Aktivoiduttiin melkoisella tavalla mätsäreiden osalta, kun kuukauden aikana pyörähdimme viisi kertaa kehässä. Aiemmin ollaan taidettu käydä maksimissaan kerran kuukaudessa. Sattuipa nyt olemaan lähellä monen monta mätsäriä ja kaveri, joka treenasi pentuaan syksyn virallisiin koitoksiin.
10.6. olivat kesän ensimmäiset mätsärit Sahalahdella, samainen paikka jossa pitivät viime kesänä. Rudi ei esiintynyt ihan niin edukseen kuin on oppinut olemaan. Käytössä ei ollut näyttelypöytää vaan jokin erittäin hutera pieni pöytä. Tuomarin piti pitää pöytää kasassa, kun koiria nosteltiin siihen, sillä se huojui hirveästi. Näytti siltä etten uskaltaisi laittaa 10 kiloista koiraa siihen, kun paljon kevyemmänkin koiran kohdalla näytti siltä, että se kaatuu. Tästä syystä Rudia (ja montaa muutakin) jännitti pöydällä hurjasti ja teki ensimmäistä kertaa väistöliikkeen, kun tuomari oli katsomassa hampaita. Ehkä tästä syystä saatiin sininen nauha.
Nauhakehässä yllätyksekseni kuuden koiran ryhmästä päästiin neljän parhaan joukkoon. Melko pian käteltiin vierestä neljänneksi sijoittunut. Hiljalleen alkoi tulla fiilis, että meidät kätellään seuraavaksi, mutta pyydettiinkin menemään vielä kerran yhdessä ympäri. Oltiin Rudin kanssa keskellä, kun edessä ollut kääntyi ja alkoi haukkumaan, johon meidän takana ollut vastasi. Rudi haukahti tasan kerran kuin sanoen "hiljaa!", mutta totteli shh-käskyllä. Hetken seisotuksen jälkeen käteltiin ensiksi haukkunut kolmanneksi, seuraavaksi haukkuun vastannut koira ja me voitettiin! Ruusuke annettiin käteen kera "Ne kestää jotka kestää" -lausahduksen. BIS-kehässä oli selkeästi päätetty napata mukaan vain punaisten aikuisten voittajat sijoituksille. Tyytyväinen täytynee olla silti!
12.06. suuntasimme kohti Ylöjärveä ja Eläinavustajasi ry:tä. Koskaan aiemmin en ole käynyt siellä, joten minkäänlaista ennakkokäsitystä ei ollut. Menin vielä vahingossa ilmoittamaan Rudin veteraaneihin enkä kehdannut myöntää mokaa, joten sinne mentiin. Onhan se reilun vuoden päästä veteraani! Meidän lisäksi veteraaneja oli kaksi. Toinen ei malttanut seistä vaan istahteli monta kertaa ja toinen ei suostunut kävelemään. Valehtelematta olimme Rudin kanssa parhaat tästä ryhmästä. Silti meidät käteltiin kolmansiksi. Liikkumaton koira oli toinen ja istuutuja ensimmäinen. Voittaminen ei ole enää mulle se tärkein juttu vaan se, että saan koiran toimimaan kehässä niin kuin se oikeasti osaa, vaikka kieltämättä onkin mukava piristys niinä harvoina hetkinä. Silti on pakko sanoa, että tuossa kehässä nähtiin hyvin selkeästi miten kaverit veivät paremmat sijoitukset. Saman huomasi myös pienten pentujen kehässä, kun selkeästi hunommat saivat punaisen nauhan ja sijoittuivat parempia paremmin. Tämä oli kyllä ensimmäinen mätsäri, josta jäi erittäin huono fiilis eikä ihan heti lähdetä heidän mätsäriinsä.
14.06. oli seuraava koitoksemme Your Dogin mätsäreissä. Tällä kertaa Rudi oli jotenkin todella levoton eikä malttanut aluksi pysyä millään paikallaan ja pää pyöri ympyrää. Pöydällä ei osannut olla ollenkaan ja halusi vain pois, jonka oletin johtuneen viime kertaisesta mätsäristä. Liikkeet sujuivat jo paremmin eikä pöydän jälkeen seisomisessakaan ollut ongelmia. Korvatkin sain vihdoin nousemaan. Kaikesta huolimatta saimme tällä kertaa tulokseksi PUN3. Ehkä siksi, että pystyimme parantamaan loppua kohti. Näin ainakin mukana ollut kaveri tuumasi kertoessaan kuinka he eivät olleet sijoittuneet sen vuoksi, että he olivat olleet niin hyviä ettei tapahtunut mitään parannusta. Ken tietää!
05.07. suuntasimme jälleen Your Dogille mätsäröimään. Pakko myöntää etten oikein tykkää heidän mätsäreistään, sillä paikka on ahdas, arvostelu on hidasta vaikkei koirakoita olisi montaa ja palkinnot ovat hintaan nähden huonot. Tietenkään mikään pakko ei olisi ollut lähteä mukaan, mutta päätin silti lähteä. Kehässä nähtiin nyt sellainen Rudi kuin se parhaimmillaan osaa olla. Pidin siitä, että tuomari kommentoi samalla kun tutki koiraa pöydällä. Totesi Rudilla olevan pystyt lavat, joka vaikuttaa siihen ettei pysty ottamaan etutassuillaan kunnollista liikerataa, joka vaikuttaa selän jumiutumiseen. Tämän tiedostan toki itsekin, tuo, toispuoleisuus lonkissa ja aktiivinen elämä ovatkin niitä syitä miksi Rudi käy säännöllisesti hierojalla. Sain myös palautetta siitä, että osaan sovittaa vauhdin koiran mukaan. Tällä kertaa napattiin punainen nauha ilman sijoitusta.
08.07. ensimmäistä kertaa Valkeakoskella mätsäröimässä. Taisi olla myös ensimmäinen kerta nurmikolla tai maksimissaan toinen. Harmillisen vähän näitä on nurmikolla, vaikka usein ulkona olevat viralliset näyttelyt ovat nurmikolla. Täytynee antaa suuri plussa siitä, että myös pienten kehässä oli runsaasti tilaa! Kehät pyörivät myös hyvin samaan tahtiin ja reippaasti, vaikka koiria oli paljon.
Ennen omaa vuoroa treenasin hetken aikaa kaverini ohjeilla, kun kerrankin sai hyviä neuvoja. Näyttelykurssin kyllä aikanaan kävin, mutta siellä ei pahemmin vinkkejä saatu vaan riitti, että koirat liikkuivat ja seisoivat jotenkin. Enemmän sain vinkkejä itselleni kuin Rudin osaamisesta. Olen tiedostanutkin Rudin osaavan, mutta itse en osaa. Näillä vinkeillä napattiin itsellemme punainen nauha, mutta jäätiin ilman sijoitusta. Rudi oli hiukan levoton seisottaessa, joka varmasti vaikutti asiaan. Sain kuitenkin alla olevan superihanan kuvan muistoksi tuosta reissusta!
Ennen omaa vuoroa treenasin hetken aikaa kaverini ohjeilla, kun kerrankin sai hyviä neuvoja. Näyttelykurssin kyllä aikanaan kävin, mutta siellä ei pahemmin vinkkejä saatu vaan riitti, että koirat liikkuivat ja seisoivat jotenkin. Enemmän sain vinkkejä itselleni kuin Rudin osaamisesta. Olen tiedostanutkin Rudin osaavan, mutta itse en osaa. Näillä vinkeillä napattiin itsellemme punainen nauha, mutta jäätiin ilman sijoitusta. Rudi oli hiukan levoton seisottaessa, joka varmasti vaikutti asiaan. Sain kuitenkin alla olevan superihanan kuvan muistoksi tuosta reissusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti