Viime viikon torstaina oli päivä, joka oli kaksi viikkoa ollut melkoinen mörkö. Stressi, jännitys sekä ahdistus olivat hyvin hyvin tuttuja vieraita, päivä päivältä enemmän. Alunperin mun piti varata aika vain hammaskiven poistoon, mutta muutamaa päivä ennen kuin ryhdistäydyin asian kanssa, tuli isompaan tietoon shelttien sapivaivat. Päätin, että samalla kyllä katsotaan se sappikin, vaikka mitään varsinaisia oireita en ollut huomannut. Halusin mielenrauhan asian suhteen, vaikka samalla ahdisti päivä päivältä enemmän. Pitkään olin enemmän positiivisesti kiinnostunut löytyykö jotain vai eikö löydy. Kuitenkin edeltävänä viikonloppuna alkoi aivan tajuton jännitys ja stressi asian suhteen enkä saanut enää nukutuksi kunnolla. Etukäteen ei kannattaisi ajatella aina ensin pahinta ja ylistressata asiaa, koska eihän se pahenna tai paranna tilannetta.
Torstai tuli hyvin hyvin nopeasti enkä ollut varma uskallanko viedä Rudia sinne, mutta päivän aikana jostakin syystä tilanne kääntyi takaisin lähtöpisteeseen, positiiviseesti odottavaan olotilaan. Muistin jälleen sen, että aina mennään terveys edellä eikä siinä vaiheessa oikein voinut enää skipata asiaa. Ultraus tehtiin onneksi ennen kuin jätin Rudin hammaskiven poistoon. Kuten ehdin jo arvata niin me ei vältytty sappivaivoilta. Sapessa oli 1/4 sakkaa, joka ei kuitenkaan ollut kiinnittynyt seinämiin, kuten ilmeisesti yleensä on. Tässä vaiheessa pystyin jo myöntämään itselleni, että tulos oli parempi mitä odotin, sillä pelkäsin Rudin jäävän tuolle matkalle. Tottakai paras vaihtoehto olisi ollut ettei mitään olisi löytynyt, mutta mikäli katsoo siltä kannalta kuin sitä katsoin.
Samalla Rudilta otettiin myös verikoe: kolesteroli 6 (raja on 8) ja sappiarvo 25 (rajaa en tiedän, mutta hieman koholla). Adursal-lääkityksellä mennään pari kuukautta, jonka jälkeen on kontrolli ja jatkoa katsotaan sen mukaan. Hammaskiveä ei ihan hirveästi ollut eikä yhtäkään hammasta tarvinnut poistaa, mutta useammassa hampaassa on kiillevaurio. Johtunee yleensä ilmeisesti jostain iskusta tai purrut jotakin kovaa. En muista tilannetta, jossa olisi saanut kovaa iskua kuonoonsa (, joskin johonkin tuolinjalkaan tmv. hepulissaan vahingossa kolauttanut muttei kovin lujaa) tai purrut muuta lujaa kuin lelujaan tai luitaan.
Torstai tuli hyvin hyvin nopeasti enkä ollut varma uskallanko viedä Rudia sinne, mutta päivän aikana jostakin syystä tilanne kääntyi takaisin lähtöpisteeseen, positiiviseesti odottavaan olotilaan. Muistin jälleen sen, että aina mennään terveys edellä eikä siinä vaiheessa oikein voinut enää skipata asiaa. Ultraus tehtiin onneksi ennen kuin jätin Rudin hammaskiven poistoon. Kuten ehdin jo arvata niin me ei vältytty sappivaivoilta. Sapessa oli 1/4 sakkaa, joka ei kuitenkaan ollut kiinnittynyt seinämiin, kuten ilmeisesti yleensä on. Tässä vaiheessa pystyin jo myöntämään itselleni, että tulos oli parempi mitä odotin, sillä pelkäsin Rudin jäävän tuolle matkalle. Tottakai paras vaihtoehto olisi ollut ettei mitään olisi löytynyt, mutta mikäli katsoo siltä kannalta kuin sitä katsoin.
Samalla Rudilta otettiin myös verikoe: kolesteroli 6 (raja on 8) ja sappiarvo 25 (rajaa en tiedän, mutta hieman koholla). Adursal-lääkityksellä mennään pari kuukautta, jonka jälkeen on kontrolli ja jatkoa katsotaan sen mukaan. Hammaskiveä ei ihan hirveästi ollut eikä yhtäkään hammasta tarvinnut poistaa, mutta useammassa hampaassa on kiillevaurio. Johtunee yleensä ilmeisesti jostain iskusta tai purrut jotakin kovaa. En muista tilannetta, jossa olisi saanut kovaa iskua kuonoonsa (, joskin johonkin tuolinjalkaan tmv. hepulissaan vahingossa kolauttanut muttei kovin lujaa) tai purrut muuta lujaa kuin lelujaan tai luitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti