15 lokakuuta 2018

Vähän kuin tokon irtotunneilla.



Sain napattua vihdoin kaksi tuntia tokotunneille Koirakoutsille. Pitkään olen halunnut päästä edes tuollain yksittäisille tunneille. Hitusen kyllä jännitti mennä niin keskeneräisen koiran kanssa, vaikka oppimaanhan sinne mennäänkin.



17.9. sattui olemaan merkin kierto, jonka olin aiemmin valinnut tokokurssin tunnille. Liike oli meille tuttu, joten saatiin tehtäväksi tunnin aikana saada koira kiertämään tötsä niin, että koira on mua vastapäätä ja merkki keskellä. Mun ilme oli varmasti näkemisen arvoinen. Sillä saadaan koiran tehtäväksi etsiä merkillä ohjaaja eikä varsinaisesti kiertää merkkiä. Lähdin testaamaan ja Rudi ymmärsi tehtävän idean nopeasti. Ei päästy kuitenkaan kuin puoleen väliin tavoitetta, kun alkoi haukku ja lopputunti keskityttiin vain haukuttomaan kiertoon. Mikäli koira haukkui kierrossa otettiin se hihnaan ja käveltiin rauhallisella fiiliksellä merkin ohitse. Aina kun koira oli rauhassa ja piti kontaktin muhun se sai namin. Koiran ollessa valmis sai se tehdä taas hiljaa kiertoa. Alkuun palkkasana tuli samantien koiran noustua ylös, vaikka palkka itsessään tuli vasta mun luokse tullessaan. 

Toinen mitä tehtiin viimeinen vartti oli palkkasanojen erottelua. Mulla "jes" on nami ja "vau" lelu. Myönnän käyttäneeni aiemmin vahingossa myös lelulle usein "jes" -sanaa.  Tehtävänä oli nenäkosketuksen kautta vuorotellen sanoa "jes" ja "vau", antaen sen mukaisen palkan. Rudi ei lähtenyt "vau" -sanalla ollenkaan lelulle ellen auttanut sitä, kun olisi mielummin halunnut namia. Lopulta menin itsekin niin sekaisin, että sanoin "jesvau", jonka jälkeen Rudi jäi katsomaan mua kysymysmerkkinä. Enkä ihmettele! Silti tunnin päätteeksi sain palautetta siitä, miten potentiaalinen koira Rudi on ja kunhan saa tuon haukkumisen kuriin tulee hieno! Mä en edes muista kotinmatkasta mitään, kun vain mietin tuota. Huh!

Meidän kotitehtäväksi oli saada ensin kuntoon palkkasanat, myös sosiaaliselle palkalle. Palkkasanat kun ovat tärkeitä sen vuoksi, että ne saavat koiralle samanlaisen hyvänolontunteen kuin saadessaan palkaksi leikkiä tai syödä namia, mutta se täyttyy jo silloin kun tekee oikein. Viikon aikana ehdin treenata tätä nelisen kertaa, jonka aikana Rudi kykeni alkaa leikkimään, kun oli pelkästään lelu. Nami-lelu palkkasanojen vaihdot eivät onnituneet, koska edelleen halusi enemmän namia.



25.9. päästiin kiertelemään erilaisia pisteitä. Ennen tätä lämmiteltiin istu-maahan tai istu-seiso vaihdoilla niin ettei etutassut saaneet liikkua. Montaa en pystynyt palkkamaan, kun otti askeleita eteenpäin/taaksepäin tai teputteli. Tarkkana pitää olla! Vinkkinä mennä polvilleen ja käskeä koira niin lähelle ettei pysty liikuttamaan etutassujaan. Lämmiteltiin myös liikkeestä istumisella, joka oli yllättäen Rudille todella haastava. Tarjosi alkuun hirveästi seisomista ja sen jälkeen Rudiksi hidasta istumista. Päädyin helpottamaan ja auttamaan hurjasti, jotta sai muutaman onnistuneen toiston.

Ensimmäisellä pisteellä tehtiin neliönmallisesti ilman rintamasuunnan muutosta askeleita molempiin suuntiin sivuille, eteenpäin ja taaksepäin. Kauhistelin hitusen mielessäni tehtävää, koska moista ei olla aiemmin tehty ja Rudin kanssa ei olla menty vasemmalle koiran ollessa vasemalla puolella. Rudi yllätti positiivisesti, tehden monta hienoa suoritusta. Meinasi ihan ahnehtia liikaa kun kaveri teki niin hienosti, mutta pystyin pitämään pääni etten ota liikaa. Hetki taukoa ennen kouluttajan tuloa meidän luokse muilta pisteiltä ja Rudi teki vielä hitusen paremmin kuin hetkeä aiemmin. Rudi sai hurjat kehut. 

Seuraavalla pisteellä oli vuorossa eteenmenoa, jota ei kai varsinaisesti olla tehty. Maassa oli monta eriväristä kuppia, joiden kanssa harjoittelin vain oikealle kupille menoa. Piti katsoa aina tiettyä kuppia ja pyytää koiraa lähtemään kupille, valitessaan oikean kupin palkattiin namilla kuppiin. Hiljalleen vaikeutetaan siihen pisteeseen, että tehdään kuja purkeista, jonka päässä on yksi ja koira juoksee kujan läpi tuolle edessä olevalle purkille. Alkuun purkit ovat leveänä kujana, lähestyen toisiaan koiran kehittyessä.


Viimeisellä pistellä oli ruutua, jonka olin valinnut aiemmin myös toiselle tokotunnille treenattavaksi. Hyvä vain saada paljon treeniä ja erilaisia vinkkejä, kun en ole koskaan ruutua opettanut. Tähän uutena vinkkinä tuli se, että palkkaa koiran ruudussa välillä myös ennen kuin se koskettaa alustaan, jotta alustan häivyttäminen on helpompaa kun ei etsi vain alustaa. Toinen uusi vinkki oli se, että lisätään matkaa nopeasti (, ottaen myös ylipitkää matkaa,) viedään koira lähtöpaikkaan, mutta itse mennään lähelle ruutua ja pyydetään siitä menemään ruutuun. Jännä nähdä mitä Rudi tuumaa jälkimmäisestä vinkistä, kun aiemmin jäädessään mun taakse on täytynyt tulla sivulle eikä hurjastella ohitse. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti