29 toukokuuta 2016

Mua saa, mua täytyy valistaa, muutkin mokaa.





Kaksi viikkoa sitten pyörähdettiin meidän ensimmäisissä MES-luokan kisoissa, joissa oli vieläpä melkein kotikenttä etu. Kisat nimittäin järkättiin täälä käpykylässä ensimmäistä kertaa. Käväistiin ennen kisoja kahdesti treenaamassa kyseisellä kentällä, eikä soopelia tuntunut häiritsevän vähemmän käytetty kenttä. Eikä niitä viime vuoden tokokisan mörköjäkään enää näkynyt. Alkuun otettiin  jopa tokoa eikä soopelin riemulla ollut rajaa. Oikeesti. Tokoa.

Joka tapauksessa kisa aamu alkoi lähentyä lähenemistään ja olin jopa hyvillä fiiliksillä lähdössä kisaamaan. Ei muuten edes jännittänyt, vaikka normaalisti jännitän aina viikon ennen kisoja niin, että oksennus lentää. Ei edes rataantutustumisessa tuntunut pahalta, tuumin vain sen ainokaisen -10 tvä:n tulevan koira eteen, peruuta kyltiltä. Siitä kun ei vielä varmaksi voi sanoa meneekö täysin suoraan vai heittääkö tuon takapää 90 astetta oikeaan. Muutamasta kohdasta ajattelin tulevan jotain pientä, mutta jäätäisiin hyväksytyn puolelle. Mutta se siitä sitten.

Ov = Ohjaajavirhe
PY = Puutteellinen yhteistyö
Tvä = Epätarkasti suoritettu liike (-1 & -3)
Tvä = Väärin suoritettu liike (-10)
As = Koira pois asennsta enemmän kuin ½m



Lähtö - Mitä tuohonkin nyt sanoisi? Heti alussa huomasi, että tuo ei ole messissä ollenkaan. Plaah.. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään.

Istu, jätä koira - Jäin varmistelemaan, että tuo istuu ja käänsin kroppaa hieman. Todella, todella hidas istuminen. -3 ov.

Liikkeestä kutsu koira - Rudi lähti vasta toisella kutsulla ja tuli Rudiksi todella hitaasti luokse, mutta siitä(kään) ei ihmetyksekseni tullut mitään. Yleensä kun tuo laukkaa vierelle.
Askeleet eteenpäin - Todella, todella hidasta. Tuo ei vain jotenkin uskaltanut liikkua yhtään mihinkään. Lisäksi mä taisin väännellä kroppaa ja astua hiukan liian lyhyitä asekelia. -1 tvä, -1 py, -3 ov

Istu, askel oikeaan, istu - Taas tosi hidasta ja epävarmaa. Itse sitten taasen varmistelin myös, että tuo edes liikkuisi eteenpäin. Siitä kuitenkin vain -1 tvä.

Pujottelu Laama, laama ja laama. Vaikka miten yritti kannustaa ja kehua lukko ei auennut ollenkaan, joten eipä tuo uskaltanut edes seurata vierellä. Tästä laamailusta -1 py

Molemmat täyskäännös vasemmalle - Tässä kohtaa rauhallisuudesta oli vain hyötyä ettei tuo pomppinut miten sattuu ja pysähtynyt hetkeksi. Normiasenteella oltais napattu tästä jotakin -1 ja -3 välillä.


Istu, koira eteen, vasemmalta oikealle, istu - Sanoin vahingossa suoraa eteen, mutta huomasin sen pitävänkin istua ensin. No korjasin vain vieri käskyn ja koira vaihtoi rintamasuuntaa palatessaan istumaan. Muutoin näytti jopa normi Rudilta. Päätin etten lähde uusimaan, kun Rudi on tossa tilassa ja se vain pahentaisi tilannetta. Rintamasuunnasta -10 tvä.

Liikkeestä maahan, kierrä koira - Jopas mä töksäytin tossa tuommosen minimaalisen pysähdyksen, kun hetken näytti siltä ettei tuo pysähdykkään. Seuraavaksi soopeli ei lähtenytkään mukaan, joten siitäkin napsahti odotetusti miinusta. Tiedä sitten sanoinko käskyn liian hiljaa? Tästä -1 tvä, -1 as  ja -3 ov.

Spiraali vasemmalle - Soopeli hidasteli rutkasti ja ohjailin sitten käännöksissä suosiolla vaan kunnolla, ettei tuo vain vaihda puolta takana. Ihmettelen ettei tullut enempää kuin -1 py, -1 as, -1 ov.


270 vasemmalle - Mulla ei riitä sanat. Hyi! Silti ei lähtenyt pisteitä, wuut?

Tunneli - Se oli se päivän the juttu ja siitäpä tuo piristyi. Olis vaan ollut heti ensimmäisenä niin ois lukkokin lähtenyt pois aiemmin. Mä siinä jotain tein, josta sain -1 ov.

Koira eteen, peruuta - Tuossa vaiheessa fiilis lähteä radalta oli niin suuri, että hyvä kun pystyin sanomaan käskyjä. Vielä kun Rudi lähti noin vinoon, josta kuitenkaan ei olisi tullut mitään (?) niin kutsuin Rudin pois, vaikka matka ei ollut riittävä. Tulikin vasta toisesta käskystä, kun yritti pidätellä itkua ja kutsua koiraa. Joten -10 tvä riittämättömästä matkasta.

Puolenvaihto takana - Ihan jees, eikä pisteenmenetyksiä.

Houkutus - Hyi, hyi, hyi! Kamalaa seuraamista, törmäsi jalkaan ja meinasi lähteä houkutukselle.

Pyörähdys - Jäätävän isosti näytin ja kamalan kankeasti Rudi tuon teki. Lemppariliike, joka ei ollutkaan kiva?

Tulppaani - Jotenkin hankalan näköinen oli tuokin.

270 oikealle - Alkoi hiukan ennen haahuilemaan, mutta ehdin pelastaa. Yllättävän nätisti kääntyi, joskin hieman normaalia kauempana, kuten yleensä nurmikolla.

Istu, käännös oikealle, istu - Tuokin kääntyminen näytti jotenkin tosi helpolta. Ei vaan ymmärrä. Oikealla käännökset kun ovat olleen hiukan tökkiviä.

Käännös vasemmalle - Mikä toi mun käsi oli? :D Eikä koira ollut mukana yhtään.



Tuomari: Pia Heikkinen
Kokonaisvaikutelmasta -1 (tiedä sitten tuliko tuo koiran haluttomuudesta vai mun käytösruudun aikana käden heilumisesta)
Aika: 3.16.45
Kommentti: Alussa koiran huomio muualla. Lopussa hyvää yhteistyötä.
Tulos: MES0, 62p./100p. 

Hieman oli kaveri laamana radalla, kun ilmeisesti otti itseensä kun huomautin peruuttamisesta ja jäävästä istumisesta ennen kisaa. Sitten ei uskaltanut tehdä mitään radalla, öö. Mitä tästä opin? Ei vaikeita liikkeitä ennen kisaa, vaikka ne radalla olisi. Muutama hauska liike, leluleikki ja radalle. Lisäksi itse olin ennen pujottelua sitä mieltä, että tää rata ei tuu koskaan loppuun ja haluaisin lopettaa koko radan kesken. Pidättelin itkua lähestulkoon koko radan ajan ja osasyynä soopelin haluttomuuten tehdä olin tietysti mun vikaa, vaikka mun fiiliksen pahentuessa Rudi parani. Kuitenkin suurin syy oli se lukko, joka lähti vasta putkella pois.

Käytösruudun tehtävä tälläkin kertaa oli vasemmalla seisominen ja hyvä niin. Hiukan jännitti, kun putkitehtävä oli ihan naamanedessä, sillä oletin tuon ampaisevan putkeen, kun toinenkin menee. Vaan tuohan pönöttikin nätisti hiljaa ilman minkäänlaista liikehdintää lähes koko ajan. Ehkä kolmesti meinasi alkaa nuuskimaan maata, mutta uskoi jätä käskyä. Itsellä alkoi väkisin kyyneleet puskea läpi ja nenä valua, koska toi rata oli ehkä pahin ikinä. Joskin mulla ei oo koskaan käynyt noin, että alkaisin oikeesti itkemään. :D Ehkä tänään sitten menee vähän paremmin!

22 toukokuuta 2016

Rally-Toko tehoryhmä #2: Suorituspaikka ja puolenvaihdot



Ennen tehoryhmän toisen tunnin turinointia voisi pohtia mitä tapahtuikaan tiistaina ratatreenissä. Mahduttiin mukaan MES-luokan ratatreeniin, jonka jälkeen kisaradat tuntuvat helpoilta ja tilavilta. Huikeeta! Kun rakensi rataa olin aivan kujalla mistä tullaan ja minne jatketaan sekä ylipäätään missä se koiruus on. Rataantutustumisessa oli ensimmäiset kaksi kertaa edelleen hieman wtf, mutta kolmannella ja neljännellä kerralla oli jo vähän jyvällä. Jonkinmoinen hahmotusongelma? Ilmankos napsitaan kymppejä aina ties mistä tyhmistä paikoista.





Kuten videosta huomaa ensimmäisen rata oli melkoista kiirehtimistä, joten pientä tarkuusongelmaa mahtui rataan ihan kiitettävästi.  Oletan sen johtuneen siitä, että itsellä oli äkkiä pois -fiilis, koska hetkeä aiemmin Rudi oli karannut treenatessa liikettä eikä meinannut antaa kiinni. Sama kun tahtoo toistua helposti uudellee, kun tuo kerran lähtee.  No eipä siinä oikeen muuta ihmeellistä ollut, kuin merkin löytämättömyys ja puolenvaihto käännökset menivät penkinalle, kun itse jäi varmistelemaan meneekö tuo vai ei. Houkutuksellakin kävi, vaikka yleensä jättää menemättä oli siellä miten hauska juttu tahansa eikä tuplasaksalainenkaan mennyt nätisti. Jotenkin oli taas tosi vaikeeta ja tahmeaa, johtunee varmasti omasta fiiliksestä. Seuraava puolikierros nimittäin meni älyttömän hyvin! Peruuttamista yllättäen kehuttiin, aina siitä hämmentyy kun omasta mielestä se(kään) ei koskaan mene nätisti. Käytösruutu oli 3min vasemmalla puolella seisten, hieman pisti mietityttämään, kun nollakoirakkona ollessa kaveri meni ja istahti kesken kaiken. Soopeli jaksoikin seistä kivasti koko ajan, joskin vähän meinasti teputtaa paikallaan ja koiran ohittaessa venytti itseään niin pitkälle kuin pääsi, koska tahtoo haistaa! Hyvä fiilis kuitenkin jäi treenistä.





Sitten siihen tehoryhmän tuntiin! Toisen kerran teemana oli suorituspaikka ja puolenvaihdot. Meillä ei enää ole varsinaisesti mitään ylitsepääsemätöntä liikettä, mutta sitäkin enemmän sitä pilkunviilaustyötä, jotta liikkeet näyttäisivät sulavammalta. Joskin jos multa kysytään niin näen enemmän hirveetä kaikissa liikkeissä, jonka vuoksi en ole ikinä tyytyväinen yhteenkään liikkeeseen, vaikka joku sanoisi sen menevän täydellisesti.

Rudi oli tunnilla taas vähän liiankin komentavalla tuulella ja ohjaajakin taisi ohimennen sanoa olevan kannattavaa kitkeä se pois, kun helposti ruokkii itseään. Tiedossahan tämä tietysti on ja sen eteen ollaankin hetken aikaa tehty töitäkin.  Aluksi Rudi komensi aina silloin kun ei tehty mitään, mutta nyt on alkanut komentamaan myös tekemisen aikana.

Ainoat huomiot olivat siitä, että Rudi pysähtyy hetkeksi molemmat vasen täyskäännös -kyltillä sekä valkovuokossa mä keilaan koiran kääntymään vähän liikaakin. Vinkiksi vasempaan täyskäännökseen saatiin treenata paikallaan tätä, jolloin helppo katsoa koiran olevan pysähtymättä ja tästä bileet. Taisipa tulla jotakin muutakin, mutta dementikko kun ei heti tunnin jälkeen laittanut ylös ei muista enää. 

11 toukokuuta 2016

Luotu oon kiitämään.



Pyörähdettiin TamSkin iltakisoissa maanantaina vain agilityradalla, kun se nolla jo hyppäriltä on.

Rataantutustumisessa tuntui siltä, että on melkoisen helppo rata, kunhan vain neloshypyltä selvitään. Se  nimittäin oli niin mukavasti, että Rudin olisi hyvin hyvin helppo karata siitä vasemmalle, kun matka jatkuisi oikealle. Vaan mepä ei ehditty edes sinne asti, kun Rudi toiselta hypyltä lähti kiitämään ihan muualle, kun olin jäljessä. Korvat ei tosin toiminut kakkos hyppyä hypätessä, sillä toistin sille useamman kerran tässä-käskyä, joka on saanut ennen tuon pään kääntymään. Soopeli juoksi kaarroksen kautta pyrkimään väkisin radalta pois, mutta palasi takaisin suht nopeasti, joten päätin antaa yhden mahdollisuuden. Vaan eipä päästy taas kuin kaksi estettä, kun tuo lähti radalta taas. Käskin takaisin, nappasin koiran kainaloon ja suoraa häkkiin yksin odottamaan. Tästä eteenpäin soopeli pääsee häkkiin odottelemaan yksin, jos lähtee rallattelemaan. Päätin samalla, että jätetään miettimättä kesäkisat ja katsellaan sitten, kun tuo pysyy menossa mukana eikä lähde kaartelemaan.

Jännä miten tuo karkailu on taasen vain lisääntynyt, vaikka alkoi pitkästä aikaa menemään parempaan suuntaan. Vähenemään ja alkoi tulemaan luokse yhdestä tai ihan viimeistään toisesta käskystä. Mikäli soopeli paineli esteen ohitse, ei se enää lähtenyt juoksemaan ympäriinsä hepulissa vaan kaarsi mahdollisimman pienen lenkin, tullakseen heti takaisin. Eikä nuuskuttelukaan ole ollut pahemmin ongelmana, paitsi pienellä kentällä.

Aloittaessa kisaamaan hepulointi oli silloin vielä melko normaalia, mutta alkoi hiljalleen kisoissakin vähentyä ja pysyi kuulolla ensimmäisen tai viimeistään toisen karkaamisen jälkeen. Nyt kuitenkin kaksissa viimeisimmissä kisoissa se on ollut aivan kamala ja fiilis kisaamiseen meni siinä. Sen oikein näki silmistä, että tulee karkaamaan. Ei mua haittaisi hieman pitkäksi venyneet käännökset, mikäli hylly tulisi mun ohjausvirheestä tai koiran inhimillisestä mokasta, kunhan se pysyisi matkassa mukana eikä menisi yrittämään väkisin radalta pois ja/tai jäisi rallattelemaan ikuisuudeksi uskomatta käskyjä. Se tässä on se kaikista ärsyttävin juttu! Agilityssä kun (vielä) kestäisin myös sen hyllyn, jos voisin olla muuten tyytyväinen rataan.

10 toukokuuta 2016

Rally-Tokon tehoryhmä: Toivekyltit



Hii, nyt se on alkanut! Nimittäin kesäkausi ja rally-tokon tehoryhmä! Vihdoin pääsee taas treenailemaan ryhmässä kera kylttien. Joku nimeltämainitsematon laiskimus, kun ei ole vieläkään saanut tulostettua ja laminoitua kylttejä, ne heppoiset kylttitelineet kun löytyisi jo. Hyvää ryhmässä treenaamisessa on myös se, että joku kertoo ettei tuota tehdä todellakaan noin tai tuo oikeasti menee jo hyvin. Viimeksi kun olen ollut ryhmässä pian puolitoista vuotta sitten, jonka jälkeen treenailin itsekseni avoimen ja voittajan sekä nyt myös mes-luokkaakin. Joskaan meillä ei ole tällä hetkellä enää todellsena ongelmana kuin oikealla puolella peruuttaminen sekä ylipäätään oikealla puolella tekemisen vahvistaminen. Satunnaisesti liikkeestä istu on Rudin mielestä liikkeestä maahan, mutta se on lähinnä sitä ettei kuuntele vaan olettaa. Lisäksi täytyisi treenailla hypyn ja putken jälkeistä elämää, se kun tahtoo mennä rallatteluksi, koska tahtoo lissää aksaa!

Ensimmäisella tunnilla keskiviikkona oli toivekylttien aika. Valitsin merkin sekä peruuttamisen oikealla puolella. Merkki meni yllättävän hyvin, ottaen huomioon sen ettei olla treenailtu oikealla pituudella. Ainoaksi ongelmaksi koitui mun äänen kuulumattomuus. Sen vuoksi satunnaisesti valui hieman liian pitkälle. Täytyis opetella käskyttämään niin, että koirakin oikeasti kuulee käskyn. Pääasia kuitenkin oli, että irtosi merkille saakka ja lopulta saatiin niitä onnistumisia. Peruuttaminen oli jopa yllättävän vaikeaa, ei tehty kuin yhden askeleen peruutuksia sen vuoksi. Ehdittiin vielä tehdä muutama toisto puolenvaihtoa edessä vasemmalta oikealle. Siinä kun tuo tahtoo aina loikata ohi hieman vinoon. Onneksi vain sen verran vinoon, että siitä nyt ei kisoissa pitäisi mitään tulla, mutta sitä treenataan kyllä ehdottomasti niin, että saa tuon menemään suoraan.



Saatiin taas kivasti hieman erilaisia vinkkejä kuin viimeksi. Itsestä ainakin on kiva päästä eri kouluttajien tunneille, koska jokaiselta saa aina hieman erilaisen vinkin johonkin asiaan.


 Puolevaihto takana:

Asia, jonka Rudi jo osaa hyvin ja tiiviisti eikä tätä tunnilla kokeiltu, mutta nappasin toiselle tarkoitetun vinkin ylös myös itselle. Joskus jollain koiralla varmasti tarvitsee paremmin koulutella asioita kuin Rudille.

Aloita  ensin paikallaan! Koira vierelle ja kerro koiralle käsky, jolloin koira lähtee paikaltaan vaihtamaan puolta ja bileet. Kun tämä onnistuu paikallaan kokeile liikkeessä.


Puolenvaihto edessä

Viime viikkoisen ohjaajan mukaan menee todella hyvin, mutta hiukan poikittaa vasemmalta oikealle mentäessä, koska seuraamispaikka ei oikealla ole täysin varma.

Liike eteenpäin on tärkeämpi kuin puolenvaihto. Kun koira vaihtanut puolta heitä lelu/nami eteenpäin ja jatka itse myös matkaa -> bileet.


Peruuttaminen

Vasemmalla puolella onnistuu, oikealla onnistuu välillä ja välillä poikittaa 90 astetta heti ensimmäisellä askeleella.

Ensimmäisenä askeleet ovat tärkeät! Pituus pitää olla riittävä ja olisi hyvä tehdä aina samanpituisia askeleita, eikä esim. niin, että treeneissä lyhyitä ja kisoissa pitkiä. Kun koira osaa hyvin, kannattaa myös tehdä pidempää peruutusta kuin mitä tarvitsis. Koira hämmentyy, kun pitää mennäkin pidempään kuin treeneissä ja osaa ennakoida kolmannella askeleella "nyt tapahtuu jotain".

Laita eteen lelu tai namilautanen, jota koira jaa mielellään zoomailemaan. Siitä ensin yksi askel ja palkkabileet, kun menee hyvin. Siitä vain lisäten askelia, kun menee hyvin edellinen pituus.

Merkki

Normaalilla matkalla ei olla treenattu koskaan ennen tätä tuntia. Rudi lähti hyvin tokopohjalta (ollaan tehty siinä noin 5m etäisyydellä) merkille, mutta pysähtyminen oli hiukan hankalaa. Lisäksi mulle sanottiin, että täytyisi käyttää hurjasti enemmän ääntä. Tiedostan tämän kyllä, koska mulla on aina treeneissä se, että en käytä ääntä, joten koira on vähän kujalla kun ei aina kuule.

Merkin pysäytyspaikkaan paljon vahvemmaksi. Voisi laittaa mieleinen nami lautaselle tai lelu. Namilautaselle useampi nami, joita jää syömään ja kiireesti palkkaamaan siihen. Vaihtoehtoisesti lelu paikalle, pysäytys ja vapautus lelulle. Mikäli pysähtyy liian kauaksi tai valuu haluamaa kohtaa pidemmälle haetaan koira huspois.

IMG_9293


Lauantaina olikin vuorossa taasen kevyt seitsemän tunnin talkoilut Tamskilla, joskin mieluisassa tehtävässä. Oltiin nollakoirakkona mes ja voi luokissa sekä sihteerinä avo/alo luokissa sekä hoidin siinä sivussa ratamestarin homman alossa. Hiukan pisti jännittämään mes-luokan rata, vaikkei sinällään mitään merkitystä ollut minkälaisen tuloksen saa. Enkä arvostelua saanut, kun en tajunnut sitä pyytää, vaan oletin sen saavani automaattisesti. Noh, tietää ainakin seuraavalla kerralla! Hypyillä ja putkella tosiaan lähti hiukan liitelemään ja puolenvaihdossa vasemmalta oikealle karkasi liian pitkälle, kun olisi halunnut mennä putkeen. Muutoin rata meni mielestäni hyvin eikä oltaisi saatu kuin jotain pieniä virheitä. Sain kuitenkin tuomarilta pienen palautteen, jossa mainitsi juurikin aiemmin mainitsemani asian siitä, että täytyisi treenata hyppyjen ja putken jälkeistä elämää. Hyväksytty tulos olisi todennäköisesti tullut kuitenkin. Jee!  Voittajassa meni melkoiseksi säädöksi ja uusittiin tuplasaksalainen, koska Rudi oli sitä mieltä ettei tiedä mikä on kyseessä. Tehtiin lisäksi joku liike väärään suuntaan ja muutama -1 napsahti, mutta jäätiin hyväksytyn puolelle 85 pisteellä. Jännä miten noin hurjasti säädetystä radasta voi tulla noinkin hyvät pisteet, haha. Tämän viikon tehotreenissä taitaakin olla peruuttaminen oikealla ja vielä nurmikolla! Jos vaikka lauantaina kisoissa päästäisiin peruuttelemaan suoraan, mikäli radalta semmoinen löytyy.


09 toukokuuta 2016

Nostan mun katseen ja mun suupielen.

Soopeli on ollut innosta sekaisin, kun on vihdoin ollut ilmoja lähteä palloilemaan ulos lähikentälle. Ehdottomasti hauskinta arjen hepulointia, mitä tuo tietää. 


The Baseballs - Umbrella

Palloilua, palloiluaPalloilua, palloiluapalloilua, palloiluapalloilua, palloiluapalloilua, palloilua
Palloilua, palloilua

08 toukokuuta 2016

Lens veks ja menemään.



 Viimeisiä talvikauden treenihetkiä ois tässänäin. Saattanee ehkä tulla jossain kohtaa toinenkin osa, kunhan olen jaksanut tapella melkosen hitaan koneen kanssa näyttääkö videot movie makerilla vaiko ei. Yllä näkyvä rata oli kerrassaan mukaisa rata, joskin soopeli paineli aluksi ihan muualle kuin oikeasa päästä putkeen. Ei oikein iske huitoa vastakädellä, mutta tuon kanssa on pakko joissain tilanteissa. Päästiin me ehkä kahdesti 1-11 rataa. Todettiin, että ei oteta keinua radalle vaan treenaillaan erikseen, koska tuon jännitys. Helposti kääntyy takaisin, pyörähtää tai hyppää pois ellen ehdi tulemaan sen kanssa samaa vauhtia tai vain hitusen jäljessä.





 Kahdella viimeisellä kerralla tosiaan tehtiin tämänmoista toistoa keinulla ja kepeillä. Hurrjasti vahvistusta välillä vähän helpoillakin jutuilla, niin saa  kivan fiiliksen soopelille onnistumisista. Yksittäin kun ottaa keinua menee aina hyvin pysäytykselläkin, mutta radalla on vielä vähän aaapua, ellen anna sen mennä ensin tai kulje vierellä. Täytyis muistaa kisoissa tämä eikä olettaa sen menevän!

Kisoista puheenollen, käväistiin tiistaina hakemassa kaksi hyllyä. Agiradalla soopeli lähti heti toisen hypyn jälkeen radalta nuuskimaan puskia, mutta sain sen tulemaan ja matka jatkui, kunnes kolmen esteen jälkeen lähti taas. Päästiin seuraavat viisi estettä, kunnes lähti taasen, joten käskytin luokse ja nappasin koiran kainaloon. Jos on tuolla tuulella niin sitten ei mitään tehdä. Joskin oli arvattavissa, koska oli toinen kisa ulkona ja vielä sama paikka, jossa viime vuonna mölleissä karkasi tielle asti. Eikä sillä, siellä karkasi 14 koirasta 12 muutakin radalta pois. :D 

Hypärillä oltaisiin voitu saada nolla aika helpostikin, mutta ohjaaja unohti radan ensimmäisen kerran ikinä! Olin jatkamassa eteenpäin, kun olisi pitänyt tehdä tiukka käännös takaisin tulosuuntaan. Pysähdyin hetkeksi ajatellen "miks koira menee tonne, niijoo tonne", yritin pelastaa epätoivoisesti tilanteen huutamalla täälä, mutta ehti lukita edessä olleen hypyn ja se oli siinä. Jatkettiin siitä loppuun, joka oli muutamaa hyppäänkö vaiko en lukuunottamatta ihan jees. Kartturi sai taas aihetta hakata päätä seinään! Noh, huomenissa käydään kokeilemaan onnea agiradalla..

02 toukokuuta 2016

Muutoksen tuulia.

2016-05-02_11-16-31


Niin se toukokuukin vaihtui ihan huomaamatta! Se lempparein vuodenaikakin lähestyy hurjaa vauhtia. Toukokuu on ollut jo muutaman vuoden se kuukausi, jolloin kalenteri on ollut ihan täynä kaikkea kivaa koirajuttuja. Sitä se on myös tänä vuonna! Toukokuu tarkoitti tänä vuonna myös sitä, että hurjastellaan kesäkausi agilityssä maanantaisin isolla radalla ja päästiin myös rally-tokon tehoryhmään, jossa treenaillaan keskiviikkoisin. Lisäksi mukaan mahtuu näyttelyt, kisoja, ylimääräiset rallytreenit sekä valloitetaan Rudin kanssa ulkokentät. Jee!


2016-05-02_11-01-13

Tampere KV:ssakin tuli sunnuntaina pyörähdettyä. Pitkästä aikaa virallisissa näyttelyissä, kun kirjuri ei ollut meinannut toipua vieläkään Turku KV:sta. Ei noi näyttelyt vain ole yhtään mun juttu, mutta tulee sitä aina muutamissa käytyä, josko sais joskus ees SA:n.  Avoimessa oli yhteensä 14 koiraa, joista hurjat kymmenen sai erinomaisen. Melkosen suuri määrä!

Alkoi vähän jännitystä puskemaan päälle, kun oma vuoro alkoi lähestyä. Heitin ilmoille veikkauksen T, koska pessimisti ei pety. Pöydällä tuo sentään osasi seistä ilman ylimääräistä pyörimistä ja lantion  aristelua, mitä nyt on nähty viimeisissä mätsäreissä. Korvat tosin eivät meinanneet pysyä pystyssä vaan meinasi luimistella, koska ei ole hauskaa tämä. Tuomarin vinkulelun perään tuo oli kuitenkin varsin innokas ja meinasi napata sen tuomarilta, kun kävellessään ohitse laittoi sitä taskuun. Pöhkö! Ravi oli melkoisen nättiä Rudiksi ja loppuseisotuksessakin höristeli jopa korviaan. Melkoinen hämmennys iski, kun näytettiin erinomaista. Luokkakilpailussa Rudi päätti ettei tuomarinkaan vinkulelu ollut enää hauska, kun ei sitä itselleen aiemmin saanut, joten luimisteli vain. Jatkoon tästä ei päästy, joka olikin ihan odotettavissa.

Tuomari: Kresten Scheel, Tanska

"4 years, good size and body proportion. Nice head and sweet expression. Wellset ears, correct bite. Good neck and topline. Well angulated front and behind. Stacels (??) in a nice coat. Nice movement, good lenght of step."

AVO-ERI

Melkosen huikee arvostelu, Rudin arvosteluksi. Yleensä on tullut vähän tuota, tätä ja sitä EH, mutta tämän vuoden näyttelyissä on tullut vain positiivisia juttuja!


M


Seuraava tavoite olisikin sitten tässä. Kartturi sitten meni ilmoittamaan soopelin huomiselle myös hyppärille ja tajusi vasta sitten, että eihän me enää ykkösissä tehdä mitään mahdollisella nollalla sieltä. Noo, otetaan treenin kannalta! Kyllähän me silti nollia metsästetään joka radalta. ;)