14 marraskuuta 2017

Rudin luustokuvat.



Vihdoin pääsin käyttämään Rudin luustokuvissa. Menin sinne hieman kauhunsekaisin fiiliksin, pelkäsin tuttuun tapaan pahinta, mutta totesin monta kertaa, että tuskin sieltä mitään hirveen kamalaa tulee, kun ei ole mitenkään suuremmin ainakaan oireillut.

Kun mentiin kuuntelemaan tulokset, Rudin lonkkakuvat olivat jo auki. Ennen kuin eläinlääkäri ehti edes sanoa mitään, jäin tuijottamaan toista lonkkaa ehtien jo ajatella "ei helvetti!". Vaikka ensimmäistä kertaa olin vienyt koiran kuvattavaksi enkä missään Facebookin ryhmissä ollut sillä silmällä  koskaan tutkinut muiden laittamia luustokuvia, tiesin että nyt on paha. Eläinlääkärin arvio lonkkiin oli B/D ja D:n lonkassa nivelrikko. Muiden kuvien arviot olivat olat siistit, kyynärät 1/1 ja selkä LTV2, SP0 ja VA0. Kyynärät muuten siistit, mutta vähän väljät ja LTV2 koska siellä myöskin on väliä, mutta on liikuttanut muitakin eteenpäin eikä haittaa elämää.

Menin lonkista ihan shokkiin enkä pystynyt enää rekisteiröimään muita tuloksia. Jouduin varmistamaan ne myöhemmin vasta matkalla takaisin. En osannut kysyä yhtään mitään eikä lääkärikään sanonut muuta kuin tulokset. Paitsi LTV2 sanoi tuon ettei haittaa elämää, joten oletan että olisi sanonut lonkkien kohdalla jotain, jos ei saisi hypyttää tai mennä kuin hihnalenkkejä?

Silti päätin samana päivänä, että meidän agilityura jää tähän. En halua riskeerata oireetonta elämää sillä, että jatkaisin samaan malliin kuin ennenkin niin rasittavalla lajilla. Jäihän meille vielä toinen päälaji, rally-toko. Vaikka Rudi onkin ollut oireeton, jotain pieniä muutoksia elämään tulee. Ei hirveästi, koska Rudi ei kestä elämää vain kotikoirana kera lyhyiden hihnalenkkien, vaan se haluaa elää elämänsä täysillä loppuun asti.

Näistä fiksumpaa postausta, kun olen saanut ajatukset kunnolla kasaan. Edelleen hieman uskomaton ja sanaton fiilis. Pelottelin kyllä itseäni ihan tarpeeksi sillä, että "kuitenkin tulee E/E ja 3/3 ja tosi paha nivelrikko", mutta silti en osannut odottaa moista tulosta, kun Rudi ei ole oireillut. Enemmän mä odotin, että Rudilla olisi jotain etupäässä, kun on satunnaisesti varoituskiljahdellut kainolsta, ennen kuin on ehtinyt edes koskea karvoihin. Se selittyy ilmeisesti sitten jumeihin ja siihen, että on aina ollut vähän herkkis eikä ole tykännyt siihen koskemisesta/hoitamisesta, kun siitä on aiemmin tehty ikävää.


Alla vielä luustokuvat!










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti