19 toukokuuta 2014

Käpykylässä tapahtuu.




One Direction - You & I

Mainittakoon nyt täälläkin eilisistä mätsäreistä käpykylän puolella. Tarkoituksena oli kyllä ettei enää lähdettäisi mätsäröimään ennen syksyn virallisia ja silloinkin vain muistin virkistykseksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun nämä pidettiin vain kävelymatkan päässä niin miksei.



 
Törmättiin tuttuihin, kun mukana debytoimassa oli meidän bretoni toveri Poju (Majaniemen Pleasure Dream), jolle Pahvi aina rähjää hetken kun innostuksesta kertova ääni on niin kamala. Pöhkö Rud! Hieno debytointi olikin kun pääsivät tassuttelemaan punaisiin, vaikka kaikki ei tainnut mennä ihan suunnitelmien mukaan.



 Myös meillä meni hienosti, kun päästiin taas punaisiin tassuttelemaan ja vaikka vieressä olikin isojen aikuisten kehä ei Rud alkanut haukkumaan. Ei olisi taas pitänyt olettaa mitään. Parikehässä voitettiin russeli, vaikka tuomarina toimi parsonkennelistä tuttu kasvo. "Vaikea valinta näin tasaväkisessä parissa", näin tuomarin sanoin - ei kyllä käynyt siinä vaiheessa mielessä meidän saavan punainen nauha. Ennen punaisten kehää Pahvi ehti kuumuuden vuoksi väsähtää niin, että innostamisesta huolimatta luimisteli tassuttelun ajan. Silti voi kyllä sanoa, että Rud tassutteli parhaat kierroksensa ikinä ja antoi pöydällä kokeilla häntää ilman istumista!

Haha, pakko vielä nauraa Rudille kun se huutelee enää vain itseään isommille koirille, mutta irlanninsusikoiran kävellessä ohitse Rud ei saanutkaan sanaa suustaan. :D

07 toukokuuta 2014

Kansainvälistä näytelmöintiä katsomosta käsin.





 OneRepublic - Good Life

Useamman vuoden ajan on pitänyt lähteä kohti Tampere KV:ta seurailemaan ryhmän 1 ja 8 koiruuksia, mutta aina se on vain jäänyt. Tänä vuonna vihdoin onnistuin sovittamaan kalenteriin sunnuntain, joka menikin  kokonaan shelttikehän laidalla istuessa. Suunnitelmissa oli käydä kurkkaamassa myös belgien groendaeleja ja tervuja, unohtamatta aussien, holskujen ja bortsujen kehiä. Kuten mainitsinikin jumahdettiin kuitenkin täysin shelttien kehän tuoleihin kiinni, kun melkein jokaisessa ryhmässä oli yksi karvakorva jonka halusi nähdä. Eihän siitä sitten uskaltanut lähteä mihinkään ettei mene ohitse. Eikä seuraavat lähellä olevat näyttelyt auta, sillä pyörin itse kehässä eikä kehän laidalta uskalla lähteä mihinkään, jos näyttää hyvältä..




Ehdin kuitenkin vielä hienosti kierrellä kojuja läpi ja etsiskellä ostoslistalla olevaa asiaa. Etsinnässä oli nimittäin numerolapun pidike oman rodun kuvalla. Tricolour koska soopelia ei ollut. Pöh.

Lisää kuvateksti



Herkkuja tai leluja ei saa ikinä unohtaa tuliaisista silloin, kun omistaa hulluna leikkivän minipossun. HHC:n namit ovat muuten meidän lemppareita!




Pysähdyin huomaamattani etsijäkoirien kojun kohdalla, kun huomioni kiinnittyi heidän myynnissä oleviin tuotteisiin. Kangaskassin lisäksi mukaan lähti aivan tajuton tolleri kuume, joka oli ehtinyt hieman laantua, sillä yhdellä heistä oli kaksi tolleria mukana joita sain tovin rapsutella, kun kuuli mikä rotu olisi yhtenä vaihtoehtoa. Aww. 



Arvatkaa kenelle iski myös shelttikuume, kun näki trikkejä ja mustavalkoisia?

Aluksi suunnitelmissa oli ilmoittaa Rudinen kehään, mutta Kennelliitolla vaihteeksi kesti niin etten ehtinyt ilmoittautua ennen kuin Räyhä-Rud paljasti, että räjähtää koirille jotka liikkuvat. Pahvi jäi järkisyistä aikuistumaan eli opettelemaan ettei muut koirat ole niin hirviöitä kuin Pahvi on niistä kehittänyt. Eikä hirveästi houkutellut lähteä hakemaan suurinpiirtein hylättyä, kun tuo ei olisi haukultaan suostunut edes tassuttelemaan. Jälkeenpäin alkoi hieman kaduttaa, kun Rudinen paljasti mätsäreissä osaavansa sittenkin tassutella ihan hiljaa kehässä ja olevan pöydällä oikein nätisti. Onneksi Tampere KV on joka vuosi!