27 syyskuuta 2015

Ainakin suunta on oikea.



Pari viikkoa takaperin ilmoitin meidät epävirallisiin rallykisoihin Valkeakoskelle, jotta pääsen kokeilemaan ennen virallisia, miten erilainen treeni toimii. Aloitin viime virallisten jälkeen treenaamaan vain ja ainoastaan katsekontaktia. Sisällä ja ulkona, erilaisissa tilanteissa, häiriöissä ja paikoissa. Aika vaihteli viidestä sekunnista minuuttiin. Ensin Hepuliina ei meinannut malttaa katsoa edes kahta sekuntia, mutta hyvin nappasi ideasta kiinni. Jälleen kerran.

Paikalle saavuttua oli pakko ensimmäisenä kurkkia millainen rata on luvassa. Heti ensimmäisenä oli tietysti tämän hetken vaikein liike, peruuttaminen. Yritin peruutella nurmikolla, jossa ei muuten olla usein treenattu tätä, jotta saataisiin yksi onnistunut, josta pääsisi kehumaan paljon. Sellainen saatiin, mutta radalla huomasi ettei ollut aikeissa mennä yhtä askelta eteenpäin, joten jätin siihen. En viitsinyt kiusata vaikealla tehtävällä, selkeästi vaikealla alustalla. Tietää ainakin mitä pitää treenata ensi kesän kisoja varten. Muuten radan piti olla helppo nakki. Mielestäni se sitä olikin, sillä Rudi piti katsekontaktia tajuttoman hienosti, verrattuna muihin virallisiin kisoihin. Kuunteli mitä piti tehdä ja teki sen. Yhdellä kyltillä tuli tosin jonkinmoinen aivopieru, kun istu (odota), askel oikealle, istu -kyltillä Rudi tuli oikealle puolelle, mun olettaessa sen jääneen vain istumaan, joten toistin käskyn ja Rudi tuli edestä sivulle. Enkä muuten uusinut, koska siinä vaiheessa muistin, että pisteet riittäisivät silti hyväksyttyyn. Vaan kappas, eivät riittäneetkään.

Rudi sai 62 pistettä ja paperissa oli kahden tvä:n (-10) lisäksi ties kuinka monta puuttellista yhteistyötä (-1), imuttamisesta -3, vinosta (2x -1), ohjaaja virheestä -3, nuuskuttelusta -1, sekä liioitellusta haukkumisesta (käytösruudussa) -3. Hassuinta oli se, että Rudi ei päästänyt yhtäkään haukahdusta kehässä olonsa aikana. Enkä mielestäni imuttanutkaan. En tosin siitä viitsinyt sanoa, koska kyseessä oli kuitenkin vain epis, joten niin suurta väliä ei ollut.. Kommentissa ja tuomarin selittäessä kisan jälkeen iski toinen hämmennys. Hän sanoi Rudin olevan todella lahjakas, mutta ei tiennyt seurasiko Rudi oikeasti vai vahingossa, koska kontakti ei pysynyt jatkuvasti. Mitä olen ymmärtänyt niin rally-tokossa ei tarvitse kontaktia pitää, edes sielä mestariluokassa, kunhan koira liikkeet tekee.  En toki kiellä etteikö olisi hienompaa, kun koiralla pysyy kontakti koko radan ajan ja tämä on meilläkin toki tavoitteena. Hämmensi vain, kun on nähnyt myös mestariluokassa saavan tämänlaisella seuruulla sadan pisteen suorituksia. Tämä oli tiukan tuomarin mielipide, enkä siitä ala valittamaan. Oikeaan suuntaan kuitenkin ollaan menossa ja pääasia oli tietysti se, että Rudi meni kisoissa paremmin kuin koskaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti