Viime viikolla pääsimme käymään Taidogaan* uudella hallilla ensimmäistä kertaa, sillä ilmoitin meidät starttinappulakoulutukseen. Aihe on kiinnostanut itseäni enemmän jo pidemmän aikaa, koska koen olevan hyvä osata asiaa itse paremmin. Ihan myös Rudin kannalta, mutta tietysti mahdollisia tuleviakin koiria ajatellen. Rudille erityisesti kynsienleikkuu ja hampaiden harjaaminen olisivat varmasti hieman vähemmän epämiellyttäviä, kun huomaisi sen, että häntä kuunnellaan paremmin ja saa vaikuttaa siihen että pidetään pieni tauko, mikäli tulee tarve. Koulutuksesta sain kyllä lisää pohdittavaa aiheeseen liittyen ja mielellään käyn uudemmankin kerran, jos tämänlaisia koulutuksia vain tulee!
 |
| (c) Jenny Klemetti |
Lauantaina oltiin pitkästä aikaa tokon kimppatreeneissä, jotka olivat tällä kertaa Lamminpään koulun kentällä. Suunnitelmissa oli vain höntsäillä muutamia kivoja liikkeitä (sileä nouto ja kartioiden kierto) ja näiden lisäksi lyhyt seuraaminen sekä kaukot. Pitkää treeniä tai montaa toistoa ei ollut tarkoitus tehdä, sillä edeltävänä päivänä oltiin rallytreeneissä. Harvemmin tulee enää sovittua treenejä peräkkäisille päiville, jotta Rudi saa tarpeeksi lepoa treenien välillä, mutta toisaalta kivoja poikkeuksia nämä.
Ehdittiin tekemään yksi hieno nouto, jonka jälkeen siirryin tekemään alo kaukot. Ensimmäisellä vaihdolla Rudi nousi jostakin syystä hassusti istumaan eikä halunnut nousta toista kertaa, vaan lähti tulemaan mun luokse. Päätin, että katsotaan hetken päästä uudelleen eli päästin Rudin tauolle. Tauon jälkeen en huomannut mitään erityistä, joten uskalsin kokeilla lyhyen seuruun ja yhden kartioiden kierron, jotta ei jää ikävää fiilistä treeneistä. Lähettäessä Rudi kiertämään kartiot, juoksi hän yllättäen vain niiden ohitse nuuskimaan puita. Tämän jälkeen lähti seniorinoikeudella itsenäisesti kiertelemään kentää ympäri ja lopulta metsään. Treenikaveri lähti avuksi ottamaan Rudia kiinni, mutta ei antanut ennen kuin oli itse siihen valmis. Tämä vaikutti täysin samanlaiselta hetkeltä kuin silloin, kun Rudi mulle tuli. Nykyisin Rudi pitää tietyn rajan mitä kauemmaksi ei lähde (vähintään näköetäisyydellä), vaikka hetkellisesti korvat katoaisikin. Tästäkin selvittiin ja onneksi Rudi lähti metsään päin eikä toiseen suuntaan. Hetkellisesti kyllä mietin, että uskaltaako Rudia pian päästää irti, mikäli nämä alkavat lisääntymään..
 |
| (c) Jenny Klemetti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti