26 helmikuuta 2016

Rally-tokon seuraamisen tehokurssi, osa 1



Saatiin paikka Tamskin rally-tokon seuraamisen alkeiden tehokurssille, jonka vinkit sopivat mielestäni hyvin myös tokoon, joten postaukset tulevat löytymään senkin tagin takaa. Kurssi kestää viisi kertaa, joista ensimmäinen oli keskiviikkona. Siellä treenataan erilaisia seuraamisen harjoituksia, joilla pyritään parantamaan seuraamista. Yllätys, yllätys. Vaikka kyseessä oli alkeiden tehokurssi, päätin ilmoittaa Rudin sinne, koska alkuvuodesta miettiessäni mikä sielä kisoissa menee aina pieleen (mun jännittämisen tarttumisen koiraan lisäksi), oli vastaus seuraaminen. Olen pitänyt sitä tähän asti melkeinpä itsestäänselvyytenä, vaikka koira ei sitä oikeasti kunnolla osaa. Idea joo hallussa, mutta häiriössä on liikaa houkutuksia. Muutenkin harjoitukset ovat hyviä myös ylemmissä luokissa treenaaville, sillä tätä ei voi koskaan treenata liikaa.

Aivan ensimmäiseksi lähdettiin tekemään harjoitusta, jossa peruuteltiin koirasta pois päin ja "odotettiin" koiran tulevan kysymään mitä tehdään = kontakti. Siitä tietysti palkka kehumisen jälkeen, joskaan ei heti jottei koiruus tee sitä vain namin vuoksi vaan oppisi, että ilman palkkaakin on hauskaa tehdä x määrä tehtäviä loppuun ennen jättipalkkaa. Tähän Rudi lähti hyvin mukaan! Tehtävää vaikeutettiin hieman sillä, että käännettiin koiralle selkä ja lähdettiin kävelemään pois päin koirasta. Katsottiin siis lähteekö koira hakemaan taas sitä "Tehäänkö jotain??!" - kontaktia. Ensiksi Rudi tuli kyllä luokse ja seurali, mutta meinasi lähteä koirien luo. Ei tosin mennyt kauaakaan, kun soopeli tajusi idean ja tehtiin monta hyvää toistoa.


Sitten kontaktiharjoitusta sivulla istuen. Tätä tein "vahvemmalla" puolella eli vasemmalla, jossa kontaktin pysyminen on hiukan parempaa. Viereisiltä radoilta kuului tosiaan agiääniä, joista ajattelin tässä tehtävässä ottavan hirveästi häiriötä, kun kuulee mitä muut tekevät. Soopeli yllättikin hurjasti ollen messissä todella hyvin, ottaen huomioon miten hurja häiriö siellä oli verrattuna meidän normitreeneihin. Kun koiruus katsoi siitä kehuttiin ja palkattiin viiveellä. Vaihtelin palkan pituuksia enkä aina antanut namia, sillä tätä ollaan treenattu aiemmin sen verran, että uskalsin kokeilla myös isommassa häiriössä olla palkkaamatta namilla. Hiljalleen tähän voi alkaa liittämään seuraamis käskyä. Tiedä sitten kannattaisiko mun vaihtaa sivu-seuraa käskyt yhdeksi sanaksi tarkoittamaan seuraamista ja sivulla istumista? Vai pitäisikö toisen ohjaajan vinkkien mukaan ensiksi opettaa sivulla olo "sivu" - käskyllä ja sitten seuraaminen "seuraa"- käskylle? Jälkimmäisessä vain on isompi työ.

Vinkiksi muuten saatiin palkata koira niin, että otettiin nami oikealla kädellä taskusta, vaihtaen sen vasempaan selän takana ja antaen sen oman jalan kohdalla. Helposti tulee palkattua kumartuen hieman eteenpäin ja koiran edestä, jonka vuoksi helposti koira alkaa edistämään. Olin yllättynyt miten Rudi lähti tehtävään mukaan eikä juuri vilkuillutkaan 1-3 sekuntia pidempää aikaa, kun joskus kurkkinut muualle varmaan minuutin verran ennenkuin on taas muistanut ottaa kontaktia. Tehtävää vaikeutettiin sillä, että kouluttaja tuli viereen tekemään häiriötä eli kyykistyi lähelle, veti kädellä ja hanksalla mattoa, yritti hieman leikittää hanskalla heilutellen sitä matolla sekä otti kourallisen nappuloita ja liikutti niitä käsissään. Ensin Herra Possu oli sitä mieltä, että pakko kurkata mitä mahti herkkua on kädessä ja oli vähän "kaikki tänne hetinyt!!", mutta toistettuani käskyn "sivu", tapitti sen jälkeen mua vaikka nappulat rapisi ihan korvan vieressä! Huikee! Kyllähän sen hieman vilkuili, mutta älyttömän hyvä keskittyminen Rudiksi. Tai sitten vain oletin sen olevan huonompi? Katsotaan mitä tulevista harjoituksista sanoo, mutta oiskohan se huono seuraaminen kisoissa vain sitä ettei olla tehty rataa kylttien kera usein vai siitä että tosiään jännitän älyttömästi sielä?


Lopuksi otettiin kaksi lelua, mieleinen ja vähemmän mieleinen. Mieleinen lelu taskuun ja vähemmän mieluinen käteen, jolla leikitettiin hetki ja heitettiin pois. Joku paikalla olijoista laittoi jalan lelun päälle ettei koira sitä saa ja odotettiin passiivisesti, että koira valitsee ohjaajansa. Sitten kaivetaan esille se megahauska lelu tai nami. Sama toistettiin kolmisen kertaa. Rudilla kesti kaikista kauiten lähteä mun luokse, sillä ei olla koskaan otettu tämänmoista harjoitusta ja tuo on todellatodella leluhullu. Siksi onkin todella hyvä harjoitus leluhulluille koirille!


Muistilista:
• Hyviä harjoituksia myös ylemmissä luokissa kisaaville.
• Soveltuu rally-tokon lisäksi myös tokoon.
• Seuraaminen koostuu kolmesta asiasta; aktiivisuus, perusasento ja luopuminen.
• Voidaan soveltaen käyttää myös käytösruutuun ja paikkamakuuseen.
• Kehusanaa sanoessa ei samaan aikaan kättä taskuun vaan hetken päästä - koira luulee ettei enää tarvitse tehdä, mikäli nami tulee heti ja tekee vain namin vuoksi.
• Odota passiivisesti, että koira valitsee sinut ja ottaa kontaktin.
• Helposti palkataan kumartuen hieman eteen, koira saa namin edestä -> alkaa helposti edistämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti