Luvassa olisi jonkinmoinen turinointi Hämeen Shelttien leiriltä. Tämä oli meidän ensimmäinen leiri koskaan. Viime vuonna pohdin lähtöä, mutta sattuikin samalle viikonlopulle toisen menon kanssa.
Aamu alkoi vauhdilla pakkaamisella, koska joku keksi aloittaa pakkaamisen vasta silloin. Kaikki tuntui olevan hukassa, vaikka vielä illalla niin ei ollut. Tuntui, että jotain jäi matkasta, mutta päätin pärjätä viikonlopun ilmankin. Kunhan tärkeimmät ovat mukana eli Rudi ja hänen ruoka. Ja eikun matkaan.
Päästiin paikalle kaverin kyydillä ja meinasi tila-autokin olla hieman täynä. Lähdettiin reilusti ajoissa, sillä mentiin yhden pysähdyksen taktiikalla ja haluttiin olla paikalla hieman etuajassa. Paikalle päästyämme vietiin tavaroita mökkiin, jonka aikana Rudi oli ehtinyt tekemään matolle ripulit. Taisi vähän jännittää matkustamista vieraassa autossa ja olin ajatellut käyttää sitä lenkillä vasta auton tyhjentämisen jälkeen.
Yhteensä meitä koko viikonlopun leireilijöitä oli seitsemän aikuista ja neljä lasta. Parin tunnin päästä saapumisesta käväistiin iltapalalla, jonka yhteydessä oli pieni esittelykierros. Inhoan näitä ylikaiken! Jännittää niin etten saa sanoja suusta ulos, vaikka päässä kehittelisin kuinka järkevän parin lauseen esittelyn. No, sain mä jotain epämääräistä sanottua. Sitten pyörittiinkin hyvä tovi ulkona, jonka jälkeen siirryttiin mökkeihin. Siinä meni loppuilta Skip-boa pelatessa. Liian koukuttava peli.
Lauantai
Säpäsähdin aamulla hereille ensimmäisenä varmaan kuudelta aamulla, kun kuulin Rudin tassuttelevan huoneesta ulos. Kuulostelin hetken haluaisko ulos tai jotain. Palasi hetken päästä takaisin, oletan käyneen vain ihmettelemässä. Nukahdin kuitenkin uudelleen ja heräsin uudelleen ehkä puolikasin maissa. Yllättävän aikaisin siihen verrattuna, miten normaalisti herään vapaapäivinä. Pikaisen lenkin jälkeen oli aamupala, joka on itselle vaikea, sillä en ole oikestaan koskaan pystynyt syömään aamuisin.
Sitten olikin tempputuokion vuoro ennen varsinaista temppurataa. Laitettiin paljon erilaisia temppukylttejä kentälle ja niitä oli melkein kaksi tuntia aikaa harjoitella. Rudille vaikea oli takatassut tasapainotyynylle, koska ei olla tehty sitän aiemmin. Hienosti Rudi tarjosi etutassuja siihen. Toinen vaikea oli etutassut tasapainotyynylle ja siinä pyöriminen niin, että tassut pysyvät tasapainotyynyllä. Se lähti sujumaan paremmin kuin edeltävä tehtävä.
Me saatiin aloittaa kymmenen liikkeen temppurata. Merkin kierto olikin yllättävän vaikea, vaikka oletin sen onnistuvan, koska Rudi on kiertänyt erilaisia kohteita aiemmin. Ryömimisessä Rudi piti takapäätään liian ylhäällä.
Lounaan jälkeen oli vuorossa se kuuluisa leirinäyttely. Luokat olivat pennut, urokset ja nartut. Pentuja oli kaksi, joten valittiin vain paras pentu. Uroksia oli vain neljä kappaletta. Rudi oli yllättävän hienosti, vaikka oltiin vieraassa paikassa. Kuvien perusteella tassutteli pidempää askelta kuin aiemmon. Kehitystä, kehitystä! Pöydällä seisoi tuttuun tapaan nätisti, kunnes kädet alkoivat menemään häntää kohti. Jänskättää hieman edelleen, mutta ei kiemurtele enää kuten joskus alkuaikoina. Seisoipa kaveri nätisti myös maassa ja jaksoi katsella pääosin vain namikättä. Eipä ole tainnut koskaan olla noin rauhallinen kehässä. Selkeästi kehitystä on tapahtunut ja Rudia auttaa se, että tehdään jotain ennen kehää.
Sitten käytiinkin taas iltapalalla, jonka jälkeen mentiin mökkeihin ja me pelattiin jälleen korttia siihen asti, että oli makkaran/lättyjenpaiston aika eli varmaan kolmisen tuntia. Ihan ei saatu kierrosta pelattua, joten jatkettiin vielä myöhemmin niin pitkään, että alkoi silmät mennä väkisin kiinni.
Sunnuntai menikin hyvin nopeasti. Aamulenkin jälkeen pakattiin auto ja siivottiin mökki. Kävi yllättävän nopeasti, joten ehdittiin tekemään tämä ennen aamiaista. Nopean aamiaisen jälkeen lähdettiin tekemään jälkeä läheiselle pellolle. Rudi ei meinannut hahmottaa tehtävää aluksi, mutta lähti lopulta etenemään, kun huomasi namit tietyn matkan välein. Kävi kuitenkin niin, että hieman ennen loppua Rudi keskittyikin syömään pupun papanoita. :D
Tämän jälkeen lähdettiinkin kohti kotia. Mielestäni oli oikein onnistunut leiri ja varmasti suunnataan ensi vuonna uudelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti