28 tammikuuta 2020

Kuuden viikon loma

Rudi on jo pitkään käynyt säännöllisesti hierojalla ja kraniosakraaliterapiassa, joka Rudin kohdalla tarkoittaa kerran kuukaudessa hierojalla ja silloin kun tarvitsee kranio. Satunnaisesti kuukauden aikana molemmat, kuten nyt ainakin joulukuusta helmikuuhun. Muuten Rudi on hyvin hyvin jumissa.

Viikkoa ennen joulua käytiin kraniossa, jossa suositeltiin pitämään seuraavaan hoitkokertaan asti täyslepoa. Olin ehtinyt varaamaan hieroja sopivasti ennen näyttelyä, joten seuraava kranio olisi vasta kuuden viikon päästä. Saimme kuitenkin luvan osallistua ilmottuihin kisoihin, rally-tokoon ja näyttelyihin, mutta mielellään ei treenattaisi ollenkaan. Kyseessä on kuitenkin tosiaan rally-toko, jossa Rudilla on jo sen verran vahva osaaminen ettei ihan heti unohdu vaikkei hetkeen treenaisikaan. Näyttelyissä huomasi ettei olla ylläpidetty sitä taitoa ja olisi tarvinnut hitusen enemmän treenata, sillä ihan hirveästi en uskaltanut muistutella. Ne eivät selvästi niin vahvana osaamisena ollutkaan, mutta tulos kuitenkin yllätti varmasti kaikki.

Taukoon syynä oli pahasti jumissa olleet takajalat ja etupää sekä yleinen ylirasitustila. Enkä toisaalta ihmettele varsin rankan syksyn jälkeen. Ihan niin rankkaa syksyä en ollut suunnitellut, mutta sai ainakin huikeita muistoja kerättyä. Tuohon väliin olin ehtinyt jo suunnittelemaan taukoa, sillä seuraavana päivänä ollut treeni jäisi hoidon vuoksi väliin, sitten olisi joulutauko sekä uusi vuosi, jolloin ei Rudin kanssa voisi mennä rakettien vuoksi. En kuitenkaan ihan näin pitkää, mutta mielummin vähän liiankin pitkä kuin liian lyhyt. Saatiin myös hierojalta lainaan laaseri, jotta saisin itse laaseroitua pahimpia paikkoja.

Tauko meni lopulta varsin nopeasti eikä Rudi alkanutkaan hyppimään seinille, vaikka näin alkuun odotinkin. Hyvin ilmeisesti olen saanut keksittyä muuta aktivointia! Epäilys oli tästä kovin suuri. Täytynee kuitenkin myöntää, että taidetaan molemman aika paljon jo kaivata treenejä, vaikka mennäänkin aina terveys edellä!

Hieroja oli vähän sitä mieltä, että hyvin todennäköisesti saataisiin lisää lomaa. Kraniossa kävimme eilen ja saimme hyviä uutisia! Rudi oli paljon paremmassa kunnossa kuin kuusi viikkoa aiemmin, mutta olisi hyvä olla rennosti noin pari viikkoa, jonka jälkeen voidaan aloittaa taas treenaamaan. Katsotaan uskaltaisinko kuitenkin ensi viikolla käydä pyörähtämässä hallilla kääntymässä. Ehkä. Täytynee vielä katsoa, mitä huomenna selviää eläinlääkärissä, sillä samalla kun Rudi käy hammaskivenpoistossa ultrataan myös sappi. Sen verran hurjasti nyt alkuvuodesta paljastui sappivaivoja shelteillä.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

27 tammikuuta 2020

Lahti RN 19.01.

Siitä onkin aikaa kun viimeksi ollaan oltu näyttelyissä, reilu kaksi vuotta sitten. Silloin päätin ettei enää käydä näyttelyissä, sillä se ei kuulu ihan mun lemppari harrastuksiin eikä Rudi taida olla ihan näyttelykoirakaan. Kun Rudi alkoi hiljalleen lähestymään veteraani-ikää päätin, että kyllä me nyt voidaan yksissä näyttelyissä käydä pyörähtämässä veteraanikehässä. 

Aloin jo edeltävänä päivänä jännittämään näyttelyä, sillä olin varma etten osaisi olla kehässä enää. Matkaan lähdettiin porukalla, jossa yksi oli juoksuinen ja sai Rudin olemaan kehänlaidalla todella hepulissa enkä saanut Rudia edes seisomaan nameilla. Olin itse hyvin hermostunut, stressaantunut, jännittynyt sekä panikoin hyvin hyvin paljon. Päädyin menemään kehän vieressä ahtaalla käytävällä edes takaisin. 

Kuva: Riia B.

Rudi oli ainut veteraaniuros enkä tiedä helpottiko vai pahensiko se tilannetta. Ainakaan ensin pyydettu edestakainen liike meni täysin penkin alle, kun Rudi kiemurteli ja lopulta halusi yrittää moikkaamaan kehän sisäpuolella istumassa olleen omistajan kanssa olevaa shelttiä. Pöydällä Rudi oli yllättävän hienosti! Liikkeet katsottiin uudelleen, jonka jälkeen seisottaessa Rudi alkoi vinkumaan melko reilusti. Tulokseksi näytettiin erinomainen SA:n kera ja valehtelematta tuijotin pari sekuntia suu auki. Kovasti tuomari näytti tykkäävän Rudista, kun ei niin täydellisellä suorituksella saatiin tuommoinen tulos. Vielä kun mainitsi hampaista juuri kun pari päivää aiemmin olin varannut ajan hammaskiven poistoon. 

"8 v. Erinomainen koko. Hyvät ääriviivat. Tasapainoisesti kulmautunut. Avoimet kyynärpäät. Hyvä pää ja ilme. Alaetuhampaat tarvitsevt hoitoa. Erinomainen turkki. Hyvä hännänasento liikkeessä. Liikkuu hieman löysästi edestä. Hyvä sivuaskel. Onnittelut omistajalle koiran hyvästä huolenpidosta. Esitetään hyvin."
VET-ERI VEK1 SA PU4 VET-VSP
Tuomarina: Tuire Okkola



26 tammikuuta 2020

Loppuvuoden rally-tokon epikset ja tokotreenit

Olen ollut varsin hiljainen somessa jo oikein hyvän tovin. En ole enää pitkään aikaan oikein osannut istahtaa koneen ääreen kirjoittamaan mistään tai lähteä valokuvaamaan, kuvien muokkaamisesta puhumattakaan. Tosin nykyisillä taidoillani, kamerallani tai ilmaisohjelmalla ei kovin puhuttelevia kuvia saa, mutta parempia voisi tulla mikäli keskittyisi ja ottaisi vain sen ajan entiseen tapaan. Lisäksi on kovin vaikeaa aina aloittaa pitkien taukojen jälkeen, joka vain vaikeutuu mitä kauemmin aikaa kuluu. 

Haluaisin kyllä ylläpitää tasaisesti päivittyvää blogia, mutta silti aina aikaa kuluu valtavasti postauksien välillä. Satunnaisesti sitä on miettinyt, että pitäisikö vain heittää hanskat tiskiin, kun ei vain muka onnistu. Erittäin itsekriittisenä näkee suunnilleen kaikki postaukset varsin huonoina muiden postauksiin nähden, vaikka ei saisi verrata muihin eikä näin oikein pääse kehittymäänkään, kun en uskalla julkaista postauksia.

Ehkä itselleni voisi tälle vuodelle asettaa itselleni tavoitteeksi opetella olemaan hieman armollisempi ja positiivisempi eikä aina ajatella kaikista pahinta vaihtoehtoa.


Ennen kuin päivitän tämän vuoden kuulumisia niin pyörähdetään vielä nopeasti loppuvuoden kuulumisissa. Kahdet rally-tokoepikset sekä tokotreenit olisivat vielä päivittämättä. Mahdollisesti myös muistiinpanot yhdestä teematunnista, mikäli vielä puhelimen kätköistä löytyy.

21.12. 

Harvoin enää Rudin kanssa käydään rallyepiksissä, kun on sen verran kokenut sekä vihdoin löytyi se oikea fiilis tekemiseen ja näin parannettiin suorituksia kisoissa. Ainoastaan silloin käydään, mikäli kisoista on kovin pitkään. Syksyn aikana hienojen suoritusten väliin mahtui myös muutama nuuskimisen vuoksi huonosti mennyt kisa. Tämän vuoksi halusin käydä kokeilemassa millaista suoritusta voi odottaa meille lähes uudessa hallissa, kun kaksi viikkoa epiksistä olisi samaisessa hallissa viralliset kisat. Matka kun oli melko täydellisen matkan päässä kotoa, noin kolme minuuttia.

Paikanpäällä hieman hirvitti miten mahtaa käydä, sillä tilat ovat varsin ahtaat, kun molemmissa halleissa oli samaan aikaan epikset. Alkuun näytti siltä ettei pystyisi lämmittelemään mitenkään aiemmin mainitun syyn vuoksi. Näiden hallien välissä kun on kovin vähän tilaa. Jouduin myös tilanteeseen, jossa saman talouden ihmiset ohittivat meidät molemmin puolin enkä päässyt väistämään. Toinen lastenvaunujen kanssa oikealta, koirallinen vasemmalta ja pysähtyi todella lähelle meitä, kun ei päässyt ohittamaan, kun minä odotin lastenvaunujen kanssa menijän ohitusta. Hänen koiransa alkoi haukkumaan vihaisesti, jollaiseen Rudi heräksti vastaa. Mikäli molemmat olisivat ohittaneet samalta puolen, ei olisi tuossa tilanteessa oltu, mutta en sitten tiedä olettiko mun kiertävän Rudin kanssa heidän välistään.

Onneksi agilityepikset loppuivat sopivasti ennen VOI-luokan alkua (ylin luokka näissä epiksissä), jolloin pääsimme lämmittelemään vapautuneeseen tilaan. Lämmittelyssä Rudi oli varsin pätevä ja iloinen eikä missään liikkeessä ollut mitään erityistä ongelmaa. Lähtöön mennessä huomasin Rudin alkaneen jälleen jännittämään, joka näkyi myös radalla eikä tsemppaaminen tuntunut auttavan. Varsin tahmeaa ja hitaantuntuista suorittamista, joskin nuuskuttelua ei kuitenkaan ollut niin hurjasti kuin ajattelin jännityksen vuoksi tulevan. Nimittäin ainakin jonkinnäköinen yhteys nuuskuttamisen ja jännittämisen kanssa on, mutta ei aina. Maaliin tulon jälkeen nappasin lelun mukaan ja lähdin palkkaamaan viereiseen halliin. Palkkaamisen jälkeen kokeilin pari liikettä, jotka teki häntä heiluen. Täytyisi keksiä miksi Rudia alkaa noin hurjasti jännittämään

Tulos: VOI 99/100p. ja 1. sija


28.12.
Lähdettiin toisiin epiksiin Hyvinkäälle kaverini kanssa. Mietin pitkään kannattaako niin pitkän matkan päähän vain epiksiin, mutta päädyin lopulta ilmoittaa meidät sinne, sillä siellä oli tuomarina virallinen rallytuomari Hannele Pirttimaa. Halli oli täysin uusi meille ja Rudia jännitti jo lämmittelyssä. Rata meni yllättävänkin huonosti, sillä itseäni alkoi myös jännittämään, kun rata ei tuntunut etenevän ollenkaan ja uusimisen jälkeen Rudilta meni täysin fiilis tehdä. Harmikseni en enää löytänyt videota tältä radalta.

Tulos: MES 74/100p.
Kommentti: Rauhallista osaamista


19.12.

Pitkästä aikaa ehdin napata paikan tokotreeneihin, joissa oli vähän kuin pikkujoulut. Rudikin oli lopulta melkoisen pikkujoulutunnelmissa. Varsin vähän tehtyä ruutua päästiin tekemään, ensimmäisellä toistolla vähän mikä homma -fiiliksellä. Saatiin kuitenkin paljon onnistuneita toistoja, vaikka lopulta kuuluikin vähän turhan usein "hau" lähtiessään sivulta. Toinen mitä päästiin tekemään oli kaukot niin, että putki oli välissä. Saatoin ehkä vähän odottaa jotain muuta kuin onnistuneita toistoja, mutta niin vain kävi ettei Rudi varastanut kertaakaan putkiin vaan teki mitä käskettiin ja vasta vapautuksella pääsi putkeen. Merkin kierrossa kerran karkasi putkeen, kun oli sopivasti linjalla.

10 tammikuuta 2020

Tavoitteet 2019 ja 2020

Taasen olisi aika kerrata miten meidän viime vuoden tavoitteille oikein kävikään sekä asettaa tulevalle vuodelle uudet tavoitteet. Vuosien mittaan olen huomannut ettei tavoitteet aina toteudu ihan niin kuin olisi halunnut, monistakin syistä. Siksi olen yrittänyt olla viimeistään viime vuodesta eteenpäin hitusen armollisempi niiden suhteen, vaikka toki aina tavoitteita kohti mennään parhaamme mukaan.

Tavoitteet 2019

Kehittyä rally-tokossa ja tokossa paremmaksi ja varmemmaksi.
- Löydettiin oma kupla, joka paransi vähän kuin itsestään molempia. Selkeästi kuitenkin huomaa, että rally-toko on meille se vahvempi laji ja hiomista riittää tokossa huomattavasti enemmän. 

Käydä yhdellä päiväretkellä jossain.
- Ei käyty taaskaan ei. Yksin ei oikein tule lähdettyä eikä oikein ole kaveria, joka lähtisi.

Rally-Tokon piirimestaruuskisat ja tavoitellaan SM-kisoihin pääsyä.
- Alkuvuoden sairastumisen vuoksi saatiin puolenvuoden karenssi päälle, joten SM-kisoista oli turha haaveilla, kun kahdella alle 90p. tuloksella ei sinne päästä. Piirimestaruuskisatkin jäivät väliin, sillä varoaika päättyi viisi päivää myöhemmin.

Kokonainen kisakausi kolmeen vuoteen.
- Kokonaista kisakautta ei saatu, sen alkuvuoden sairastumisen vuoksi ja loppuvuodesta Rudi joutui treeni/kisalomalle kuudeksi viikoksi, joka loppuu aikaisintaan tammikuun lopussa.

Kunnonkohotusta niin nelitassuisella kuin ohjaajalle.
- Paremmin olisi voinut mennä.

Pysyä terveenä
- Ei ihan pysytty. Rudin sairastelut tulikin mainittua ja itse jouduin flunssan vuoksi muutamaksi päiväksi sairaalaan.

Tavoitteet 2020

• Pysyä terveenä koko vuoden ajan.
• Rally-Tokon PiirM, SM ja shelttien rotumestaruus 
• Uskaltautua tokokoeeseen tai kahteen
• Uskaltautua tehdä uusi aluevaltaus
• Muutamat veteraanikehät
• Muistaa myös lomailla säännöllisesti ja muistaa tehdä myös arjessa hauskoja juttuja!

06 tammikuuta 2020

Vuosikatsaus 2019

Taasen on vuosi ehtinyt kääntyä uuteen ja vielä uuteen vuosikymmeneen. Jälleen olisi aika aloittaa uusi vuosi perinteisesti tekemällä pienoinen kooste edellisestä vuodesta. Luvassa on myös tuttu alkuvuoden postaus tavoitteista, mutta tänä vuonna koirakulut jäävät valitettavasti väliin. Reilu puolet kirjatuista kuluista hukkuivat enkä kirjannut lopulta enää loppuvuodesta. Tänä vuonna kirjaillaan ehkä vähän paremmalla tuloksella!

Tammikuussa Rudin eturauhanen alkoi oireilemaan* uudelleen, jonka vuoksi saatiin puolenvuoden kilpailukielto, sillä kokeilin vielä tablettilääkkeen. Pääsimme myös Hannele Pirttimaan koulutukseen*, kun tuli kouluttamaan rally-tokovalkkua.

Helmikuussa oli vuorossa Pia Heikkisen koulutus*, joka oli valmennusryhmän toinen koulutus. Hämeen Shelttien vuosikokouksessa Rudi oli vuoden rally-tokosheltti 1. sekä minut valittiin uudelleen hallitukseen. 

Maaliskuussa pyörähdettin epävirallisissa rally-tokokisoissa* ettei kisaaminen ihan unohdu monen kuukauden tauon aikana. Tai varsinkaan itseäni ala vain jännittää enää. Käytin myös tokon kokeenomaisissa treeneissä* sekä paikallaolon teematunnilla*.

Toukokuussa oli Hämeen Shelttien makkaranpaistolenkki*, pyörähdettiin pitkästä aikaa mätsäreissä*sekä oli kahdet rally-tokoepikset*.  Kesäkuussa pyörähdettin myös rally-tokoepiksissä*. Heinäkuussa mökkeiltiin* ja päästiin vihdoin vuoden ensimmäisiin virallisiin rally-tokokisoihin*. Heinä-elokuussa oli kahden kerran koiravalokuvauskurssi*. Elokuuhun mahtui vielä rally-kisat ja tokokoe* hyvän tovin jälkeen.

Syyskuuhun mahtui kahdet kisat rallya, ensin aivan uudessa ympäristössä Pirkkahallissa* ja Ylöjärvellä*. Pyörähdettin me myös tokon ALO-luokkaan tähtäävässä koulutuksessa*sekä aloitettiin toinen vuosi rally-tokon valmennusryhmässä*. Elo-syyskuussa käytiin tutustumassa meille vielä melko uuteen lajiin, koiratanssiin*. Mahtuihan kuukauteen myös vielä rally-tokoepikset!* Varsin toiminnallinen kuukausi.

Lokakuussa oli järjestämäni Hämeen Shelttien rally-tokokoulutus*sekä Liedon tupla rally-tokokisa*, jossa Rudi valioitui jo muutenkin hienon syksyn päätteeksi!

Marraskuussa oltiin pitkästä aikaa tokokurssilla*, jonka aikana iski pienoinen halu tehdä myös jonkinmoinen suunnitelma tokon suhteen. Pyörähdettiin myös tokon kisanomaisessa treenissä* sekä tehokkaan palkkaamisen teematunnilla.  Rally-Tokon valkkuryhmää tuli kouluttamaan Csilla Bakos*Tässä vielä pienoinen kooste loka-marraskuun kisoista!

Joulukuussa oli vielä yhdet rally-tokokisat *sekä kahdet epikset (, joista vieläkin kirjoittamatta!). Nappasin myös yhden tokotunnin, kun oli myynnissä. Melkoinen pikkujoulumeininki oli eräällä nelitassuisella. Koko vuoden ajan Rudi kävi kerran kuussa hierojalla sekä pari kertaa kraniossa. Toinen kerta osui hieman ennen joulua, jolloin meille määrättiin lomaa seuraavaan kranioon asti (28.1.).  Rudi oli melkoisen jumissa lonkista ja etupäästä sekä yleisesti kovin ylirasittuneen oloinen., eikä ihme, sillä syksy oli varsin raskas. Ilmottuihin kisoihin oli ok mennä, mutta muuten ei yhtään rallya/tokoa, mutta muuten saa olla normaalisti. Varsin hyvä ajoitus lomailulle, jos jotain positiivista!

Huippua alkanutta vuotta!