normaalisti, mutta silti vähän villisti, mutta suoraan.

Käännös vasempaan - Hyvin ruma käännös! Oli se kyllä vaikeastikin laitettu, joka ei näy videolta niin hyvin.

Istu-seiso, kierrä koira - Nousi ensimmäisellä ylös! Siinä on ollut hirveästi ongelmia. Ajauduin myös vähän liian lähelle kylttiä.

Askel vasemmalle, -1 vino - Kääntyi kohti yllättävän paljon. Tarvitsee ottaa treenilistalle!

Tuomari: Pia Heikkinen
Aika: 3.13.77
Pisteet: 87/100p.
Kommentti: Sujuvaa ohjausta. Hieno merkille lähetys.

Pitkä päivä alkoi näkymään vähän jo meissä molemmissa, joka varmasti vaikuttivat jonkin verran liikkeisiin, joten en odottanut täydellistä suoritusta. Muutenkin itseäni jännittää tokokoe sen verran, että tiesin ettei senkään puolesta Rudi välttämättä tee ihan osaamistasonsa mukaista suoritusta, koska se reagoi heti mun jännitykseen. Itseäni jännittää koe sen vuoksi, että muistanko kuunnella liikkuria ja osaanko tehdä mitä pitää tehdä esim. sanonko liikkurin sanoessa "käsky" Rudille "käsky" enkä oikeaa käskyä. Jännityksen vuoksi en muistanut kehua Rudia liikkeiden välissä, joka myös varmasti vaikutti liikkeisiin. Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt siitä, miten kisa kokonaisuudessaan meni. Seuraaminen ja maahanmeno tosin menivät osaamistasoa huonommin ja luoksarissa jäi hieman vinoon perusasentoon, mutta muuten kaikki liikkeet onnistuivat ihan osaamistasonsa mukaisesti.

Viimeksi ollaan käyty tokokoeessa kesällä 2016, jolloin Rudin lähtö paikallaolosta sai mut niin palasiksi etten enää ollut ollenkaan varma pystyisinkö kisaamaan tokossa enää yhdenkään koiran kanssa. Koin niin suurena epäonnistumisena sen etten ollut saanut koulutettua Rudia pysymään paikallamakuussa ja siinä, että olin tyhmänä luottanut liikaa muiden mielipiteeseen siitä, että "joo kisoihin vaan, ilmota vaan moneen kerralla, kyllä se siitä". Mielessäni oli tarkoitus ilmoittaa yhteen kisaan kerrallaan, joka olisi ollut ihan fiksua, näin jälkeenpäin ajateltuna. En kuitenkaan luottanut siihen, että osaisin ajatella fiksusti vaan sokeasti luotin vain mitä itseäni fiksummat sanovat. Toki itsehän Rudin kisoihin ilmoitin, että siinä mielessä ajateltuna en voi oikein syyttää muita kuin itseäni. En väitä vieläkään tietäväni yhtään mitään, mutta mikäli voisin palata ajassa taaksepäin niin tekisin kyllä paljon asioita erilailla. Se on kuitenkin mennyttä enkä niitä hetkiä saa takaisin. 

Kyseisen kisan jälkeen en treenannut tokoa puoleenvuoteen. Olisin varmasti pitänyt pidemmänkin tauon, mutta bongasin oman seuran ilmoituksen meille sopivasta tokokurssista ja päätin käydä kokeilemassa. Pienikin tauko oli tehnyt hyvää, sillä huomasin treenaamisen olevan oikeastaan kivaa. Käytiin viime vuonna useampikin tokokurssi tai siihen liittyvä kurssi, mutta koe edelleen kauhistutti. Treenattiin muita liikkeitä epäsäännöllisen säännöllisesti kurssien välissä ja niiden jälkeen, mutta paikallaoloa treenasin paljon. En tiedä mikä sait mut sitä treenaamaan vähän kuin koe mielessä, koska en uskonut ikinä enää meneväni tokokokeeseen. Tänä vuonna ollaan pidetty pääpaino enemmän rallyssa, mutta parissa tokotreeneissä ollaan käyty. Kesällä aloin pohtimaan itsekseni, että pitäisikö uskaltautua kokeeseen ja hiljalleen ehdoton ei alkoi kääntyä vahvaan ehkään ja siitä mahdollisesti. Olin menossa Nokialle kisaamaan rallyssa ja samana päivänä olisi tokokoe. Pohdin hyvin hyvin paljon ja pitkään ennen ilmon alkamista. Ollaanko valmiita, uskallanko vai en? Sitten laitoin ilmoittautumisen menemään. Kisapaikalla odottaessa kokeen alkua mietin ihan viime metreille asti sitä, että uskallanko sittenkään mennä kehänauhojen sisäpuolelle. Tuntui, että kehän edessä oli hirveä muuri enkä tiennyt pääsenkö sen ohitse. Mietin miten oma fiilis vaikuttaisi Rudiin, jos en kykene nollaamaan ajatuksia ennen paikallaoloa. Päätin mennä ja sain nollattua ajatukset ja se muuri katosi. Tuli erittäin tärkeä onnistuminen paikallaolossa enkä voinut olla onnellisempi, että saatiin numero siitä liikkeestä. Palkkasin Rudin kissanruoalla heti paikallaolon jälkeen. Mahdollisesti sekin vaikutti muihin liikkeisiin, mutta niin varmasti moni muukin asia. Itselleni oli kuitenkin vain plussaa se, että päästään tekemään yksilöliikkeet, tuli niistä mitä numeroita vain. Tiedetään mitä treenata mahdollisiin seuraaviin kisoihin. En tosin voi tietää oliko pysyminen vahinko vai ei, sillä pysyihän Rudi aivan ensimmäisissä kisoissaankin 10 arvoisesti, jonka jälkeen ongelmat tulivat. Tulevaisuus näyttää mennäänkö kokeilemaan uudelleen ja jos mennään, en tiedä vielä milloin. Sitten kun on se oikeanlainen fiilis.

Paikallaolo, 7 - Juuri ennen aloitusta Rudi löysi erittäin mielenkiintoisen tuoksun, jota käpertyi kiellosta huolimatta nuuskimaan. Ei mennyt ensimmäisellä maahan, toisella valui hitaasti alas erittäin huonoon asentoon. Lähtiessä koirien luota Rudi nuuski edelleen kyseistä kohtaa, mutta huikkasin terävästi "odota" -käskyn, vaikka siitä tulisi sanomista. Tosin mun kovaa sanominen on muille normaalisti, joten yleensä ei ole ongelmaa. Kääntyessä koiriin päin huomasi Rudi mun lähteneen, jonka jälkeen katsoi hyvin tarkkaavaisena mua koko ajan. Ei ääntelyä eikä asennonvaihtamista. Yllätyin vähän ettei edes korjannut hyvin huonoa asentoaan vaan pysyi siinä. Kun Rudi alkoi tuijottamaan mua, mulle tuli hyvin varma olo siitä, että nyt pysyy. Kaikesta jännittämisestä ennen kehää löysinkin siinä tilanteessa sen oman kuplan, josta olen kuullut vain muiden suusta. Ennen viime rallykisoja olen ehkä sanonut meidän olleen omassa kuplassa, mutta se ei ole ehkä ollut ihan täysin totta. Olin kuitenkin tarkkaavainen siitä, että mikäli vahinko sattuisi reagoisin samantien. Vahinkoa ei tapahtunut, vaan Rudi pysyi nätisti paikallaan koko ajan. Oletan tuon oman varmuuden pysymisestä sekä jännityksen poistumisen olevan se juttu. Kykenin viestimään Rudille, että tiedän sun pysyvän siellä ja samalla Rudi näytti siltä, että hän kyllä siinä pysyy. Huikeaa! Palatessa koirien luokse taisin vahingossa siirtää jalkaa niin, että osuin ehkä Rudin karvoille tai luuli ainakin mun astuvan, sillä nousi ylös ennen omaa vuoroaan. Harmillinen oma moka, mutta mulle oli tärkeintä se pysyminen. Erittäin tärkeä onnistuminen!

Kapulan pito, 10 - Ei mitään ongelmaa. Rudin lempparein asia on nouto ja kapulan pitäminen. Mahdollisesti pitää ehkä vähän kevyesti kiinni tai saattaa vähän pureskella. Se onkin ainoa mitä pitäisi treenata. 

Kauko-ohjaus, 9 - Hieman hidas, muuten hyvä! Ongelmana on ollut se ettei välttämättä nouse ensimmäisellä ylös, kuten rallyssa ei nouse istumasta seisomaan. Tehotreeni on selkeästi purrut. 

Hyppy, 10 - Toinen lemppariliike tokossa! Hieno oli.

Seuraaminen, 5 - Oletin seuraamisen menevän huomattavasti paljon paremmin kuin mitä se nyt meni, koska juuri oltiin tehty virettä nostattavia liikkeitä, koska lemppariliikkeet, mutta ei. Ehkä hirveintä seuraamista, mitä kisoissakaan on koskaan nähty. Treeneissä ja rallyssa seuraa niin, että olettaisin tokossakin saavan ehkä 7-8, mutta tokokoe on tietenkin eri asia. Koen, että tokossa seuraamisen Rudi kokee tylsäksi, kun kaikki muut liikkeet ovat taasen superkivoja. Tähän ei toki auta muu kuin treenaaminen ja se, että saisi siitä seuraamisestakin kivan liikkeen.

Liikkeestä maahanmeno, 0 - Rudin bravuuriliike,  josta aina saadaan kehuja! Hämmennys oli kieltämättä suuri kääntyessä Rudia kohti, kun olikin jäänyt istumaan. Käsittääkseni tuo on kuitenkin yleinen moka, mutta silti vähän ehkä harmitti! Mahdollisesti oli oma moka, kun sanoin käskyn heti, kun liikkuri huikkasi "käsky". Oli kaverin kanssa puhetta, että kannattaisi sanoa vasta hetken päästä, vaikka pitääkin sanoa mahdollisimman nopeasti, mutta koira kun kuuntelee liikkurin käskyä niin ei välttämättä ole ihan kuulolla heti. 

Luoksetulo, 9 - Ehkä hieman hitaampi kuin yleensä on, mutta melko lujaa kuitenkin tuli. Perusasento jäi sen verran vinoksi, että piste lähti. 

Kokonaisvaikutelma, 7

Tuomari: Ilkka Sten
Tulos: 142/200p. II-tulos.

YLÖKK:in teematunti - Paikallaolo

* Tiivistelmä muistiinpanoista 22.03.2019 paikallaolon teematunnilta.

• Kuten missä tahansa mitä koiran kanssa tehdää on tärkeää, että perusteet ovat kunnossa. Siihen rakentuu se kaikki muu! Kun pohja on kunnossa on helpompaa ottaa treeniin mukaan vaikeampiakin asioita. Varsinkin paikallaolossa kun tehdään perusteita paljon, kestää koira paremmin myös häiriöitä ja jännittäviä asioita, joita voi tulla. Välttämättä ei tarvitse tehdä hirveitä häiriöharjoituksia, vaan riittää, että tekee todella huolellisesti paikallaoloa ihan vain rauhallisessa ja helpossa ympäristössä. Ne kantavat niihin vaikeisiinkin tilanteisiin.

• Paikallaolossa on kaksi tärkeää elementtiä: kesto ja etäisyys. Ne ovat hyvin erityyppisiä, joten niitä harjoitellaan erikseen, kun ne sujuvat jonkin verran niin ne voidaan yhdistää. Yleensä paikallaolossa koituu ongelmaksi se, että otetaan liian suuria harppauksia eikä malteta edetä rauhallisesti. Kokeillaan ja kun mitään ei tapahdu niin hirveän nopeasti lisätään aikaa, matkaa ja häiriötä eli viedään koiraa liian vaikeisiin tilanteisiin. Painottaa, että vaikka ehkä tuntuisikin tylsältä edetä niin hitaasti ja treenata niin helppoa niin se on kannattavaa tehdä niin ja olla kärsivällinen.

• Kannattaa olla palkkasana (namille), jolla merkataan oikea käytös. Naksu on myös ok, ellei naksulla ole tehty paljon treeniä, jossa koira tarjoaa paljon eri temppuja, koska silloin koira voi alkaa ennakoimaan. "Okei tää on tätä missä pitää tarjota paljon kaikkee". Itse tykkää käyttää paikallaolossa omaa palkkasanaa, jossa koiralle viedään palkka versus koira saa itse hakea palkan ohjaajalta tai sille heitetään palkka. Selkeyttää koiralle paljon ideaa siitä mitä ollaan tekemässä. Voidaan aloittaa yhdellä palkkasanalla, mutta jos kokee haluavansa toisenkin niin sen voi opettaa. Opetetaan koiralle erikseen.

• Kestoa voidaan opettaa eri tavoilla. Asentovihjettä voi käyttää hyödyksi eli pyydetään koira esim. maahan ja siitä lähdetään palkkailemaan paikallapysymisestä ja hiljalleen lisätään kestoa. Mikäli asentovihjettä ei ole tai koira ei osaa sitä täysin, voidaan lähteä tarjoamisen kautta eli odotetaan koiran menevän maahan tai istumaan ja lähteä palkkaamaan siitä, ei välttämättä tarvitse vihjettä. Voi käyttää halutessaan myös "odota"-käskyä. 

 Kestoharjoittelussa tärkein puoli on palkka ja sen toimittaminen. Monesti ajatellaan, että tehdään kestoharjoittelua niin, että koira makaa maassa ja tasaisin väliajoin käydään palkkaamassa sen luona. Kouluttajan mielestä selkeämpi koiralle on se, että koira vapautetaan asennosta siinä välissä ja palkataan poispäin, pyydetään takaisin asentoon ja palkataan taas palkataan poispäin. Monesti näkee namia viedessä sitä, että koira saattaa nousta ylös namia vastaan ja kaikki mitä siinä tapahtuu vahvistuu eli tulee helposti osaksi kokonaisuutta. Mikäli ruoasta luopuminen on varmasti niin hyvä ettei se nouse on silloin ok. Kouluttaja suosittelee kuitenkin namin heittoa poispäin. Ensin palkkasana eli merkataan oikea toiminto, sitten vasta käsi taskuun ja heitetään nami, jonka saa hakea. Näin ei tule ennakointia siinä, että käsi menee ensin taskuun, jolloin koira voi nousta ja palkataankin sitä nousemista. Paikallaolossa ei ole mitään kikka kolmosia. Treenataan perusjuttuja, jotka ovat vähän tylsiäkin. Aseta aina tavoite ennen kuin lähdet tekemään! Mikäli tavoite on 10s, palkkaa 1-10s välillä, jotta koira ei ikinä tiedä milloin palkka tulee. Tärkeää ettei ala ennakoimaan!

 •   Treenannut kestoa aina niin, että palkannut tietyn ajan jälkeen, mutta jos sillä hetkellä nuuskii, katsoo muualle tai ääntelee olen odottanut, että katse taas mussa ja näyttää skarpilta. Kannattaisi keskittyä siihen miltä näyttää ja palkkailla eri ajoilla, koska ääntä tulee herkästi. Tosin yleensä enemmän silloin kun ei tarvitse tehdä mitään eli tauolla. Vaikka odottaisi treeneissä hiljaa niin on kuitenkin herästi siinä mukana, saattaa kokeessa lähteä siksi, että taustalla on vahvistettu tunnetilaa, joka ei ole ideaali paikallamakuuseen. Kannattaa lähteä panostamaan hirveästi siihen, että saa sellaisen olon ettei tarvitse huutaa.

Kotona ja tutulla treenikentällä on pääosin hiljaa, joka on jo hyvä juttu. Siitä lähdetään paikkaan tai tilanteeseen, joka on hitusen vaikeampi paikka. Ihan vaikka kotonakin niin, että ympärillä saa tapahtua jotain muuta samalla esim. juttelee toisen kanssa ja silti pysyy keskittymään. Kannattaa satsata siihen, että palkka voi tulla yllättävissä paikoissa ettei koskaan tiedä milloin saa namin ettei sille synny kontekstivihjettä eli aina tietyssä tilanteessa tulee palkka. Todella paljon niitä. Kotona keskittyy 3-4min ihan hiljaa ennen kuin voi vaatia muualla. Hirveästi vahvistaa levollista ilmettä, ilman ääniä. Mikäli ääni tulee ei kannata jäädä odottamaan, koska ääni voi lisääntyä sen vuoksi, että se helpottaa koiran oloa. Keskeyttää liikkeen, tekee jotain kivaa (ei väliä mitä) ja ottaa sitten uudelleen, palkaten esim. puolesta minuutista eli helpottaa tehtävää. Hyvät perusteet alla, joten nopeasti pääsee eteenpäin.

• Etäisyyttä lähdetään tekemään niin, että ensin käännytään koiraa päin ja lähdetään peruuttamalla ottamaan etäisyyttä, jotta nähdään koko ajan miltä koira näyttää. Pyritään vahvistamaan sellaista ilmettä, jota haluaa vahvistaa. Tokoa ajatellen se olisi skarppi ja että on rento ja hyvä olla. Jos ottaa esim. 5 askelta ja koira jännittyy, seuraavalla kerralla otetaan neljä askelta ja palkataan siitä. Alkuun riittää vain kolmekin askelta, mutta mikäli on tehnyt aiemmin niin alkuun tehdään sopivan helposti. Tässä tapauksessa voidaan käydä palkkaamassa koiraa ja lähteä siitä suoraan ottamaan askeleita taaksepäin uudelleen tai voi halutessaan palkata myös pois päin koirasta. Hyvä tehdä välillä peruuttaen, vaikka olisi tehnyt jo kauan tokon paikallaoloa niin, että kääntää selän. Silloin näkee varmasti mitä koira tekee, mitä sielä tapahtuu ja pitääkö hyvän ilmeen koko ajan.

 • Koira erottaa kisatilanteen treeneistä ja saakin erottaa. Kunhan vain pohjalla on todella paljon vahvistamista paikallaolosta yksin ja rivissä niin ei koe kilpailevia vahvisteita kannustaviksi niin kisatilanne ei tule ongelmaksi. Pohjalle vain paljon onnistuneita ja kivoja toistoja, jotta koira tulee itsevarmaksi. Rakennetaan tekemällä treeni aina niin, että on mahdollisuus onnistua. Lähtiessä tekemään paikallaoloa ja kriteerinä on esim. olla hiljaa, tehdään tilanne niin ettei siinä ole mitään vaikeaa vaan on aina helppoa. 

• Mikäli käy lenkeillä esim. koirapuiston ohitse on hyvä paikka käydä tekemässä aidan vieressä paikallaoloa. Tarkkailee vain aina ilmettä, että pysyy hyvänä, vaikka ihmisiä ja koiria menee.

• Kisoissa koira erottaa, että voi lähteä, mutta eriasia haluaako lähteä. Tavoite on se, että koira kokee ettei sillä ole halua tai tarvetta lähteä mihinkään, koska paikallaolo on niin kiva juttu, kivempi kuin mikään muu täällä.

• Voi käyttää vahvisteena sitä, että kun käy kavereiden kanssa lenkillä, ottaa kesken kaiken lyhyen paikallaolon ja vapauttaa siitä leikkimään. Ongelmana on ollut lähteä viereisen koiran luokse, mutta myös vaihtaa asentoa ja käydä nostamassa jalkaa.

Rally-tokokisat 31.07.

Heinäkuun viimeisenä päivänä pääsimme vihdoin vuoden ensimmäisiin kisoihin. Alunperin en ollut suunnitellut ilmoittavani vielä tähän kisaan, vaan vasta noin kuukauden päästä olleeseen kisaan, mutta kerrankin kun oikeasti odotti kisaamaan pääsyä niin miksei sitä tehnyt heti kolmen päivän päästä varoajan loputtua? Eikä kyllä kaduttanut ollenkaan. Kisat olivat kirjaimellisesti illalla, sillä MES-luokka alkoi vasta yhdeksältä. Ehdin hyvin käydä kuluttamassa Rudilta vähän energiaa treeneissä, joka ehdottomasti kannatti. Rudi kun on aina parhaimmillaan yhden tai joskus jopa kahden radan jälkeen.

Ratapiirrustusta katsoessani ehdin vähän jo pohtia miten mahtaa meille käydä, sillä radalla oli yllättävän paljon juoksua ja vielä pujotellen molemmin puolin sekä putki niin, että ulos saattaa kirmata pieni hepuli. Itselle pujottelu juosten on kamala, koska koen ettei osata tehdä sitä nätin näköisesti. Putkesta kaikki muut versiot paitsi U:n muotoinen putki on paha, sillä Rudi tulee aina hirveällä vauhdilla ulos ja ehtii hyvin suurella todennäköisyydellä liian vinoon (-10tvä virheen arvoisesti), vaikka sitä ollaan ihan hirveästi treenattu. Rataantutustuessa rata tuntuikin yllättäen ihan meidän radalta, joskin putki jäi edelleen vähän mietityttämään. Etenkin kun olin ehtinyt sairastua flunssaan sopivasti niin, että oli melkoisen pahana tuolloin, jonka vuoksi en itse uskaltanut yskänpuuskan pelossa ottaa hirveää spurttia. Oltiin vielä viimeisenä menossa radalle, joten ehti käydä mielessä mahtaisiko ehtiä tulemaan sittenkin niin hirveä jännitys päälle ettei sen vuoksi radasta tule mitään. Sainkin yllättyä positiivisesti, sillä mua ei jännittänyt yhtään! Tehtiin rata täysin omassa kuplassa, jota tähän asti olin vain yrittänyt löytää. Treeneissäkin se on tullut hiljalleen ihan oikeasti vasta viimeisen vuoden aikana. Tähän asti olen kuullut siitä vain muilta, että sellainen on olemassa ja se pitäisi löytää, jotta pystyisi tekemään paremmin. Olin hyvin hämmentynyt siitä ettei mua haitannut yhtään, vaikka tiesin putkesta tulevan -10tvä, vaan pystyin jatkamaan samalla hyvällä fiiliksellä loppuun asti. Ja mikä parasta, pystyin aidosti palkkaamaan Rudin hienosta suorituksesta. Rudi teki ensimmäistä kertaa kisoissa samanlailla kuin treeneissäkin. Tämän fiiliksen löytämiseen meni noin viisi vuotta. Viisi. Noh, ehkä se on kuitenkin pääasia, että se vihdoin löytyi ja pysyisi tästä eteenpäin näin.

Ainoat virheet tulivat putkesta -10 väärin suoritettu tehtävä (rintamasuunta kääntyy yli 90 astetta) ja istu, askel vasemmalle, istu -kyltiltä -1 vino. Pisteitä yhteensä 89/100p., joka tuntuu edelleen hämmentävältä. En vieläkään ehkä ihan käsitä, että hyvänä päivänä meillä on oikeasti mahdollisuus saada valionarvoon oikeuttavia tuloksia. Niin pitkään kun tiedostin ettei oltu sillä tasolla ja ehdin jo lähestulkoon päättää ettei koskaan sille tasolle edes päästä. Aika toki näyttää tuleeko niitä ja vaikka ei koskaan ehtisi tulla niin sitten niitä ei tule.  Eniten olen iloinen kuitenkin siitä, että vihdoin olen löytänyt sen oikean fiiliksen treeneihin ja kisoihin sekä oppinut paremmaksi ohjaajaksi Rudille. Pitkään yritin vakuutella itselleni ja kaikille muille, että tämä fiilis olisi löytnyt jo kauan aikaa sitten, mutta nyt sen voi sanoa rehellisesti ääneen.

Tuomari: Krista Karhu
Pisteet: 89/100p.
Aika: 1.41.56
Kommentti: Putkesta ulostullessa hivenen karkasi, muuten kiva rata.

rtgyhuj