Lähestulkoon puolitoista viikkoa sitten tuli pyörähdettyä ihka ensimmäisissä kolmosten kisoissa. Jännitys oli kadonnut tämän vuoden agilitykisoihin, mutta näihin kisoihin jännitys iski naps vain ja kunnolla. Joskin onneksi vasta kisapäivän aamuna ja helpotti hiukan ensimmäisen radan jälkeen. Tuo megajännitys kuitenkin vaikutti myös muihin ratoihin.
Siinäpä videot sitten. En lähde enää
erikseen purkamaan näitä, kun näkeehän sen nyt, että suurin piirtein
kaikki radat menivät samaan tyyliin. Melkoista meininkiä oli, ei
todellakaan meidän parhaimpia. Eniten tuli jännitettyä kuinka vaikeita
nuo kolmosten radat sitten ovatkaan, kun moni oli sanonut kakkosten ja
kolmosten välissä olevan se suurin kuilu. Vaan ainakin nämä radat
olisivat olleet ihan helposti selvitettävissä nollaratana, jos kartturi
olisi ollut jännittämättä ja ajatus olisi pysynyt kasassa. Jännästi myös
keinu ja puomi olivat noinkin jännittävät eikä Rudi reagoinut nykyiseen
tuttuun tyyliin. Reagoimiseen toki vaikutti varmasti tosiaan kartturin
jännitys ja liika varmisteleva ohjaus. Näin tällä kertaa, ensi kerta on
varmasti parempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti