24 elokuuta 2014

Näytelmöintiä kerrakseen.





Donkeyboy - City Boy

Jos sitä pitkästä aikaa hieman päivittelisi kuulumisia, kun tämän kuun näyttelytkin on käyty läpi. Luvassa siis ääretön turinointi kahdelta viikonlopulta.  Viime viikonloppu saapui liian nopeasti, vaikka hetki sitten siihen tuntui olevan vähintään ikuisuus. Sitä tuli odotettua vuoroin innolla, vuoroin kauhulla ja uskonpuutteella. Olihan kyseessä meidän debytointi kehänauhan sisäpuolella. Ei muuten ole hetkeen väsyttänyt tai jännittänyt niin hurjasti.

Päätettiin aloittaa näytelmöinnit heti erkkarista, jossa oli tuomarina Patricia John, Englannista. Kehien alkuun tuntui olevan pieni ikuisuus, mutta oman vuoron lähestyessä alkoi jännittää niin, että meinasin antaa hihnan toisen pään jollekkin muulle. Rud olikin harvinaisen pätevä kunnes päätti ensin laukata muutaman askeleen ja ravata loput liian iloisesti. Sen ois voinut tietysti hidastamalla korjata, mutta  meni kyllä täysin jännityksen piikkiin tämä.



"Attractive shaded sable. Nice head but lightly deep in stop. Dark eye. Neatest of ears. In gleaning coat. Sufficient for dog size. Difficult to judge movement as he was extremely happy on the move."
AVO-EH

Sieltä kuitenkin napsahti se mitä vähintään lähdin hakemaan, eikä tuohon voi olla kuin tyytyväinen. Kun lisätään vielä se miten Rud osasi käyttäytyä kehän ulkopuolella koko näyttelyn ajan. Rud ei lähtenyt muiden haukkuun mukaan tai rähähtänyt vaikka toinen rähähti sille ja otti jopa pieniä torkkuja nurmikolla. Mun kultapoika♥



Päästiin kuitenkin vielä kehänauhojen sisäpuolelle, kun jäätiin vielä kasvattajkehään.


Sunnuntaina suuntana toimi Valkeakoski, jonne lähdettiin vielä enemmän silmät ristissä kuin edellisenä päivänä. Mukaan lähti kyyditsijän lisäksi aiemminkin täälä vilahtanut Sanni, jotka saivat pitää mut ajantassalla, jos satun koomailemaan.  Saavuttiin paikanpäälle hyvissä ajoin eikä yhtään turhaan, sillä Rudi päätti ottaa treenailun täysin pelleilynä. Aikaa oli siis reilusti hieman väsyttää nelitassuista ettei kävisi kuin edellisenä päivänä.

Kehässä oltiinkin taas varsin päteviä eikä ollut pahemmin mitään moitittavaa ellei pieniä tylsä -hetkiä lasketa, jolloin pää ei meinannut pysyä paikallaan. Ehkä hepuli kokemuksen myötä jaksaa pitää myös päätään paikallaan tarvittavan ajan. Paino sanalla ehkä. Tuomarina toimi Cathy Scotton, Australiasta.

"2 years sable male. Good Size. Sweet express. Correct ears. Nice almond eye. Correct Bite. Little upright in shoulder. Short hocks. Little steep in croup. Good lenght of tail. Correct feet. Correct coat & texture. Little loose in front.
AVO-ERI AVK2

Huh, mikä arvostelu! Lauantailta jäi kyllä pienoinen fiilis, että erinomainen voisi hyvin tulla, jos Rudi ei tassuttele taas liian iloisesti.




Pahoittelut kuvan pienestä koosta sekä hienosta laadusta, mutta järkkäri jäi kotiin joten oli tyydyttävä puhelinlaatuun ja normaalia pienempään kokoon. Käväistiin Rudisen kanssa myös sunnuntaina kasvattajakehässä.


Eilistä odotettiinkin jo hieman enemmän innolla kuin kauhulla. Pienellä kauhulla kyllä katselin niitä synkkiä pilviä, jotka uhkaavasti alkoivat lähestyä, sillä oletin ettei kolmatta kertaa olisi niin hyvä tuuri ettei alkaisi satamaan. Taivas ei onneksi revennyt ennen shelttikehää tai isoa kehää.



Kehässä tapahtui jälleen se, että Rudin tassuttelu ei hyvää ravia ollut nähnytkään, vaan töpötti liian lyhyttä askelta ja etutassuja nosteltiin taas korkealle, tosin ei niin pahasti kuin erkkarissa. Juuri kun yksinään treenaillessa Rudinen meni täydellistä ravia! Tiedä sitten mikä tuolle aina tulee kehässä, kun aina se hieno ravi unohtuu ja ravi näyttää tuolta. Huooh.

"Koon ylärajoilla oleva mittasuhteiltaan oikea uros, jolla on hyvä pään linja. Hyvä purenta, silmät ja korvat. Riittävä kaula. Hieman pysty lapa ja olkavarsi. Hyvä eturinta ja rintakehä. Hyvät takakulmaukset. Hyvä karvapeite. Riittävä luusto. Litteät käpälät. Liikkuu epävakaasti edestä ja ahtaasti takaa. Sivuaskel on lyhyt."
AVO-EH AVK3

EH ei siis tullut yllätyksenä. Täytynee alkaa tosissaan treenailemaan taktiikkaa, jolla saisin Rudin pitämään ravin hyvänä myös kehänauhojen sisällä, kun sen kyllä halutessaan osaa. Häiritsemään jäi kyllä tuo koko, jonka mittasi olevan 39cm, johon en usko ollenkaan. Siskoni sheltti oli 38,5cm ja oli huomattavasti Rudia isompi..

 
 Päästiin jälleen auttamaan kasvattajakehään ja päästiinkin isoon kehään asti, mutta siellä jäätiin sijoittumatta.



Peltsun Alram-Bettyboop, Peltsun Boop-Jedi's Leia ja Peltsun Lorlei-Gold Miner

Kehien päätteeksi otettiin vielä kolmen sukupolven kuva. Mummu, äiti ja Rud. Näin vasemmalta oikealle.

15 elokuuta 2014

21 tapaa mokata näyttelyissä.



Tunnetusti kaikki parhaimmat ideat syntyy öisin ja niistä on heti pakko näpytellä jonkilainen luonnos, jotta ne muistaa vielä aamulla. Aihe toki saattaa kummitella alitajunnassa, kun muutama päivä takaperin katsoin sen tutun elokuvan 21 tapaa pilata avioliitto. Näitä tulee varmasti myös muista lajeista joskus, kun päästään korkkaamaan lajit.

 
1. Stressaa ja panikoi itsesi hengiltä.
» Aloita stressaaminen hyvissä ajoin, kuukautta aiemmin, ja vie se mahdollisimman pitkälle. Kasvata harmaita hiuksia ja lopulta tiputa hiuksesi stressin vuoksi. Panikoi liikaa unohtamista, jotta varmasti jätät jotain tärkeää kotiin. Ennen kehää kannattaa viedä panikoiminen äärirajoille ja täristä niin, että Suomi liikkuu vähintään Afrikkaan kiinni. Äläkä unohda ainoaa lausettasi "apuaapuapuapuapua..." tai "mitämäteen, mitämäteen, mitämäteen...".

2. Tuijota tyhmänä ymmärtämättä puhetta.
» Sinua pyydetään kiertämään ympyrä, tekemään kolmio tai menemään edestakaisin. Nostaa koira pöydälle tai jäädä seisomaan tuomaripöydän eteen. Hyvällä tuurilla kävelemään neljän parhaan joukkoon. Täytyy muistaa vain yksi asia: älä ymmärrä mitä sanotaan, vaan tuijota tyhmänä ymmärtämättä ja odota, että sinulle toistetaan asia vähintään tunnin ajan..

3. Unohda kaikki neuvot, jotka sait juuri ennen kehää.
» Sait juuri viime hetken vinkit, mutta kehään asutessa kannattaa unohtaa kaikki mitä kuulit. Pähkäile pää höyryten mitä pitikään muistaa, mutta älä vain muista niitä kuin vasta kotimatkalla.

4. Unohda mitä pitää tehdä.
» Seiso edelleen tuijottaen tyhmänä, kun unohdit samantien mitä piti tehdä. Tai vaihtoehtoisesti tee asia väärin. Saat itse päättää, mutta tee se vähintään kahdesti.

5. Kompastu, liukastu ja luistele.

» Kehä on viimeinen paikka missä kannattaa pysyä pystyssä. Kannattaa kompastua koiraan, ruohikkoon, kenkään tai kiveen. Vaihtoehtoisesti kannattaa liukastua nurmikossa tai hiekkakentällä liian jyrkän käännöksen ansiosta.  Ellet halua kaatua on myös vaihtoehtona luistella ympäriinsä. Tälläkin kerralla saat itse päättää.

 
6. Älä nosta koiraa pöydälle.
» Katsele tyynesti kun sinua ennen ollut koira lähtee kehästä, unohtaen nostaa koira pöydälle. Muista olla sen verran ajatuksissasi, että sinulle tarvitsee huhuilla useampaan kertaan ennenkuin tajuat mitään.

7. Tee aivan muuta kuin pyydetään.
» Samaa luokkaa neloskohdan kanssa, mutta menköön. Pyydettäessä menemään kolmio mene edestakaisin ja toisinpäin. Älä missään nimessä tee kuin pyydetään.

8. Keskity liikaa koiraan, äläkä kuuntele.
» Keskity pitämään koirasi ilme tarpeeksi suloisena ja pitämään korvat pystyssä. Huomaa minuuttien päästä, että pitäisi olla tekemässä aivan jotain muuta tai sinulle yritettiin änkeä sertiä käteen.

9. Keskity liikaa vilkuilemaan tuomaria, unohda koira.
» Pelkää ettet huomaa sinulle tyrkytettävää ruusuketta, joten unohda koira ja seuraa tiukasti tuomaria ja kehätoimitsijaa. Anna siis koiran tehdä kaikkensa, jotta se ei olisi nätisti paikallaan.

10. Keskity ihastelemaan muita.
» Rivissä seistessä jää tuijottamaan muiden koiria. Voi miten suloinen trikki tuolla onkaan ja katso nyt miten muhkea merle seisoo vieressä. Ai oho, oma koira kieriää maassa onnensta soikeana. Ja roskaisena tai mutaisena. hemmetti!

 

11. Itke muiden paremmuutta.
» Keskity seuraamaan miten muut osaavat mennä paremmin kuin sinä. Asennoidu kesken kehän siihen ettei teistä olekkaan mihinkään ja vedä oma osuutesi mahdollisimman huonosti.

12. Älä katso miten tassut jäävät.
» Tassut harottavat miten sattuu ja näyttää ihan siltä kuin olisi ottamassa laukka-askelta. Älä kuitenkaan turhaan tarkista miten koirasi on tassunsa asetellut vaan panikoi itsesi maan alle.

13. Kävele liian hitaasti.
» Koirasi kävelee liian hitaasta vauhdista, mutta älä välitä. Eihän tuomari ravia halunnutkaan nähdä! Huomaa mokasi puolessa välissä ja kiristä vauhtia.

14. Kiristä vauhtia liikaa.
» Kiristäessä vauhtia huomaat koirasi laukanneen loppumatkan, mutta et voi enää korjata asiaa. Tyydy hylättyyn tai EVAan, oma oli mokasi. Kannatti ehdottomasti kiristää vauhtia.

15. Tiputa nameja maahan.
» Kriittisellä hetkellä tiputa ruohikkoon nameja, jotta koirasi alkaisi nuuskimaan maata etsien herkkuja. Älä vain yritä nostaa koiran päätä vaan anna sen rauhassa etsiä kaikki namit. Halutessasi heitä vähän lisää.

 

16. Anna koirasi syödä mahan täydeltä ruohoa.
» Kesken ravin tai seisotuksen kannattaa antaa koiran jäädä laiduntamaan kehään. Sehän on niin söpö, kun se leikkii lehmää! Aww. Sitäpaitsi se halusi juuri nyt puhdistaa vatsansa.

17. Pidä liian lyhyt väli edellä olevaan.

» Älä vain pidä sopivaa väliä edellä kävelevään ettet vain saa sopivaa vauhtia, jotta koira ottaisi rodunomaisia askeleita. Vältä tätä!

18. Näytä liian mieluista lelua.
» No katsos! Ota maailman paras lelu mukaan, jotta koirasi hyökkää ottamaan lelun kädestäsi ja alkaa leikkimään sillä. Kannattaa päästää myös hihnasta irti, jotta se juoksee onnessaan kehän ulkopuolelle leikkimään.

19. Panikoidu niin ettet pysty puhumaan.
» Kysyttäessä kuinka vanha koirasi on kannattaa olla muistamatta ja panikoitua täysin. Yritä änkyttää minuutti kaupalla koiran ikää harvinaisen huonolla englannilla höystettynä. Jos hyvin käy sinulta kysytään kelpaako SERT, muista panikoitua jälleen! Ei ole mahdollista, että juuri sinulta kysytään tätä. Vastaa vahingossa ei vaikka tarkoittaisit kyllää. Kiroa jälkeenpäin kun menetit mahdollisuutesi SERTiin. Onneksi olkoon vain!

20. Lyyhisty kasaan loppua kohden.
» Mitä pidemmälle ja paremmalle sijoitukselle näyttelyissä pääset sitä lyyhistyneempi ole. Anna jalkojen lähteä alta, jotta ROP kehässä ryömit koiran tasolla kun et pysty jännitykseltä kävelemään.

21. Pelkää mokaamista liikaa.
» Keksi kattava lista missä mokaat, jotta voit alkaa pelkäämään kehää niin paljon ettet uskalla mennä kehään vaan lähdet autoon istumaan pelkoasi pois. Älä missään nimessä astu kehään!

06 elokuuta 2014

Täällä on kaikki pörröset.



Kelly Clarkson - Mr. Know It All

Viime sunnuntaina tuli hipsittyä toistaiseksi viimeisiin mätsäriehin Kaukajärvelle, lähinnä varmistelemaan miten se kehässä pyöriminen onnistuu. Kun nuo virallisetkin alkavat uhkaavasti  lähestyä, mutta hienostihan karvakorva on oppinut. Sinne ei olisi tarvinnut edes lähteä, vaikka panikoin koko ajan osaako Rud nyt varmasti. Pikemminkin pitäisi miettiä osaanko minä tehdä sielä kehässä mitään. Kentälle saavuttua huomasin haukun olevan harvinaisen heräkässä, joten olin ihan varma ettei tule mistään mitään.




Harvinaisen edustavaa!

 Parikehässä meillä oli vastassa taas russeli, jolle Rud rähäti kun meni muka liian läheltä ohi pöydälle. Rud yllätti jälleen, sillä tätä kehässä rähähtelyä ei nimittäin olla pahemmin harrastettu, vaikka haukkuminen oli (kehän ulkopuolella) ensimmäisten mätsärien aikaan huomattavasti pahempaa kuin nyt. Ei siinä muu auttanut kuin väsyttää kaveri kehän jälkeen. Tulihan siinä itsekin vähän mokailtua, kun pienten pentujen ja aikuisten kehissä oli yhteinen pöytä joka oli mulle ilmeisesti liian hämäävässä paikassa, joten iskin Rudin väärinpäin pöydälle jääden myös itse samaiselle puolelle. Ehkä pitää vähän skarpata ennen virallisia kehiä! Ravi oli aivan älyttömän hienoa eikä tarvinnut mennä reipasta kävelyä lujempaa eikä pöytäkäyttäytyminenkään ollut ihan kamalaa. Ja niin siinä taas kävi, että kehästä lähdettiin punainen nauha kädessä.

Nauhakehää ei tarvinnut kauaa odottaa, kun koiria oli älyttömän vähän. Ehdin silti käydä suunniteltua pidemmällä lenkillä, kun vierestä löytyi harvinaisen kiva maastopolku. Silti ehdin vielä ennen punaisten kehää väsyttää kaveria kera resun ja sitten oltiinkin jo hienosti sopivan väsyneitä. Täytynee muistaa tulevissa näyttelyissä resuleikki, jos sattuu kaverilta löytymään ylimääräistä energiaa joka purkautuu haukkumalla. Tällä kertaa Rud jaksoi seistä nätisti jalat hieman liian ulospäin kääntyneinä myös nauhakehässä eikä tainnut edes ravata luimistellen. Kannatti siis ottaa lelu taskuun odottamaan tylsyyskohtauksia. Kuten arvattavissa oli me ei punaisissa sijoituttu, mutta aivan ihana merle sijoittui kolmanneksi. Nyt jäi käteen myös merlekuume. Hemmetti sentään!



Tiistaina hipsittiin taas Tampereen puolelle, kun käväistiin pikavisiitillä Sannilla. Käytiin Rudisen kanssa moikkaamassa ensimmäistä kertaa Sannin puolivuotiasta Vili-kisua. Kaverin tarvitsee tottua koiriin ja Rudia pyydettiin totuttamiskaveriksi. Vili on aivan älyttömän suloinen tapaus, jonka olisi voinut salaa kotiuttaa, vaikka joku taisikin sanoa ettei mulla tule olemaan koskaan poikakissaa. Hienosti näyttää menevän aina niin kuin olen sanonut ettei varmasti mene. :D Ilta kuluikin kuvia räpsiessä, Viliä rapsutellessa ja juorutessa, samalla kun kaverit tekivät tuttavuutta. Jos Rud saisi päättää meidän asunnosta löytyisi ainakin miljoona kissaa ja vähintään yhtä monta merletyttöä. Rudin harmiksi molemmat ovat siltä kiellettyjä.(;


Tänään käväistiin reilun puolentunnin visiitillä shelttitapaamisessa, jonne saapui tuossa ajassa vain neljä muuta. Paikalle saapui myös aivan supersöpö kahdeksan viikkoinen soopeli vauva, jonka olisin voinut ottaa mukaan. Aivan ihana. Taas kun menin sanomaan, että seuraava sheltti olisi trikki/mustavalkoinen tai merle, joista haaveilin jo ennen Rudin tuloa. En uskalla sanoa enää mitään!

Oikeasti lähdettiin sinne vain laittaakseni Rudi kampaajan tuoliin, kun toverin pitää olla muutama viikko nättinä. Enkä näin lähellä näyttelyitä uskalla koskea itse Rudiin ettei kaverista tule kaljua. Toki opettelen itse leikkaamaan nelitassuisen pehkon itse, kunhan ei tarvitse hetkeen näyttää nätiltä, jos vahinko tapahtuu. Etenkin kun Rudin karva kasvaa älyttömän hitaasti. Kuten kuvasta huomaa ei tapahtunut suurta kaljuuntumista, vaikka viimeksi saksittiin huhtikuussa.