12 syyskuuta 2015

Koirakoutsin syyskauden avajaiset.



Tänään oli vuorossa Koirakoutsin* syyskauden avajaiset, joissa oli paljon kaikkea kivaa ohjelmaa, mätsärin lisäksi mm. pentupaini, koiratanssi esitys sekä rally-tokorata. Pentupaini oli sopivasti aivan ulkokentä vieressä olevassa hallissa, joten mätsärin ilmoon mennessä näki taas niin suloisia pentuja, että huhhuh. Täytynee hankkia jokin kunnon riiviöpentu niin ei hetkeen tarvitsis haaveilla pennusta. Haha.

Saavuttiin paikalle jo ennen yhtätoista, jonka aikana ehti alkaa hieman pitkästyttää. Ohjelma kun alkoi vasta kahdeltatoista, mutta ehtipä siinä ajassa koiruudet tutustua kunnolla paikkaan ja rauhoittua hieman. Tosin Rudi oli yllättävän rauhallinen ja oli kuulolla koko päivän. Tiedä sitten järkyttyikö taas megakamalan Rämän vuoksi. Pöhkö kun pelkää koiraa, joka rakastaa sitä. :D



Tosiaan Rudi oli kerrankin rauhallinen eikä juurikaan vinkunut, kun odoteltiin kehän alkua. Siihen kun on ehtinyt tottua, että vingutaan heti kun ollaan oltu sekunti paikallaan tekemättä mitään. Paitsi nykyisin kehässä Ruu on osannut olla pyörittämättä päätä kuin pöllö ja vinkumatta, vaikka onkin joutunut odottamaan oikeasti hurjan kauan. Tosin treeneissäkin on alkanut malttaa odottamaan omaa vuoroaan hiljaa, edistystä.

Parikehässä laittaessa ensimmäistä kertaa seisomaan Rudi vain luimisteli eikä nami tai lempilelukaan auttanut. Kun kierrettiin yhdessä parin kanssa kehä ympäri, oli Rudi ensimmäistä kertaa perässä vedettävä tapaus. Ravi tosin näytti kuitenkin rennolta ja paremmalta kuin hetkeen. Pöydällä Rudia jostakin syystä jännitti tosi paljon, vaikka tähän mennessä on ollut suurin piirtein menossa kiipeämään syliin. Kaikki kun vaan on niiiin ihania. Epätavallinen sheltti! Hampaita katsoessa vetäisi pään yllättäen pois käsistä. Yllätyin hurjasti, koska Rudi ei ole ikinä kehässä tehnyt näin. Toki katsoi hampaat todella tarkkaan ja oletan venyttäneen huulen pahasti, jonka vuoksi veti pään pois. Tai sitten ei ole vain tottunut noin pitkään hampaiden kurkkimiseen. Taisi olla muuten ensimmäinen joka huomasi, että Rudilta puuttuu kaksi välihammasta. Kysyi vielä, että onko poistettu vai onko puuttuvat.

Yksilöliikkeissä tehtiin kolmio, jossa Ruu ei ollut perässä vedettävä, mutta ei ihan normaali vetävä Ruukaan. Nopean seisotuksen jälkeen tuomari antoi meille sinisen nauhan. Oletettavasti hampaiden katselusta ja/tai hampaiden puuttumisesta. Mitään muuta en itse keksinyt. Mikäli oli hampaiden puuttumisesta niin on mielestäni hassua, koska kuitenkin kyseessä on vain mätsäri. Toki tuomareita on erilaisia ja kiinnittävät huomiota erilaisiin asioihin. Nauhakehässä lennettiin ensimmäisenä pihalle, jonka ilmoitin ennen kehää, joten tulokseksi tänään SIN-. Ei harmita ollenkaan, koska Rudi oli hieno tänään.



Kun Rämä meni kokeilemaan onneaan BIS-kheään, käytiin me sillä välin Rudin kanssa tekemässä tokohallissa kahdesti rallyrata. Rata oli hyvin helppoa alo-avo tasoinen rata, joskin mukaan mahtui kaksi voi-luokan liikettä, koska oletan sen olleen lähinnä niille, jotka eivät välttämättä ole vielä rally-tokoa kokeilleet. Päätin ottaa kisamaisen treenin, ajatellen huomista. Siksi olikin hyvä, että kaksi viimeistä olivat voi-luokan liikkeitä.

Ensimmäisen kierroksen otin varmuuden vuoksi hihnassa, sillä Rudi näytti hieman olevan omissa maailmoissaan ja nuuski mattoa kielloista huolimatta. Lähdössä lähti haahuilemaan kilometrin päähän, joten otettiin alusta. Sitten alkoikin sujumaan käsittämättömän hienosta, joskin pujottelussa karkasi hieman liian kauas ja puolenvaihto jalkojen välistä ei meinannut sujua. Hihna selkeästi haittasi menoa, joka tosin on alosta asti haitannut menoa.

Toisella kierroksella Rudi oli irti, joka hieman arvelutti, koska aamulla heittäessä tavaroita kaverin autoon Rudi päätti karata, eikä antaa kiinni. Sielä se juoksenteli autotien yli varmaan kuudesti, ennenkuin sain käsiini lelun ja tuli luokse. Ennen sitä kokeilin toki lähteä eri suuntaan, mutta siitä vasta villiintyikin. Vaan eipä kaveri karannut eikä impannut mattoakaan! Selkeä muutos kevääseen on tapahtunut, kun aloin enemmän puuttumaan maton haisteluun. Ehkä mä sittenkin uskallan lähteä paremmalla mielellä hallikisoihin. Puolenvaihdos jalkojen välistä onnistui heti normaalisti, kun ei ollut hihnaa häiritsemässä menoa eikä pujottelustakaan karattu kauas. Pyörähdyksessä ja oikealta eteen, vasemmalta oikealle -kyltillä kuului vielä riemuhaukut. Sanoinkin Herra Ruskealle, että huomenna samanlailla niin voi olla tyytyväinen. Joskin oon pelotellut eilisestä asti itseäni siitä, mitä radalta löytyy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti