06 maaliskuuta 2017

Siihen täytyy vaan tarttuu.




Näpytellään nyt heti perään tuoreeltaan tekstintynkä viikonlopun kisoista. Päästään ehkä joskus kirimään listaa lyhyemmäksi, ehkäpä.

Viikonloppuna tuli kisattua 2+2 rataa Takkujen järkkäämissä kisoissa TamSKilla. Pitkään mietin ilmoitanko 3+3, 3+2 vai 2+2 radalle. Kaikille kahdeksalle tai neljälle toiselle päivälle en edes miettinyt, sillä soopeli olisi ollut aivan liian väsy viimeisillä radoilla. Lopulta 2+2 rataa kuulosti parhaimmalle, ajatuksena vain lähteä fiilistelemään kakkosten ratoja. Mitään odotuksia ei viikonlopulle tosiaan ollut, kerrankin, vaan mennään kokeilemaan pärjätäänkö vielä kakkosissa.

Kaikkien yllätykseksi kävikin niin, että me napattiin kahden HYL-radan kaveriksi kaksi nollaa ja LUVAa kera 2. ja 1. sijan. Fiilis oli melkein huikeampi kuin SERTin napattua. En yhtään osannut odottaa, että ensimmäisistä kakkosten kisoista ihan oikeasti napattaisiin edes yhtä LUVAa tai edes nollaa. Meno oli etenkin hyllyn jälkeen todella varovaista ja varmistelevaa, vaikkei mitään paineita ollutkaan. Ehkäpä silti takaraivosta kuitenkin kumpusi se, että ollaan ensimmäissä kakkosten kisoissa enkä sittenkään täysin luottanut osaamiseen. Noh, ehkäpä se varmuus sieltä joskus tulee!





Niin se rata ehti loppua hyllyyn ennen kuin ehti kunnolla edes alkaa. Olisi pitänyt aiemmin kääntyä kurkkimaan koiraa tai tehdä vain se valssi. Kepit hämmensi kovasti, sillä ei pitkään aikaan ole ollut löytämättä keppejä kisoissa. Tuon jälkeen alkoikin taasen sujumaan, joskin putki-putki kohdassa tuli pieni komennushepuli ja Aalle tuli melko hurja kaarros. Sattuipa sitten vielä hyppyhässäkälle edestakaisin hyppy, kun Rudi ei lähtenyt huonoon ohjaukseen mukaan. Puomi oli hieno! Nätisti myös viimeinen este ohi, voi Rudi!





Melkonen turbolähtö! Olisi voinut jopa mennä kauemmaskin, mutta taasen kävi se tuttu juttu, etten uskaltanut.  Yllättävän hyvin kuitenkin ehdin valssaamaan. Täytyisi oikeasti alkaa luottamaan soopeliin! Aan alla oleva putki hiukan jännitti, kun kyseessä kuitenkin on Aa hullu koira. Tuli varmistettua kunnolla ennen kuin sanoin mitään, jotta ei vain mene väärää estettä. Seuraava valssi tuli tehtyä vähän turhan lähellä estettä, joten hiukan iso kaarros tuli. Takaaleikkaus keppejä ennen olevalle hypylle yllätti positiivisesti! Olin varma ettei lue sitä ja kääntyy tutusti vasempaan ollen putkessa. Toinen pieni yllätys iski, kun Rudi meni puomin jälkeisen putken oikeasta päästä. Hämmennyin ihan tajuttomasti tuosta enkä osannut heti lähteä mihinkään, kunnes sadasosasekunnissa tuli semmonen "prkl tonne piti mennä" ja loppukin meni ja onnistui. 






Olin lähestulkoon varma, että Rudi on renkaan jälkeen puomilla. Vaan eipäs ollutkaan! Takaaleikkauskin taasen onnistui, mutta putken jälkeinen ohjaus melkosen myöhässä, joten jääätävä kaarros. En kestä! Seuraavaksi kaveri lähtikin hihnankuljettajan perään, jonka takia jäädyin enkä osannut palaavaa Rudia ohjata estettä oikein päin. Pari estettä menikin taas hyvin, kunnes minä meinasin mennä estettä päin ja puomille lähettäessä meinasin kaatua. Jestas mikä rata. :D Ei oikeen lähtenyt, ei. Kerrankin voi sentään vain nauraa mokille!






Pikkuisen mietitytti tuo kakkoshyppy. Rudi kun ei kovin mielellään hyppää moista hyppyä, koska pitää hypätä mua kohti. Hyvinhän se lähti, kunnes jostain syystä luki putken jälkeisen hypyn väärään suuntaan. Meinasipa hypätä esteen takaisinpäin, mutta ehdin juuri ajoissa karjaista "EI!! Täällä aaa" ja koiralla toimi korvatkin. Ensimmäistä kertaa iski epäusko miten se rata menikään, mutta onneksi tuli muistettua oikein. Varmistelin keinun kunnolla, koska oli seinäänpäin enkä luottanut ottavan kontaktia. Putkesta putkeen ja sokkari kepeille oli hieno! Tajusin vasta kotona mikäs sitä tulikaan kepeille tehtyä. Valssilla sitä ennen mentiin, jos piti jotain tehdä. Piti tehdä putkellekin ettei mene vauhdit takaaleikkauksessa ja varmasti kääntyisi oikeaan suuntaan, mutta juostessa tajusin etten ehdi, koska kepit täytynee vielä mennä loppuun asti yhdessä ja todennäköisesti olisi ollut puomilla. Hienosti se meni noinkin!

2 kommenttia:

  1. Voi että! Toinen on niin innoissaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä Rudi kyllä on! Megahauskaa, kun saa juosta niin paljon kun lähtee ja samalla vähän hyppiä. :D

      Poista