27 huhtikuuta 2016

Tottua saan steppailemaan.




 Pyötähdettiin pitkästä aikaa mätsäreissä, kun semmoinen tuossa parin kilometrin päässä järkättiin. Tuottokin meni hyvään tarkoitukseen, ala-asteen luokkaretkeen. Yksi varma loppukevään merkki on ehdottomasti se, kun tapahtumat alkavat hiljalleen siirtymään ulos. Melkoisen mielenkiintoinen sääkin sattui olemaan, sillä hieman kehien alkuun asti satoi lunta. Onneksi kehät alkoivat vasta iltapäivällä, muutoin oltaisiin mätsäröity lumisateessa. Sateelta vältyttiin kehien aikana ja heti oman kehän loputtua alkoi taas hiukan satamaan. Sinällään hyvä, että ei päästy BIS-kehään, kun siellä tuskin oltaisi edes sijoituttu.

Parikehässä Rudi oli vähän sitä mieltä, että "taasko tätä", mutta pönötti lopulta oikein nätisti ja ravailikin vähän jo shelttimäisempään tyyliin, ellei muutamaa laukka-askelta lasketa. Pöydällä aristeli hieman takapäätä taas, joten oletan sielä olevan vähän juminpoikasta. Kun tuomari päätti punaisen ja sinisen nauhan kohtalosta, sain Rudin jopa lopettavan luimistelun. Yleensä kun tuo näyttelyssä vain luimistelee, koska tylsää. Tuomari päätti antaa tällä kertaa punaisen nauhan.

Nauhakehässä oli arviolta kymmenisen koiraa ja vain kaksi pörrökoiraa. Kehä kahdesti ympäri, pikainen seisotus ja tuomari aloitti sijoittamaan ilman erillistä valitsemista neljä parasta, ensimmäisestä neljänteen. Vierestä kun lähti russeli toiseksi olin varma, että siinä oli, mutta mepä sijoituttiin kolmansiksi. Tarkoittanee, että tuo oli viiden sijoittuminen putkeen punaisissa. Huikee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti