04 toukokuuta 2020

Pitkästä aikaa koirauimalassa


Hyvin hyvin pitkästä aikaa Rudi pääsi käymään koirauimalassa vähän polskimassa! Tätä edellinen kerta taisi olla melko tarkalleen kaksi vuotta sitten ja sitä edelliset kerrat tuosta edellisestä aikajanalla kahdesta kolmeen vuotta taaksepäin. Rudille tekisi kyllä hyvää käydä säännöllisesti uimassa, mutta se on jäänyt pitkään vain ajatuksen tasolle. En ole ollut täysin varma miten toimia asian kanssa. Lähinnä siis varatako aikaa vai enkö enää varaa. 

Nimittäin yksi useamman vuoden takainen huono kokemus sai Rudille varsin suuren trauman vettä kohtaan, jonka vuoksi tuon jälkeen uimalareissut olivat jokseenkin kamalia. Ja nimenomaan vettä kohtaan eikä vain uimalaa kohtaan. Nimittäin ihan vain kotona tassupesulla ollessa Rudi oli hyvin pelokas, koska yhdisti sen todennäköisesti uimalaan. Sen lisäksi Rudi ei uskaltanut enää mennä mökillä laiturille, rannassa ennen vedenrajaan asti suostuneena pysähtyi kuin seinään viiden metrin päähän sekä sateen jälkeen kierteli lätäköt turhankin laajalla kaarroksella. Toki mikään näistä ei ole ollut varsinaisesti Rudin lempipuuhaa, vaan on mielellään jättänyt hyvin väliin, mutta tuollaista pelkoreaktiota ei ole edellä mainittuihin asioihin liittynyt. Rudi on muutenkin melko herkkä eikä sen kanssa saa edetä liian vauhdilla, mikäli jokin asia arveluttaa sitä yhtään tai käy juurikin näin. Kuitenkin melko nopeasti uimalatauon aikana kotona pesulla olon pelko hävisi hiljalleen eikä mökillä saanut hepulia vettä nähdessään vaan pystyi menemään kohtalaisen läheltä vettä, mutta  kutsuessa kohti vettä jatkoi vain matkaansa tai pysähtyi tulematta yhtään lähemmäs. Edelleen jonkinmoinen pelko itsensä kastamista/uimista kohtaan oli/on, mutta asian kanssa alkoi pärjäämään. 


Kaksi vuotta sitten sain lahjakortin koirauimalaan, jonka ansiosta Rudi pääsi silloin kahden vuoden tauon jälkeen muistuttelemaan millaista polskiminen on. Melkoisen pelokas kaveri oli aina ovelta altaaseen asti, mutta uittaja oli nyt aidosti läsnä ja auttoi Rudia aivan koko uinnin ajan. Siellä mentiin tiukasti Rudi kainalossa aina vedessä ollessaan. Jokseenkin positiivisen, vaikka edelleen hitusen pelottavan kokemuksen jälkeen tämä ei aiheuttanut kuitenkaan samanmoista reaktiota kuin pelottavan kokemuksen jälkeiset uinnit. Tuolloin piti aloittaa käymään edes vähän säännöllisemmin uimalassa, jotta päästäisiin mahdollisesti edes siihen tilanteeseen, että kesällä Rudi uskaltautuisi kastamaan itsenäisesti tassunsa rannassa.Itselleni riittäisi siis vain se ettei vesi olisi enää niin hurjan pelottava asia, vaan muuttuisi sellaiseksi, että Rudi uskaltaisi halutessaan käydä itsenäisesti rannassa vähän kastamassa tassujaan tai vaikka jopa viilentäytymässä vatsaan asti kuumana kesäpäivänä. Eli mitään jokaiseen pieneen mutalammikkoon kiskovaa vesipetoa ei todellakaan tarvitse tulla. Se kuitenkin taasen jäi, kun olin silloin jalka kipsissä ja muutenkin vielä vähän muiden kyytien varassa.

Kaksi viikkoa takaperin siskoni kysyi, olisinko kiinnostunut alkaa käymään säännöllisesti koirien kanssa uimalassa, sillä myös siskoni toiselle koiralle tekisi erittäin hyvää käydä säännöllisesti uimassa. Asiaa tovin pohdittuani päädyin vastaamaan, että olen kyllä hyvin kiinnostunut asiasta. Kaverin kanssa tulisi varmasti paremmin lähdettyä sinne kuin yksin. Yhdelle koiralle kun tuo puolituntinen on aivan liikaa ja etenkin tuollaiselle pelkäävälle nelitassuiselle, jolle riittäisi alkuun maksimissaan se kymmenenminuuttinen. Nyt menee kivasti kolme koiraa samalla kertaa ja kaikille on sopivasti aikaa sekä pystytään vähän jakamaan kulujakin ja on seuraa.



Tosiaan tarkoituksena on käydä säännöllisesti uimalassa, mahdollisuuksien mukaan kerran viikkossa. Nämä kaksi ensimmäistä kertaa menivätkin sopivasti suunnitelman mukaan, mutta viime viikolla vappu taisi vähän sotkea suunnitelmia, joten uimalassa käynti jäi väliin. Tällä viikolla ollaan taasen menossa ja toivon mukaan tästä eteenpäin jälleen viikoittain. 

Ensimmäisellä kerralla Rudi oli niin iloinen pelkästään jo mukaan pääsemisestä ettei tuntunut haittaavan minne mennään, kunhan vain mennään jonnekkin. Harvemmin kun on nyt päässyt mukaan mihinkään, sillä treeneihin ei pääse ja ollaan lenkkeiltykin pääsääntöisesti vain tutuissa maisemissa. Kohteessa Rudi ei tunnistanut paikkaa vaan lenkilläkin oli varsin iloinen nelitassuinen. Vielä ovesta sisään mentiin melkoisella vauhdilla, kunnes tajusi missä ollaan. Melkoinen yrittäminen takaisin kohti ulko-ovea alkoi eikä päättynyt ennen kuin päästiin altaalta uudelleen pesutiloihin. Silti Rudi ei ollut niin paniikissa kuin muistin sen aiemmin olleen. Ennen pesupaikkaa, pesupaikalla ja altaan reunalla oli kuitenkin kovin jännittynyt, mutta pystyi kurkkimaan muiden uintia ja pitämällä tietyn välimatkan ramppiin oli hitusen vähemmän jännittynyt. 

Hirveästä jännittämisestä huolimatta rampilta veteen meneminen onnistui mun silmin paremmin kuin moneen kertaan aiemmin. Rudille riitti vain se, että uittaja kävelee vieressä veteen, pitäen toki pelastusliivien kahvasta kiinni. Aiemmin kun vedenrajaan on tehty pysähdys. Vähän Rudi ui hätäisesti, mutta vesi ei sentään lentänyt ympäriinsä samanmoisesti kuin silloin heti pelästyksen jälkeisinä kertoina. Sen verran nelitassuinen aina kierroksesta uupui, että rampille palattuaan aina puuskutti kovin voimakkaasti eikä jalat meinanneet kantaa. Rudi kävi kolmesti altaassa, mutta aikaa meni yhteensä alle kymmenen minuuttia. Toisen kerran suihkutellessa ei enää ollut kiire mihinkään, vaikka varmasti vähän vielä jännittikin paikkaa. Tiesi kuitenkin ettei enää joudu altaaseen, vaan pääsee pois. Kokonaisuutta ajatellen olen kyllä positiivisesti yllättynyt siitä, millainen Rudi oli uimalassa! Tietenkään mitään ihmeparantumista ei ole tapahtunut vaan hiljalleen pääsee varmasti kyllä traumastaan edes jonkin verran yli, toivottavasti ainakin.



Rudi on siitä ihana, että se lähtee aina yhtä innoissaan mukaan, vaikka edellisellä kerralla olisi käyty vähän epämiellyttävässä paikassa. Eikä paikanpäällä lenkilläkään ollut vielä mitään apua -oloa, vaikka varmasti tunnisti nyt paikan. Sisälle meni taasen vauhdilla, mutta huomatessaan minne joutui niin vahvaa halua ulko-ovelle ei ollut kuin viimeksi. Takkeja riisuessa Rudi kävi ehkä kolmesti hihnan päässä kokeilemassa pääseekö, mutta palasi aina takaisin hetkeksi. Pesupaikalla pestessä seisoi nyt yhtä nätisti kuin kotonakin, joskin oli ehkä vähän harmistuneemman oloinen. Pelastusliiviä ottaessa ja laittaessa päälle sekä odottaessa pääsyä ylös, Rudi kokeili tassullaan kaksi kertaa melko voimakkaasti, kykeneekö avaamaan portin päästäkseen kohti ulko-ovea. Noustessa ylös meni reippaasti siihen asti, kunnes jouduin hidastamaan, jolloin Rudi yritti vielä kerran pelastautua kohtaloltaan, mutta vain kutsusta palasi takaisin ylös. Saatiin tovi katsella muita hieman kauempana rampista, joka sopi kovasti Rudille. Se alkoi jopa ensimmäistä kertaa vähän komentamaan siskon toista koiraa, joka menee itsenäisesti lelujen perässä uimaan. Hämmentävää! 

Ensimmäisen kierroksen Rudi pääsi tekemään niin ettei mennyt rampilta, vaan uittaja nappasi sen altaan reunalta uimaan. Siinä tuli Rudille pienoinen mites tämä nyt näin -olo, mutta selviytyi tästä hengissä. Uiminen oli tuttuun tapaan melko hätäistä, etenkin poispäin rampilta, mutta kääntyessään takaisin kohti ramppia meno hieman rauhoittui. Seuraavat kaksi kertaa Rudi pääsi rampin kautta, jotka menivät aikalailla samanmoisesti kuin viimeksikin. Alla oleva video on viimeiseltä kierrokselta, jossa olikin itseasiassa toisinpäin, jo valmiiksi vähän hätäinen meno vain kiihtyi kohti ramppia. Silti Rudi sai mennä lopussa hetken matkaa niin ettei uittaja pitänyt ollenkaan kiinni! En kyllä osannut odottaa, että noin nopeasti päästää Rudista irti, mutta se näytti ettei se vaikuttanut Rudin tekemiseen mitenkään. Sitä en tietenkään tiedä mitä nelitassuinen tilanteesta ajatteli, kun ilmettäkään en kunnolla nähnyt. Alhaalle tai ylipäätään ulos ei ollut uimisen jälkeen oikeastaan edes kiire. Kuivatessa puhaltajalla Rudi alkoi komentamaan mua, joka oli ensimmäinen kerta koskaan! Sellaisen päätelmän voisi sanoa, että mahdollisesti taisi mennä hitusen paremmin kuin edellinen kerta.