Tämä vuosi on ollut melkoisen rauhallinen verrattuna aiempiin. Todennäköisesti siihen vaikutti niin Rudin varoaika kuin keväinen oma väsymyskauteni. Kesän aikana se onneksi lähti itsekseen pois, kun pystyi ottamaan vähän rennommin. Nämä kuitenkin vaikuttivat myös siihen, että on tullut kirjoitettua melkoisen heikosti mitään. Ehkä vähän on ollut inspiraatiokin hukassa, vaikka blogi on käynyt tasaisin väliajoin mielessä. Aiemmin kun saattoi vierähtää tunteja putkeen kirjoittaessa monta postausta kerralla, jakaen ne tasaisesti. Tosin mitään muutakaan somea en kovin aktiivisesti päivitä, vaan blogi on aina ollut aktiivisin. Ihan vain siksi, että pidän mielummin kirjoittaa tänne koneella enkä koe Instagramia tai Facebookia sen nopeampana paikkana kuin blogiakaan. Ihan yhtä pitkään pohdin tekstejä niihinkin. Täytyy myöntää, että olen ehtinyt miettiä silti vähän blogin lopettamista. Tuntuu, että blogien aika olisi mennyt eikä kukaan enää lue blogeja, vaikka toisaalta pääasiassa itsellenihän minä tänne haluaisin kirjoittaa muistoja.
Kun Rudin varoaika oli päättymässä heinäkuun lopulla menin vielä itse sairastumaan flunssaan. Tämä vaikutti mulle täysin normaalilta flunssalta eikä kolmen viikon jälkeenkään saanut vielä ihmettelemään. Toissa viikonloppuna kuitenkin havahduin siihen, että hengittäminen alkaa olemaan melkoisen haastavaa ihan vain paikallaan ollessaan. Puhumattakaan siitä kun lähti kävelemään, eikä tarvinnut kävellä kuin huoneen poikki, kun piti pysähtyä hengittelemään. Maanatainen puhelinaika ei tuonut apua tilanteeseen, vaan parin päivän päästä vietin yhdeksän päivää sairaalassa saamassa lisähappea. Mitään varsinaista selitystä tilanteelle ei löytynyt. Tai no, sellainen reaktio, jossa keuhkot alkavat tappelemaan itseään vastaan, kun innostuvat puolustaessaan hitusen liikaa, josta hengenahdistus johtui, kun eivät toimineet kunnolla. Tämä reaktio mahdollisesti johtui jostakin viruksesta, mutta sen tarkemmin ei tiedä. Tästä selvittiin niin, että viime perjantaina päästyäni sairaalasta olin seuraavana päivänä rally-toko ja tokokisoissa. Se mitä tuon viikon aikana tapahtui oli se, että löysin kadoksissa olleen inspiraationi takaisin. Aloitellaan siitä, että näpyttelen rästissä olevat postaukset ylös, jonka jälkeen ehkä hitusen nopeammalla tahdilla tekstien saapumista blogin puolelle, kun on jotain kirjoitettavaa. Katsotaan miten tämä tästä lähtee taas!
Kuten mainitsinkin, kuluneen vuoden aikana arki on ollut melko tasaista ja rauhallista. Keväällä julkaisemani treenisuunnitelman mukaisesti ei olla treenattu, mutta kuitenkin ehkä hitusen enemmän ajatuksen kanssa, sillä kehitystä on silti tapahtunut hurjasti. Mielummin siis näin, vähemmän ajatuksen kanssa kuin paljon ilman ajatusta. Mahdollisesti aiemmin ollaan treenailtu vähän jälkimmäisen mukaisesti. Kisakiellon päätyttyä 28.7. pyörähdimme heti kuun viimeisenä päivänä vuoden ensimmäisissä kisoissa ja viime viikonloppuna olimme toisissa. Positiivisesti sain yllättyä molemmissa kisoissa! Niistä lisää myöhemmin.
Hierojalla Rudi käy säännöllisesti kerran kuukaudessa, jonka ansiosta on pysynyt kunnossa. Selkeästi Rudille sopiva pituus hierontojen välissä on noin kuukausi, sillä Rudi on tietyistä paikoisa hitusen jumissa, mutta saatu nyt aina tunnin aikana auki. Nämä jumit johtuvat todennäköisesti luustosta, joskin saisi aina olla monipuolisempi liikunnan suhteen ylläpitäen lihakset vähintään siinä missä ovat nyt ja muistaa venytellä jne. Parempaan suuntaan ollaan silti menty parin vuoden takaisesta, sillä silloin piti käydä melko pitkään kahden viikon välein hierojalla ennen kuin jumit saatiin auki ja sen jälkeenkin satunnaisesti kaksi kertaa lyhyellä välillä. Alkukesästä Rudi pääsi kokeilemaan ensimmäistä kertaa myös kraniosakraaliterapiaa, jotta nähtiin vaikuttaako siihen meneekö enää edes pienesti jumiin kuukauden aikana. Tämä auttoi asiaan myös, joten tulevaisuudessa Rudi pääsee satunnaisesti käymään hierojan sijasta kranioon. Vähintään näillä mennään niin kauan kuin nelitassuinen tassuttelee.
Semmoinen pieni kooste meidän kuulumisista tähän väliin! Jatketaan tästä kesältä jääneillä postauksilla kunnes päästään nykyhetkeen ja katsellaan sitten millainen tahti jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti