Vuoden viimeisenä sunnuntaina lähdettiin vielä kokeilemaan miten sujuu kisamaiset treenit agilityepiksissä. Ajatuksena hiukan jännitti, mutta kisapaikalle saavuttua ei enää tuntunut jännitystä missään. Hyvä näin! Yleensä tuo jännitys tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun oma kokoluokka alkaa ja on nähnyt muiden suorituksia. Tuli sieltä nolla, hylky tai jotain siltä väliltä.
Möllirata oli helppo rata, jonka muistin myös minä, joka helposti unohtelee ratoja. Siksi yleensä katson edeltävän kokoluokan, jotta oppisin radan ulkoa ennen omaa rataantutustumista tai kokoluokkaa. Ristiriitaista sen asian suhteen, että alkaa jännittää jos katson, mutta jos en katso niin tulee epävarma olo muistanko rataa.
Ensimmäinen vitonen tuli heti toisella esteellä, kun Rudi meni putken ohitse. Kävi vähän juoksemassa ympäri kenttää, mutta palasi pian takaisin. Rudi lähti uudelleen juoksentelemaan putken jälkeen, jonka seurauksena hyppäsi seuraavan hypyn väärin, kun jäin varmistelemaan Rudin tuloa väärän kohtaan. Muutama este hyvin ja sitten taas juoksentelemaan ympäriinsä. Viimeinen takaakierto ennen putkea taisi olla virhe tai sitten olin itse liian myöhässä, sillä Rudi meinasi mennä väärästä päästä putkea. Olisin ehkä jopa ehtinyt valssata 12-13 välissä pitkän kaarroksen vuoksi ja olisin saanut helpommin tuon menemään oikeasta päästä putkea heti. Hupsista.
Kisaavienradan ensimmäiset esteet olivat samanlailla, joten oletin Rudin muistavan sen ulkoa. Se kun helposti muistaa toistojen kautta tietyt kohdat. Taisin myös näyttää hiukan selkeämmin kuin ensimmäisellä radalla. Keinu oli jälleen lentokeinu, kun en hidastanut yhtään enkä huomannut toistaa vihjettä "odota". Täytynee ottaa keinu tehotreeniin. Mulla ei olisi ollut hirveä kiire seuraavalle esteelle, kun käytin takaaleikkausta. Kepeiltä saatiin kahdesti vitonen, kun Rudi lähti moikkaamaan ihmisiä ja sieltä tullessaan aloitti pujottelemaan väärin. Lopussa oli taas ongelma putken kanssa. Rudilla oli jo puoliksi putkessa, kun palasikin takaisin.
Ehkä jatkamme treenejä ennen kisoja. Täytyisi saada lisää varmuutta ja lentokeinu pois
Eilen oltiin pitkästä aikaa rally-tokon irtotunnilla, jotta saisi vähän varmuutta siihen, miten hyvin kotitreenit ovat onnistuneet. Rataantutustumisessa iski pieni epäilys, sillä radalla oli paljon MES-luokan tehtäviä, joita ei olla hirveästi vielä treenattu. Olisihan varmasti voinut tehdä muutakin sellaisen kyltin kohdalla, jota ei osata tai tehdä helpotettuna.
Ensimmäinen rata tehtiin kahdesta, toinen rata kerran ja lopuksi valittiin mennäänkö kokonrata vai osa radasta. Radat menivät todella hyvin, vaikka tietynlaista epävarmuutta vielä on oikealla puolella. Sivuaskel oikealla on vielä melko vaikea sekä oikealla oikealle käännökset. Houkutuksessa oli Rudia isompi nalle istumassa, jota Rudi katsoi ihmetellen, kunnes huomasi siellä olevan myös kapulan ja suunnisti sinne nuuskimaan sitä. Palasi kuitenkin ensimmäisellä pyynnöllä takaisin. Peruuttaminen meni kahdesti suoraan ja kolmannella kerralla lopussa hieman vinoon, mutta uusimalla meni hyvin. Hieman on kaveri kehittynyt peruuttamisessa! Täytyy olla tyytyväinen ratoihin, vaikka hurjasti piti kaveria auttaa ylemmän luokan tehtävissä, mutta kohtuu hyvin niistä selvittiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti