10 syyskuuta 2015

Melkein valmis voittajaan.



Kun melkein kuukausi takaperin saatiin viimeinen hyväksytty tulos avoimesta, joka tarkoitti menolippua voittajaan, piti meidän jäädä treenitauolle talveksi. Tavoitteena oli, että treenattaisiin voittaja ja mestari niin hyväksi, että siirtyminen mestariin menisi yhtä vaivattomasti kuin alosta avoon. Tavoitteena oli toki myös se, että saatasii viimeinen koulari käteen. Valioitumisesta en uskalla vielä edes haaveilla. Bongasinkin samana päivänä rallyepikset Valkeakoskella, jonne päätinkin meidät ilmota ja kokeilla miten mahtaa käydä. Seuraavaksi olinkin jo kysellyt paikkaa Nokialle (13.09.) virallisiin kisoihin. Mahduttiin viimeisten joukossa kisaan, joka tarkoitti virallisten olevan ennen mölliä. Näin jälleen väärinpäin.

Alkoikin pieni panikointi, sillä tajusin ettei oikeastaan olla treenattu vielä ylempien luokkien liikkeitä. Ihan pari kertaa olin kokeillut oikealla puolella seuraamista ja istumista, huonolla menestyksellä. En ollut halunnut pahemmin treenata oikealla puolella, koska Ruu sekoittaa niin helposti asioita, että olisi helposti mennyt oikealle puolelle. Noh, tehotreeniä näihin ja ongelma ratkaistu. Aina sitä vaan yllättyy siitä miten nopeasti tuo Pahviksikin kutsuttu soopeli oppii asioita.

Seuraava ongelma onkin ollut jo pidemmän aikaa, oikealla puolella oikealle kääntyminen. Sitä vaan ei voinut tehdä, ei millään. Se on ainoa, mitä ollaan treenattu oikealla puolella, kun ajattelin siihen kuluvan yhtä hurjasti aikaa kuin Dixylla aikoinaan metallin noutamiseen. Eli puolisen vuotta. Toukokuusta lähtien sitä ollaan treenattu ilman tulosta. Kaveri on vaan pysähtynyt paikalleen ja murissut. Oltiin kokeiltu niin raippaa, isoa käsiapua kera namin, ämpärin ympäri kääntymistä kuin isoa ympyrää pienentäen sitä. Ainoa mitä suostuttiin tekemään oli ämpärin ympäri meneminen, mutta ilman ämpäri ei liikkunut sitäkään. Korkeintaan lähti peruuttelemaan suoraan taaksepäin. Viimeisimpänä piti kokeilla naksua ja peiliä. Vaan keksinkin käyttää hyväksi seinää. Keittiön ja eteisen kulmaa.



Käännyttiin ensin loivasti, mutta hyvin nopeasti aloin kääntymään 90 asteen kulmassa, auttaen kädellä tosi paljon. Ensin kuuli vain murinaa ja uhmattiin jääden seisomaan paikalleen. Sain kuitenkin muutaman onnistuneen kääntymisen, josta seurasi megabileet ja lempiherkkua. Käytin tässä vaiheessa jo sanallista käskyä, kun Ruu tuppaa yhdistelemään niin nopeasti kaiken. Siirryin heti seuraavaan vaiheeseen, edellämainitun ansiosta. Enää en kävellyt seinän vieressä, vaan annoin sanallisen käskyn sekä autoin hurjasti kädellä , mutta en itse kääntynyt ollenkaan oikealle, vaan pysähdyin paikalleen. Kääntyminen kun on selkeästi ahdistanut, jota en ole aiemmin tajunnutkaan. Rudi kääntyikin heti ensimmäisellä yrityksellä paikallaan oikealle, käytten takapäätään. Huikeeta! Tästä seurasi tietysti megabileet ja treeni päättyi tähän. Myöhemmin päätin kokeilla kääntyen myös itse ja toimi. Nyt menee niin 90 asteen kulma, täyskäännös kuin 360 oikealle oikealla puolella. Jes!

Enää ainut suuri ongelma on peruuttaminen. Rudi kyllä osaa peruutella tosi hienosti pitkiäkin matkoja ilman ongelmia, mutta vierellä peruuttaminen on tosi vaikeeta. Vielä menin kurkkimaan sunnuntain tuomarin ratoja kurkkiessa, miltei jokaisessa on ollut peruuttaminen. Plaah! Sain maanantaina Rudin menemään askeleen verran taaksepäin suorassa ilman, että mentiin seinän vieressä. Tänään on mennyt useampi kolmen askeleen peruuttaminen, jolloin on viimeisellä mennyt vinoon ihan minimaalisesti, verrattuna aiempaan 90 asteen kulmaan. Toki mukaan on mahtunut yli 45 asteen kulmia, mutta enemmän niitä "sallittuja" vinouksia, joista menee korkeintaan -1. Rudi on tunnettu siitä, että oppii mahdottoman nopeasti, joten viikossakin saa hurjasti aikaa, jos joka päivä ottaa monta lyhyttä treeniä. Silti tämä on vielä niin epävarmalla pohjalla, että en yhtään ihmettelisi, mikäli sunnuntaina tästä saataisiin se -10, mutta jos saadaan se 90 pisteen suoritus niin oon silti enemmän kuin tyytyväinen siihen! Kun miettiin tosiaan sitä, miten vähän oikeasti ollaan voittajaa treenattu aktiivisesti.

Miten te olette opettaneet vierellä seuraamisen epävarmalle koiralle?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti