Postaukset kisoista: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9
Laitettakoon vielä nämä kisavideot näin vuosikoosteen tapaan. Yhtenäinen sivu, jossa pääsee tutkimaan koko vuoden kisoja kerralla. Missä ollaan menty milloinkin metsään ja ollaanko kehitytty ollenkaan. Samalla pääsee näpyttelemään pienimuotoista analyysiä yleisesti kokonaisuudessaan koko kisavuodesta. Voi olla, että loppuvuodesta tulee tehtyä samanmoinen tästäkin vuodesta.
Kisaamisen päivälleen kahdeksan kuukauden treenaamisen jälkeen. Fiksumpaa olisi ollut aloittaa vasta loppukesästä tai tämän vuoden alkutalvesta. Samaa rataahan me ei kevään kisoissa eikä treeneissä menty ollenkaan enkä kartturina ollut edes alkeiden tasolla. Saatiin kuitenkin puristettua todellinen vahinko nolla ja ensimmäinen LUVA jo keväällä. Ensimmäistä kertaa pääsin siihen flow-tilaan, jossa kuuluisikin olla. Kahdesti tuo vähän rakoili, jonka seurauksena Rudi reagoi siihen isoilla kaarroksilla. Kesän aikana otettiin iso askel eteenpäin treeneissä, mutta kisoissa junnattiin samalla tasolla. Shelttileirillä otettiin toinen iso askel eteenpäin, jonka jälkeen ollaan edetty tasaiseen tahtiin eteenpäin. Tämä on vaikuttanut hurjasti kisoihin, joissa päästiin ensimmäistä kertaa ulkokentällä flow-tilaan, josta palkintona toinen LUVA. Se viimeinen jäi saamatta, mutta tuon kisan jälkeen päästiin jokaisissa kisoissa tuohon flow-tilaan, joka tilanteen mukaan pysyi virheistä huolimatta, rakoili vähän palaten uudelleen tai murtui täysin. Voisi sanoa tämän olleen kehityksellisesti huikea vuosi, sillä hurjaa ajatella millä tasolla oltiin alkutalvella ja millä tasolla ollaan nyt. Ollaan otettu todella todella iso askel eteenpäin, josta on hyvä aloittaa metsästämään viimeistä LUVAa. Toisaalta sisäinen perfektionisti-pessimisti ajattelee, että voitaisiin olla kolmosissa ja SERTit tapissa, mutta eipä olla.
Laitettakoon vielä nämä kisavideot näin vuosikoosteen tapaan. Yhtenäinen sivu, jossa pääsee tutkimaan koko vuoden kisoja kerralla. Missä ollaan menty milloinkin metsään ja ollaanko kehitytty ollenkaan. Samalla pääsee näpyttelemään pienimuotoista analyysiä yleisesti kokonaisuudessaan koko kisavuodesta. Voi olla, että loppuvuodesta tulee tehtyä samanmoinen tästäkin vuodesta.
Kisaamisen päivälleen kahdeksan kuukauden treenaamisen jälkeen. Fiksumpaa olisi ollut aloittaa vasta loppukesästä tai tämän vuoden alkutalvesta. Samaa rataahan me ei kevään kisoissa eikä treeneissä menty ollenkaan enkä kartturina ollut edes alkeiden tasolla. Saatiin kuitenkin puristettua todellinen vahinko nolla ja ensimmäinen LUVA jo keväällä. Ensimmäistä kertaa pääsin siihen flow-tilaan, jossa kuuluisikin olla. Kahdesti tuo vähän rakoili, jonka seurauksena Rudi reagoi siihen isoilla kaarroksilla. Kesän aikana otettiin iso askel eteenpäin treeneissä, mutta kisoissa junnattiin samalla tasolla. Shelttileirillä otettiin toinen iso askel eteenpäin, jonka jälkeen ollaan edetty tasaiseen tahtiin eteenpäin. Tämä on vaikuttanut hurjasti kisoihin, joissa päästiin ensimmäistä kertaa ulkokentällä flow-tilaan, josta palkintona toinen LUVA. Se viimeinen jäi saamatta, mutta tuon kisan jälkeen päästiin jokaisissa kisoissa tuohon flow-tilaan, joka tilanteen mukaan pysyi virheistä huolimatta, rakoili vähän palaten uudelleen tai murtui täysin. Voisi sanoa tämän olleen kehityksellisesti huikea vuosi, sillä hurjaa ajatella millä tasolla oltiin alkutalvella ja millä tasolla ollaan nyt. Ollaan otettu todella todella iso askel eteenpäin, josta on hyvä aloittaa metsästämään viimeistä LUVAa. Toisaalta sisäinen perfektionisti-pessimisti ajattelee, että voitaisiin olla kolmosissa ja SERTit tapissa, mutta eipä olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti