24 marraskuuta 2014

Shetlandia nyt myös Facebookissa.




Hetken aikaa olenkin miettinyt facebook -sivujen tekemistä ja siellä nyt sitten ollaan! Täällä pääsee tykkäämään sivusta siihen asti, kunnes heitän sivupalkkiin tykkäysnapin.

Blogitekstien jaon lisäksi tarkoituksena olisi heitellä sinne satunnaisia kuvia, Ruun tempauksia, arkisia päivityksiä ja kaikkea pientä extraa mitä sattuu mieleen tulemaan. Kommenteilla ja viesteillä voi heitellä postausideoita/toiveita tai muuten heitellä jotain kommenttia.(:

Heitimpä tuonne sivupalkkiin myös linkin bloglovin'iin ja blogilistalle!

23 marraskuuta 2014

No ei ollutkaan viimeinen.



* Kuvat (c) Heidi R.

Jospa sitä taas aktivoituisi pienoisen tauon jälkeen ja saataisiin postauslistaa lyhennettyä. Laiska ja melkein kiireinen bloggaaja on unohtanut myös heittää uusimpia kuvia Flickriin, joten heitetään tuo vanha kuva tänne tämän kerran. 

Mutta otsikkoon viitaten: ei ollutkaan ryhmis viimeinen näyttely. Taisin syyskuussa ryhmiksestä kirjoittaessa näpytellä, että seuraavat näyttelyt olisivat ensi vuonna, mutta pitihän tuo vauhtitassu nyt vielä yhteen näyttelyyn ilmota! Jos ei muuten niin siksi, että pääsen taas sanomaan ettei kannata uskoa mitään mitä tänne näpyttelen vuoden viimeisistä tai ei koskaan - alkuisista lauseista. Tai sitten en vaan käytä kumpaakaan alkua enää koskaan. Sieltähän se taas tuli.

Ennen sitä pyörähdettiin viime hetken treeneissä, tarkoituksena saada ravia asteen paremmaksi, mutta se ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan. Siellä oli Rudin mielestä sellainen koiruus, jota piti komentaa heti kun edes vilkaisi Ruuta tai liikahti millinkin. Kävi se sentään nopeasti nuuhkaisemassa sen nenää, mutta peruutti haukkuen pois. Pahvi. Onneksi myös seisotuksen kanssa on ollut myös pienoista ongelmaa, kun vauhtitassu haluaisi tehdä jatkuvasti jotain, jonka vuoksi käden tuijotus on ollut maailman tylsintä niin saatiin edes jotain hyödyllistä treenattua. Koska kyseessä on (nykyisin) hurjasti kontaktia tarjoava koira päätin kokeilla mennä samalle tasolle



Eräänä aikaisena sunnuntai-aamuna alkukuusta oli suuntana Jyväskylä ja ensimmäistä kertaa ikinä niin kirjurin kuin koiran historiassa. Perjantai-iltaan asti ehti olla vielä ihan jeejee -fiiliksellä, kunnes alkoi hirvittämään tajuttoman aikainen aamu. Herätys oli tosissaan neljältä, jotta ehdin paniikissa vielä etsiä mahdollisesti kadonneet rokotustodistukset yms. ja mulla olisi edessä vielä Tampereen puolelle siirtyminen ennen Jyväskylään lähtöä. Matka tuntui yllättävän lyhyeltä, vaikka pelkästään Valkeakoskelle tai Ylöjärvelle huristellessa matka tuntuu ylipitkältä, vaikka todellisuussa sinne on huomattavasti lyhyempi matka.

Kehässä meno oli samanlaista kiireistä töpöttelyä, kuin tähänkin asti, vaikka hetkeä ennen kehien alkua meno näytti hieman paremmalta. Tiedä sitten mitä vauhtitassun päässä tapahtuu, kun kaikkialla muualla kaveri menee oikeasti nättiä ravia, mutta kehässä meno näyttää kamalalta. Seisottaessa muistin jopa mennä Ruun tasolle ja kaveri oli kontaktissa hienosti niin kauan kuin pitikin. Onneksi edes tässä ollaan kehitytty! Jälleen EH kiireisen töpöttelyravin vuoksi. Ehkä tuo oppii joskus ravaamaan. Tuomarina Lim Junior Aramis, Australia.

"Male with expression. Excellent earset. Excellent temperament. Would like to see a little longer neck. Very good shoulder pleacement. Good fornt. Little close behind. Tail carriage a bit high. Would like more reach and drive."
AVO-EH


Viime sunnuntaina käväistiin treenailemassa liikkumista Urjalan syysmätsärissä, kun Heidi oli siellä tuomarina niin päästiin mukavasti kyydillä. Ruu taisi liikkua hieman paremmin kuin yleensä. Ilmeisesti maneesi ois Ruulle paras vaihtoehto näyttelyille, niitä ei vaan taideta kovin usein maneesissa pitää. Seisotus onnistui jälleen mukaisasti, kun olin Ruun tasolla. Ilmeisen hyvä keino pitää Ruun pää paikallaan! Kuten kuvasta näkyy punainen nauhta tuli, mutta jäätiin sijoittumatta. Toinen tajuttoman nätti ja hyvin liikkunut sheltti sijoittui kyllä toiseksi. Aww.


07 marraskuuta 2014

Lunta sopivasti synttäreiksi.

Toivoin ehkä ensimmäistä kertaa ikinä lunta, mutta vain yhdeksi päiväksi. Rudin syntymäpäiväksi. Hienosti ensilumi oli alkanut satamaan ennen kuin lähdettiin treeneistä kotiin ja aamulla olikin jo kunnon lumikerros maassa. Dementiavanhuksena en enää muista mistä idea lähti synttärikuviin, jossa Rudi pitää ruusua suussa lumihangessa, mutta tarkoituksena oli lähteä etsimään hienompaa taustaa kuvalle, mutta erinäisistä syistä hieman (omaan silmään ainakin) tylsempi tausta saa tänään kelvata. Ehkä päästään toteuttamaan ne kuvat myöhemmin jossain!

Mutta se tärkein; hurjasti onnea 3v kultapoika!♥


30 lokakuuta 2014

Naksulla vauhtia tokoiluun!



En ole taas hetkeen näpytellyt mitään treenikuulumisia, vaikka onkin pitänyt välillä turinoida myös tälle puolelle eikä vain treenipäiväkirjaan tai Facebookiin, joten jatketaan samalla aiheella kuin viimeksi, sillä luvassa olisi pieni turinointi tokotreeneistä.

Ollaan edistytty askeleen verran treeneissä, vaikka luulin ettei paremmin edes voisi treenit mennä, hallitreenejä lukuunottamatta. Eikä mennyt paria hassua toistoa kauempaa, kun kaveri tajusi naksun idean eikä enää malta odottaa äänen kuulumista. Naksun myötä saatiin vauhtia noutoon (palauttamiseen) sekä maasta istumaan nousuun hurjasti vauhtia sekä vielä mahtavempia seuruita!

Kotitreeneissä ulkona Rudin seuraamiset ovat olleet mielestäni ainakin kasin arvoisia, mutta hetken seuruun jälkeen kontakti on alkanut myös kotona tipahdella. Naksun kanssa olen saanut aikaiseksi taas vähän pidempiä seuruita kontaktissa pysyen. Aiemmat seuruut kyllä riittäisivät ainakin alokkaan seuruihin, mutta eihän tuosta treenistä ole koskaan haittaa. Hallissa on mennyt tähän asti vaihtelevasti - välillä mennään pitkiä matkoja loistavaa seuruuta, välillä hajut ja muut koirat kiinnostavat liikaa. Kokeissa Rudi ei ole edes yrittänyt pitää kontaktia, ennen viime lauantain koetta,  vaan se on tipahtanut jo ensimmäisen askeleen jälkeen ja etenkin täyskäännöksissä on täytynyt huudella kaveria ajatuksistaan hereille ettei kävele kehästä pihalle.  All-time favourite liikkeen, luoksarin, jälkeen kyllä intoa riittäisi kokeessakin hyviin seuruisiin, mutta eihän se enää siinä vaiheessa auta.

Meidän epävarmin liike on tällä hetkellä seuraaminen. Eikä siihen tietenkään auta muu kuin treenata paljon. Harmillisesti kisoissa myös paikkamakuusta on tullut ongelma. Ensimmäisissä kisoissa oli niin hieno, mutta seuraavissa lähti viereisen luo, kolmansissa nousi kahdesti ja nyt viimeisissä vierestä lähti koira ohjaajansa luo ja Rudi tuli perässä. En oikein tiedä mitä tehdä, sillä treeneissä Rudi pysyy vaikka ympärillä tapahtuu tai on tapahtumatta.  Kokeitahan meillä ei ole suunnitelmissa enää kuin tuo yksi, jonka jälkeen pidetään taukoa.

Lisättäköön loppuun vielä Rudin taidonnäyte noudosta:



14 lokakuuta 2014

Belgien IPO-rotumestaruus

Viime viikonloppuna pidettiin täällä käpykylässä belgien IPO-rotumestaruus, jota olin katsomassa lauantaina ja sunnuntaina. Oli kyllä hienon näköistä menoa ja käteen taisi jäädä pienen pieni malikuume eikä tilannetta auttanut yhtään ylisöpö malivauva! Pakko taas myöntää, että taisin pitkään sanoa jyrkän ei:n tälle muunnokselle, ennen kelpasi vain tervu ja groenendael. Saman olen sanonut myös mm. sakusta, joka nykyisin kyllä kelpaisi :3 Kohta varmaan käy mikä tahansa rotu, kunhan vain saan jonkun pennun :D


Kyllä tätä voisi mennä toisenkin kerran kurkkimaan!


08 lokakuuta 2014

Ääretön määrä kuvia lehtikasassa.

Klamydia - Pienen Pojan Elämää


30 syyskuuta 2014

Hämeenlinnan kautta käpykylän tokokentälle.




Lauantaina lähdin Heidin kaveriksi Hämeenlinnaan mätsäreihin. Juuri kun taas ehdin sanomaan, että edellinen mätsäri oli viimeinen ennen ensi kevättä, kun mennään taas ennen virallisia muistelemaan kehäilyä. Ehkä ei pitäisi käyttää enää tuota lausetta.. Tosin extempore lähdöt onkin just niitä parhaimpia, eikö?(; Etenkin kun kiertää ylimääräisen 70 kilsan lenkin ennen oikealle tielle löytämistä, mutta mitäs pienistä!:D 



 Kehässä Rudi ei keskittynyt tapansa mukaan yhtään eikä tällä kertaa pallokaan auttanut, kun ympärillä oli kaikkea hauskempaa. Ravissa sentään ei yrittänyt laukata tai nostella etutassuja yli-innokkaasti vaan meni kohtalaisen nättiä ravia. Pari kehästä saatiin sininen nauha, kun Rud väisti takaapäin tullutta tuomaria, kun on hieman arka takapäästä ja muutenkin hieman pelkää takaapäin tullessa. Sininen nauha on ennen merkinnyt meille hyvää, mutta tällä kertaa jäätiin ilman sijoitusta.



Myös Ava pääsi pyörähtämään kehässä, kun pääsin viemään nelitassuista kehään. Vielä nopeassa  treenissä meni hyvin, mutta kehässä en saanut Avaa pysymään paikallaan hetkeä kauempaa, joten sininen nauha saatiin. Nauhakehässä Ava pärjäsi hienosti, kun en ollut enää hihnan päässä ja oli SIN3!



 Sunnuntaina suunnattiin tutulle kentälle tokoilemaan, kun käpykylässä pidettiin tokokoe, jossa tuomarina oli Ilkka Sten. Tosin tällä kertaa ei kotikenttäetu kyllä auttanut yhtään. Rudi oli kehässä harvinaisen haukkuherkkä, jota ei ollut edes kevään pahimpana haukkukautena. En tiedä näkikö se jotain mörköjä viereisellä pellolla vai liittyikö haukku ampiasten maapesään, joka ilmeisesti oli kehän sisäpuolella. Saattoi olla, että ampiainen pisti Rudia kesken paikkamakuun, joka olisi selittänyt "varoitus"haukun, sillä illalla kotona nelitassuinen oli epätavallisen väsy ja aristeli häntää murahdellen, jota ei ole koskaan aiemmin tehnyt.


Luoksensapäästävyys 10
Paikalla makaaminen 0
Seuraaminen kytkettynä 7,5
Seuraaminen taluttimetta 6
Maahanmeno seuruun yhteydessä 9
Luoksetulo 10
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
Estehyppy 8
Kokonaisvaikutus 9

ALO2 140/200p. 6/6
Paikkamakuussa herra haukkui jatkuvalla syötöllä tuijottaen pellolle, joka ei olisi haitannut mua kunhan vain olisi pysynyt paikallaan. Muutamaa sekuntia ennen ajan loppua nousi ylös, mutta tiputti itsensä salamana käskystä. Ehdin jo huokaista helpotuksesta, että pysyy viimeiset sekunnit alhaalla, mutta samassa nousi uudelleen katsoen vieressä olevaa liian kiinnostuneena joten päätin kutsua luokse kun ei alhaalla olisi enää pysynyt. Samassa ilmoitettiin ajan olevan täynä, tätä mun tuuria taas.. Tuomari totesi ettei tähän voi muuta sanoa kuin voi kökkö. Sanos muuta!:D Pääasia oli se, ettei lähtenyt leikkimään tai pellolle mörköjen perään vaan suunnisti kiltisti mun luo. Seuruita en edes kehtaa enää muistella. Jäävissä ehti keskittyä seuraamaan melkein hyvin ja totteli käskyt salamana, mutta jääden vinoon. Luoksaria ehdin vähän jännittää, kun oli sopivasti pellolle päin ja mielikuva suoraan ohitse pellolle juoksemisesta kävi, turhaan. Rudi huudahti möröille varokaa täältä tullaan ja pienen törmäyksen kera istui täydelliseen perusasentoon. Kehän ulkopuolella oli kuulemma pari tokaissut vauhdista "oho" :D Nyt alkaa hahmottamaan mikä on Rudin (ainakin alokkaassa) all time -lemppari ja varmin liike. Hypyssä haukahti ensimmäistä kertaa pihalla ja jäi kauas esteestä niin, että varmasti näki pellolle ja istuminenkin taisi olla vino. Kakkostulos silti, mutta riittänee tuolla keskittymisellä.

23 syyskuuta 2014

Kerran tassuteltiin erinomaisesti.






Teflon Brothers - Maradona ( Kesä '86)

Lauantaina koitti meidän tämän vuoden viimeinen näyttely Tampereen ryhmiksessä. Ehdin vielä käymään aiemmin viikolla yksittäisellä näyttelytreeni kerralla, kun mukaan mahtui ja sai vain ilmestyä paikalle. Sain vihdoin kokeiltua kunnolla meille sopivan vauhdin niin, että kauempana oli joku sanomassa. Yksin kun on paha katsoa kauempaa millaista ravia kaveri liitelee. Sain myös pähkäiltyä millä saisin Rudin keskittymään kehännauhojen sisäpuolella ja onnistuin!



"Hyvä pää, jossa hyvät mittasuhteet. Hienot silmät. Hyvät korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hieman lyhyt lantio. Sopiva luuston vahvuus. Normaalit kulmaukset kauttaaltaan. Liikkuu hieman lyhyin, korkein askelin sivusta hyvä silhuetti. Hyvin esitetty"
AVO-ERI

Tuomarina oli ruotsalainen Anette Edlander enkä voisi olla tyytyväisempi arvosteluun! Arvostelu tuli kyllä ruotsiksi, mutta kieli on tarpeeksi vieras, että uskaltaisin lähteä arvailemaan sanoja. Mulle kun tarvitsis tekstata tämän kielen sanat. Rudi yllätti mut täysin kehässä! Kaveri tassuteli nättiä ravia ja jaksoi melkein koko kehän ajan katsoa nätisti kädessä olevaa lelua. Ehdin hetken jo hetken toivoa SA:sta, mutta sileään ERIin taas jäätiin. Ehkä me ensi vuonna saataisiin tilille edes yksi serti(;




Kasvattaja kehässäkin päästiin jälleen Rudin kanssa pyörähtämään, mutta jäätiin ilman sijoitusta.

Siinä olisi sitten Rudin ensimmäisen vuoden näyttelyt kasassa ja kovasti odotan jo ensi vuoden näyttelyitä. Etenkin kun oivalsin millä keinolla Rudin saa olemaan koko kehän ajan nätisti, ellei ambulanssi tmv ääni kuulu.(;

21 syyskuuta 2014

Mätsäröintiä ja tokoilua.



Viikko sitten perjantaina päästiin vihdoin aloittamaan tokon jatkokurssi ja ehdinkin toivoa, että kaveriksi tulisi erinäköisiä ja kokoisia koiria joihin Rudi on tottunut, mutta kaveriksi saatiin ennestään tuttu koirakko. Toisaalta tässäkin voi olla tarpeeksi haastetta, kun Rudi muistaa edelleen keväästä sen kerran, kun pääsivät leikkimään viimeisen rally alkeistunnin päätteeksi ja edelleen olisi kova into kuluttaa tunti vain leikkien. Keskittyi Rudi kuitenkin sen verran, että tehtiin vinkumista lukuunottamatta parhaat siellä nähdyt seuruut ja paikkamakuussakin pysyi, vaikka käväisin muutamaan kertaan piilossakin. Meidän varmin liike (luoksari) osoittautui kuitenkin tunnin epävarmimmaksi, kun Rudi päätti lähteä juoksemaan muutamaa metriä ennen sivulle istumista kohti toista koiraa, haastaen sitä leikkiin. Ei naurattanut.

Muutamien peruutusten vuoksi alkeis -ja jatkokurssi yhdistettiin niin päästiin tämän viikon perjantaista lähtien kunnon häiriötreeniin! Oon taas hieman luottavaisemmin mielin menossa ensi sunnuntaina kokeeseen, kun tuo teki niiin hyviä paikkamakuita, vaikka muut haukkui, liikkui ja tuli haistelemaan. Nousi kyllä seisomaan kun yksi tuli haistelemaan, mutta meni käskystä takaisin maahan!!



Seuraavana päivänä oli möllitokon ja mätsärien vuoro. Järjestettiin harvinaisen hyvään saumaan kun sunnuntaina oli meidän toinen tokokoe ja eilen oltiin vuoden viimeisissä näyttelyissä. Harmi vain ettei treenit auttaneet, siitä lisää myöhemmin. Tokoa ehdin jännittää enemmän kuin virallista koetta, sillä tapahtuma järjestettiin treenipaikan parkkipaikalla, jossa tehtiin juuri huonoimmat treenit ikinä ja joka tarkoittaa Rudille pelleily päivää. Ei mennyt kyllä tokon osalta ihan putkeen. Tuomarina oli Saija Tuomi.

Luoksensapäästävyys
10
Paikalla makaaminen (
Seuraaminen kytkettynä 7
Seuraaminen taluttimetta
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8
Luoksetulo
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8
Estehyppy

ALO1 169p./200p. 2/2

Ihmettelen suuresti, että päästiin ykköstuloksen puolelle. Rudi oli aivan omissa maailmoissaan eikä keskittymisestä tullut yhtään mitään. Vinkumista, haukkumista, tuplakäskyjä ja herättelyä. Seuraamisessa ja jäävissä edisti pahimmillaan yli koiran mitan, kun otti jonkun kiintopisteen jota lähti seuraamaan, joten useasti piti huudella kaveri hereille. Paikka oli meille tuttu, sillä käydään siellä viikoittain treeneissä, mutta siellä on jotain joka saa Rudin keskittymisen aina muualle eikä malta aina keskittyä. Jos joskus keskittyykin niin vinkuu ja haukkuu.




Muutamaa tuntia myöhemmin käväistiin uudelleen nauhojen sisäpuolella, mätsärissä. Tuomarina oli aiemmasta mätsäristä tuttu Linda Heikkilä. Rudi oli jälleen hyvin Rudimainen eikä parikehässä matlttanut pitää päätään paikallaan, vaan kurkki jatkuvasti ympärilleen. Positiivinen yllätys tapahtui ravissa, sillä se ei ollut niiiin töpöttämistä vaan melkein nättiä ravia. Keskittymisen uupumisen vuoksi saatiin sininen nauha, mutta meillä se on enteillyt hyvää.  Nauhakehässä keskityttiin taas hieman paremmin, hyvin hyvin Rudimaista! Kehässä taisi olla yhteensä 11 koirakkoa ja yllettiin tulokseen SIN2. Ja neljän parhaan joukossa oli kaksi shelttiä!




Tuttuja saapui paikalle kiitettävästi, joista ensimmäisenä mainittakoon Sanni ja Poju, jotka tassuttelivat oikein hienosti myös sijalle SIN2. Vau! Meno näytti oikein hienolta ja oli hyvin paljon rauhallisempi kuin keväällä kursseilla. Hyvä Poju!

Seuraavaksi tutuista kehässä debytoivat siskoni ja hänen sekarotuinen Keke (Hector). Ei näyttänyt heilläkään huonosti menevän ensimmäiseksi kerraksi, mutta saivat sinisen eivätkä sijoittuneet nauhakehässä.



 Ennen aikuisten kehiä törmäsin kevään näyttelykurssilta tuttuun Jenniin ja suloiseen Lunaan. Käteen jäi taasen tajuton pentukuume, kun kuulin heidän uudesta merlepennusta. Hienoa muuten omistaa hyvä muisti, kun hetkeä myöhemmin muistin törmänneeni blogiin ja postaukseen, jossa tästä kerrottiin paria päivää aiemmin. Positiivista kuitenkin oli se, että en olekkaan ainut josta on kamala seistä sijoittumiseen asti kehässä. Mitä enemmän koiria lähtee ennen omaa vuoroa tai sijoittumista sitä kamalempaa, vaikka pitäisi kai olla ihan positiivista. :D

07 syyskuuta 2014

Sä yllätät mut aina uudelleen.




Reckless Love - So Happy I Could Die

Huh! Ei voi kyllä muuta todeta. Eilen lähdin suoraan koulunpenkiltä kohti Ylöjärveä ja ensimmäistä tokokoetta. Suurimpana tavoitteena oli, että Rudi pysyisi paikkamakuussa eikä lähtisi kiitämään luokse (kuten koirahäiriöisissä treeneissä) ja että saataisiin jokaisesta liikkeestä pisteitä. Pisteillä ei niinkään ollut väliä, vaikka tottakai tulos olisi aina kiva saada. Eli odotukset eivät olleet kovinkaan korkealla, sillä Rudi näytti aiemmin viikolla ettei ole täysin varma koirahäiriössä, tosin oli kyllä hieman liian nälkäinen joka tottakai verotti hieman ja sen vuoksi piti jäätävä vinkumista.

Paikalle saavuttiin ehkä hieman liian aikaisin, jonka vuoksi Rud ehti alkaa vinkumaan kentälle ja pahveili oikein kunnolla. Sen siitä saa kun ei vielä ihan luota, että kaveri osaa olla hiljaa vaikka isoja koiria menee ohitse.. Testaillessa liikkeitä istu oli maahan ja maahan oli istu, sivu tarkoitti maahanmenoa sivulle, mutta jäävää maahanmenoa testaillessa kaveri alkoi hienohelmailemaan, jota ei ole koskaan tehnyt. Siinä vaiheessa alkoi odotukset olemaan aika minimaaliset ja olin varma, että nollataan jopa meidän varmin liike (luoksari) ennakoimisella. Tuomarina oli jo Dixyn kilpailuajoilta tuttu Juha Kurtti.



Mites meille kävikään?

Luoksensapäästävyys 10
Paikallamakuu 10
Seuraaminen kytkettynä 7
Seuraaminen taluttimetta 8
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Luoksetulo 10
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10

ALO1 KP 192/200p. 1/6

Paikkamakuu oli niin suuri yllätys! Rudi pysyy neljäkin minuuttia paikallaan, tehden samalla kaikkea muuta (mm. syö ruohoa). Kokeessa Rudi pysyi paikallaan eikä vaihtanut lonkka-asentoon, vinkunut, haukkunut muille tai syönyt ruohoa. Vau! Seuraamiset oli surkeinta mitä oon nähnyt. Kontakti unohtui täysin ja oli harvinaisen väljää edistämistä unohtamatta. Jäävät liikkeet menivät perushyvin, hieman hidas oli ainakin maahanmenossa ja jäävän seisomisen liike alkoi hieman liian vinosta perusasennosta. Luoksari on meidän varmin liike ja sen Rudi kyllä näyttikin! Tuli niin jäätävää kyytiä luokse ettei ehtinyt jarruttaa vaan veti koiranmitan ohitse ja tuli täydelliseen perusasentoon kera kontaktin. Tuomari oli hetken aikaa hiljaa ennen numeron antamista ja ehdinkin jo ajatella, että mitä tässä nyt oli :D Rudi♥ Estehyppyä ollaan treenailtu vähiten (ehkä neljästi) eikä ole mennyt kamalan hyvin, mutta Rudi päätti jälleen yllättää eikä kiertänyt estettä luokse. Pieni moka kävi enkä muistanut sanoa Rudille odota-käskyä, josta tuomari huomautti, mutta sain valita muistanko sen ensi kerralla vai vähennetäänkö nyt pisteitä ja varmaan arvaatte kumman valitsin. Saatiin vielä palautetta ennen kokonaisvaikusta siitä miten Rudi tarjosi pirteän ja rohkean esityksen ja että Rudista tulee pienellä koulutuksella vaikka mitä. Mun kultapoika♥