30 tammikuuta 2016

24 tammikuuta 2016

Hierontakertojen kertausta.


Todella, todella pitkän pohdinnan ja siirtämisen jälkeen päätin varata Rudille, hieman ennen joulua ensimmäisen hierontajan ikinä. Vakihallille kun sellainenkin palvelu tuli, toistaiseksi hieman halvemmalla hinnalla. Hieronta jäi aiemmin vain pohdinnaksi, koska mietin olisiko se rahan arvoista ja iski pieni epäilys onko nämä niitä, joista saa vakiovastauksena aina "hirveästi jumia", jotta saadaan paljon hierontakertoja. Ei siis tätä henkilöä kohtaan, vaan yleisesti.

Ensimmäisellä kerralla kokeiltiin missä kunnossa koiruus on. Melkoisesti jumia löytyi, etenkin selkä ja niskat olivat täysjumissa sekä toinen reisi oli huomattavasti toista kireämpi. Tällä kertaa hieronta keskittyi selkään. Toisaalta ei ollut mikään yllätys, koska soopelia ei koskaan hierojalla ole käytetty, mutta toisaalta hämmentävää miten erilaisia koirat ovat. Tiedän nimittäin muutaman, jotka eivät ole käyneet koskaan hierojalla, eikä pahemmin jumeja ole ja ne saadaan ensimmäisellä kerralla pois.

Toinen hieronta kerta oli vain neljä päivää ensimmäisen jälkeen, mutta tällä kertaa käytiin koko koira läpi. Pientä edistystä eteenpäin. Etupään lihakset eivät olleet kehittyneet yhtä hyvin kuin takapään, joten saatiin tehtäväksi aloittaa etupään lihasten kasvatusta. Alamäki kävelyä sekä hidasta (yksi tassu kerrallaan) tasamaa kävelyä sekä tassujen nostoa niin, että koira ei ota tukea musta vaan pitää itse itsensä pystyssä. Puolipallot myös käyttöön! Venyttelyksi leikkiinkutsuasento, pää etutassujen väliin sekä pään kääntämistä kylkiin. Kauratyyny myös avuksi lihasjumeihin.

Kolmannella kerralla jumit olivat alkaneet aueta, itseasiassa muutoin oli hyvä, mutta niska ja lantion kohdalta selkä olivan edelleen hieman kireät. Niihin Rudi tuttuun tapaan jälleen reagoi, mutta ei niin pahasti kuin toisella kertaa. Joskin Ruu ei meinaa ikinä pysyä paikallaan vaan vääntelehtii ja yrittää kääntyillä sekä nostelee päätään ylös aina, kun on paha kohta. Päätettiin kuitenkin kokeilla kolmen viikon taukoa.

Eilen neljännellä kerralla Rudi oli jälleen hieman edellistä kertaa kireämpi. Johtunee ehkä kahden viikon agilityn tuplatreeneistä, jotka olivat peräkkäisinä päivinä. Selkeästi Rudilla pitää olla vähintään se päivä lepoa rankkojen treenien välissä. Lisäksi pitää muistaa kunnon lämmittelyiden ja jäähdyttelyiden lisäksi se kauratyynyily ja venyttely. Back on Track verkkoloimi olisi kyllä melkosen hieno lisä tähän.

Se mitä vaikutuksia olen huomannut hieronnan jälkeen on keppien selkeä parantuminen, joskin etupään lihakset varmaankin vaikuttava siihen, ettei mene yleensä kuin kahdesti putkeen hyvin. Toisaalta itse en vaatisikaan onnistumista enempää kui kerta/rata. Toinen on se, että tuo on paljon helulimpi kuin ennen, jos vaan on mahdollista. Tietty kun ei jumeja ole enää niin hurjasti niin helpottaa oloa.

18 tammikuuta 2016

Eikä se oo vedätyst, ettei tääl kestä joka heräyst.

© Jenni Nurmi


JVG - Tarkenee

Teema: Seuraaminen

Otin tilaisuudesta kiinni ja nappasin meille myynnissä olleen Krista Karhun rally-tokon valmennusryhmän tunnin tiistaiksi. Toisaalta harmittaa ehkä vielä enemmän ettei pääse jatkamaan sielä, kun sinne kerran pääsi,  mutta eiköhän noita satunnaisia tunteja tulevaisuudessakin saa joskus napattua. Joka tapauksessa tunnin teema oli sopivasti seuraaminen. Se jossa on eniten ongelmia, kun minä en sitä selkeästi ole hyvin osannut opettaa. Tuollahan putoilee kontakti tämän tästä: pujottelussa, spiraalissa, käännöksissä ja usein sen kolmen askeleen aikana seuraavalle kyltille. Lähestulkoon missä tilanteessa vain, riippuen mikä on kaverin energiataso. Mitä energisempi sen huonompi kontakti, mitä väsyneempi sen parempi. Kisoissa ja hallitreeneissä siis, kotona treenatessa taas pitää jo melkosen hyvin.

Rally-tokossa seuraaminen on myös suuressa osassa, sillä 80-85% radasta on seuraamista. Katsekontaktiahan eikä tiivistä seuraamista vaadita, mutta mielestäni olisi melkosen hyvä asia, että koiralla olisi hyvä kontakti. Silloin ei ole pelkoa siitä, että koira jättää yksin radalle, keskittyessään itse kentän laidalla oleviin ihmisiin tai mihin tahansa muuhun kuin ohjaajaan. Eniten meidän täytyisi treenata kontaktia missä tahansa häiriössä. Kaupan pihassa, agility treeneissä, ennen (rally) kisaa, kesken lenkin, missä ikinä keksiikään. Täytyisi myös muistaa tehdä selkeä aloitus ja lopetus treenille. Mulla on ollut paha tapa vain kävellä treenipaikalle ja samantien käskyttää jotakin = koira kujalla.

Kisa -tai treenikentällä ei pitäisi antaa koiran nuuskia ollenkaan mattoa, jotta oppisi pitämään päänsä muualla kuin matossa kiinni. Auttanee myös keskittymiseen. Kisapaikalla kannattaisi myös tehdä kontaktitreenia, mutta vasta kun koira on siihen valmis. Hyvänä "sääntönä" olisi se, että  antaa koiran rauhassa katsella ensin missä ollaan ja ketäs onkaan paikalla. Sitten kun koira itse alkaa tarjoamaan kontaktia palkkaa hetken aikaa. Sitten kun näyttää hyvältä voi ottaa kontaktitreeniä sivulla tai seuraten. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen asia Ruun kanssa.

Tehtiin kahdenlaista treeniä, joista ensimmäisessä otettiin koira sivulle, käskytettiin "sivu" ja odotettiin viisi sekuntia ja palkattiin koira namein ja kehuin. Seuraavalla kerralla ei palkattukaan kuin kehulla ja katseella. Tehtiin tätä jonkin aikaa ja vapautettiin koirat. Viisi sekuntia ei ole se pakollinen aika vaan sitä sai halutessaan lyhentää tai pidentää. Kun tätä tekisi päivittäin edes pari toistoa niin voisi jo hyvin harventaa namipalkan väliä seuraavalla viikolla jopa kuuden (namittoman) kehun väleiksi. Hiljalleen lisätään kertoja, jolloin ei anneta kuin katse/kehupalkka. Kun aikaa tai häiriötä lisätään, tihennetään hetkellisesti namipalkan määrää. Täytyy muistaa vaihdella aikaa, vaikka tavoitteena onkin kolmen minuutin katkeamaton kontakti.

Toisessa treenissä otettiin koira sivulle, käskytettiin "sivu" ja odotettiin 3-4 sekuntia ja kehuttiin ilman namia, tarvittaessa toisettiin käsky. Tehtiin tämä 18 kertaa ja vapautettiin koirat. Näin  koska rally-tokon voittaja luokassa on noin 18 kylttiä radalla, joten koiran tulisi pystyä seuraamaan sivulla vähintään tämä aika. Rudilla katkesi kontakti ensimmäisellä kymmenellä kerralla jatkuvasti kontakti, mutta viimeiset kahdeksan piti kontaktia oikein nätisti. Samanmoinen treeni tehtiin myös temppujen osalta. Temppujen piti olla sellaisia, ettei ohjaajan tarvinnut liikkua ja jotka koira varmasti osaa. Tässä Rudi keskittyi huomattavasti paremmin. Selkeästi Rudi palkkaantuu myös siitä, että saa tehdä kontaktin/seuruun välissä temppuja. Näiden treenien tarkoitus on saada koira luottamaan, että se lelu/namipalkka tulee ja auttaa pitämään paremmin kontaktin, koska "milloin tahansa voi tulla palkka". Täytyy vain muistaa vaihdella toistojen määrää, jotta koira ei tietyn määrän jälkeen lakkaa tekemästä. Kannattaa tehdä myös vaihtelevia (rata)treenejä, esimerkiksi laittaa älyttömästi kylttejä, mutta tekee vain joka toisen tai laittaa kylttejä kahden metrin välein ja tekee kaiken. Silloin koira ei ikinä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu, jolloin koiran mielenkiinto pysyy korkealla.


© Jenni Nurmi

Lauantai aamuna herätessä hieman viiden jälkeen mietti viikon aikaisten (kuudelta) herätysten jälkeen, miten hullua koiratouhu onkaan. Tarjolla olisi ollut viikon toinen vapaapäivä, jolloin olisi voinut herätä mukavasti yhdeksän-kymmenen aikaan pirteänä, mutta mielummin heräsi arkeakin aikaisemmin vain lähteäkseen näyttelyyn. Vielä kun ei ole niiin näyttelyihminenkään. Kellon soittaessa teki mieli sammuttaa kello ja laittaa pää takaisin tyynyyn. Ei hirveästi mieli tehnyt lähteä, kun tuli oletettua Rudin jatkavan sitä tuttua EH putkea ja saavan tutunlaisen arvostelun siitä, että vähän kaikessa on pientä vikaa. Olin kuitenkin varttia ennen sovittua aikaa Jennillä* ja matkaan päästiin sovittuun aikaan. Melkosen pimeää oli vielä kun lähdettiin, mutta paikanpäälle saavuttua olikin jo kivan valoisaa, olihan kello jo hieman yli yhdeksän. Tavarat kasaan ja sisälle etsimään vapaata nurkkaa shelttikehän laidalta.

Päästiin (vai jouduttiin?) kehään yllättävän nopeasti eikä avouroksissa ollut kuin yhdeksän koiraa, yleensä kun niitä on ollut keskimäärin kymmenen paremmalla puolella. Rudi oli kyllä melkonen positiivinn yllättäjäpoika. Ravasi näteintä raviaan koskaan virallissa ja jopa asetteli tassunsa ihan itse nätisti eikä ollut moksiskaan, kun tuomarin käsi meni selkää pitkin häntää kohden. Pienoinen jännityksen poikanen kyllä iski siinä vaiheessa, kun muita koiria se tutki pitkän aikaa (etenkin häntää), mutta Rudin ollessa pöydällä katsoi nopeasti päätä sanoen "masculine", katsoi nopeasti kulmahampaiden olevan tallella ja siirtyi sivulle. Laittoi käden niskaan ja kokeili selän melko nopeasti liu'uttaen vain kättä ja koira alas. Melko varma tyydyttävä/hyvä -fiilis tuli, mutta sitten sanoikin "Ecellent, erinomainen". Valehtelmatta katsoin tuomaria silmät suurina ja sain vain nyökättyä ja jäin vielä katsomaan, että oikeastiko se punainen sieltä nousee. Nousihan se! Monelle ERI ja pakko luokkasijoitus ei varmasti tunnu miltään, mutta melkoisesti kyllä lämmitti, kun kymmenestä näyttelystä vain kolmesti on erinomainen tullut. Arvostelukin on toinen mageimmista.

Tuomari: Anca Giura, Romania

"Masculine, well balanced proportions. As the superior limit of the standard. Correct propositions between the height and the weight. Good argulation, but could be stornger. Correct coat, angulations & movement"
AVO-ERI AVK4


12 tammikuuta 2016

Heittäydy täysii siihen mikä on tärkee.


Johan alkoi harrastuskausi rytinällä, kun viime viikolle osui nuo rally-tokokisatkin. Mulla on sellainen paha tapa rallyn kanssa, että jännitän aivan törkeesti kisoja. Jännitän niin paljon, että meinaa lentää oksennus jo kahta päivää ennen kisoja. Puhumattakaan juuri ennen omaa kisavuoroa. En osaa sanoa onko siinä jotain pientä tulospainetta mukana, mutta eniten vaikuttaisi siltä, että on vain sellaista "ei-saa-mokata", koska kaikki kattoo. Tiedostan hyvin, että päivittäin ihmiset mokailee ties missä hassuissakin jutuissa ja tiedän, että myös MM-tasollakin mokaillaan. Musta se on ihan ok, kuuluu elämään eikä tapa, jos vähän mokaa. Pystyn kuittamaan kaikessa muussa mokailut vain sanomalla "hupsista" tai "oho", mutta rallykisoissa en sitä jotenkin pysty sulattamaan. Mutta tästä lisää myöhemmin.

Siitäkös sitten alkoikin kunnon show, kun viimeksi kävin ratatreenissä paria päivää ennen vuodenvaihdetta. MES-luokan tasoiseksi radaksi, jossa kaksi kylttiä joita ei oikealla puolella tehdä, meni mallikkaasti verrattuna siihen, miten taistelin aiemmin esimerkiksi 360 oikealle (oikealla) kanssa. No, päätin kuitenkin, että huomenna mennään treenaamaan. Kas kummaa se "huominen" ei koskaan tullutkaan vaan tajusin maanantaina, että ne kisat tosiaan on ylihuomenna. Neuroottisena sitten kävin läpi jokaisen alo-voi kyltin läpi, todeten jokaisen kohdalla "ei osata tota, tota, tota eikä varsinkaan totatotatota..". Kokeilin läpi "ei ainakaan" -listan ja koirahan toimi kuin unelma. Pari kertaa toimi hitaasti, koska epäili sekoittaneen asian. Se on kuitenkin Luupalle ihan normaalia, mutta liikkeen mentyä täysin oikein oli tiedossa bileet. Siitähän tuo vasta innostui. Kisakirjeetkin tulivat illalla niin Tamskille kuin Ylökillekin. Sehän vasta saikin jännittämään, kun näki ettei ole ensimmäisten joukossa Tamskilla kisaamassa, joten ehtii muhittamaan jännitystä äärimmilleen.

Tiistaina vaihtuikin tuomari hiukan tarkemmaksi, joten pieni jännitys oli koko illan ja yön. Eipä tullut hirveästi nukuttua ti-ke yönä. Luottavaisin mielin lähdin kuitenkin Loppiaisena kohti Tamperetta, hurjan kymmenen minuutin matkan päähän Tamskille. Silti jännitys puski päälle ja ajatukset meni aikalailla vuoristorataa "osataan, ei osata, osataan, ei osata..". Tiedä sitten mitä tälle pitäisi tehdä, kun ei kohta voi lähteä kisaamaan, kun jännittäminen pilaa kaiken? Yritin parhaani mukaan järkätä itselleni tekemistä (mm. kuvata Sannan rataa) ja puhumista sekä pientä treenaamista. Pian oli kuitenkin pakko mennä suorittamaan päivän ensimmäinen rata. Rata alkoi heti todella hienosti, kun meinasi koiruus lähteä nuuskimaan ja kiertämään yhden pujottelun tötsän väärältä puolelta. Seuraava kyltti suoritettiin väärin, jouduin antamaan seiso -käskyn kolmesti, hukkasin koiran ja uusin turhaan spiraalin ja menin liikaa askelia peruutuksessa. Itku ei ollut kaukana ja päätin päässäni olla kisaamatta enää ikinä rallyssa, kun pilaan kaiken. Vaan tulos antoi hieman toivoa. B-rata menikin huomattavasti paremmin, kun väsymys alkoi painaa, koiralta oli hävinnyt ylimääräiset energiat eikä ohjaajaakaan enää jännittänyt ollenkaan. Fiilikseltään huikein rata mitä on virallisissa menty!

A-rata

Tuomari: Tytti Lintenhofer
Tulos: 71 pistettä 4/14
Aika: 2:54:81
Kommentti: Taitava koira, jolla on todella hienoa osaamista. Kiinnitä huomiota omiin virheisiin, niin teitä ei pysäytä mikään.
Virheet: Pujottelu -1 kontorllin puute
Koira eteen, oikealta sivulle, istu -10 väärin suoritettu tehtävä (käskin koiran vasemmalta sivulle)
Spiraali vasemmalle -3 uusiminen turhaan
Koira eteen, oikealta oikealle, istu -1 epätarkasti suoritettu tehtävä, -3 uusiminen
Peruuttaminen 3 askelta, -10 väärin suoritettu liike (neljä askelta)

B-rata


Tuomari: Iiris Harju
Tulos: 95 pistettä 1/18
Aika: 2:53:25
Kommentti: Erinomaista työskentelyä.
Virheet: Askeleet eteenpäin -1 vino
Pujottelu edestakaisin -1 AS (kävi 0,5m päässä, PY -1
Käännös oikealle, oikealla -1 epätarkasti suoritettu liike
Houkutus -1 puutteellinen yhteistö (meinasi karata houkutukselle)


Keskiviikon huikean menestyksen jälkeen ei jännittänyt ollenkaan tuleva lauantai. Kuten aiemmin taisin mainita, jännitys alkaa päiviä ennen kisaa. Yleensä (normaali) jännitys on alkanut matkalla kisapaikalle, mutta nyt matkalla Ylökille ei jännittänyt lainkaan. Ei alkanut jännittämään ennen rataantutustumista, ei rataantutustumisessa eikä vielä siinäkään vaiheessa, kun odotin tuomarin ja tuomariharjoittelijan keskustelun päättymistä. Vaan kun käskytin startissa Rudin istumaan niin pam. Hirveä jännitys päälle, en meinannut pystyä sanomaan "kyllä"  enkä kävelemään. Rudihan otti tästä heti itseensä eikä toiminut ollenkaan. Haahuili ja nuuski maata, tuttuun tapaan kun alan jännittämään. Oltaisiin silläkin suorituksella saatu muutoin 83 pistettä, mutta minäpä jännityksen kourissa menin tekemään kahdet käännökset (molemmat täyskäännös oikealle & vasemmalle) väärinpäin. Luoja! Olin repiä hiukset päästä, kun katsoin paperia. Saatiin me kuitenkin 63 pistettä, joka on tällä hetkellä huonoin pistemäärä. Veikkaan, että tässä oli jotain tulospaineen tapaista, koska rtk3 kolkuttelee ovella.

(lisään kunhan löydän lapun)

Tuomari: Iiris Harju
Tulos: 0 (63 pistettä)
Aika: 
Kommentti: - 
Virheet:

06 tammikuuta 2016

Harrastuskausi korkattu!

20160102_111308



Stina Girs - Uusivuosi 


IMG_8195Lähdinkin vähän extempore talkoilemaan, kurkkimaan rokotustodistuksia ja tsekkaamaan ketä on saapunut paikalle sekä rahastamaan kanttiinista. Rudi tuotiin mulle varttia ennen kehän alkua ja oli ihan hepulitäpinöissään. Kaikkia olisi pitänyt päästä haistelemaan, mattokin tuoksuo taas megaihanalta. Pian alkoikin jo meidän kehä, kun oli sen verran etuajassa kehät ja kaikki paikalla. Meidän vuoro oli heti ensimmäisessä parissa ja hyvä niin, että saadaan alta pois. Joskin enää munkaan ei tarvitse mätsärikehiä jännittää. Vastassa oli cockeri ja tällä kertaa saatiin punainen nauha. Hiukan taasen ihmetytti punainen, sillä tähän mennessä on painottunut aikalailla siniseen ja ehkä maksimissaan viisi kertaa ollaan saatu punainen. Pakko myöntää, että oli hieman kutkuttavaa mennä nauhakehään. Pystyin, ihme kyllä, rennosti pyörimään kehässä ja sain Luupan pysymään nätisti paikallaan. Huomaa kyllä koirassa heti ison eron pienen/suuren jännityksen ja jännityksettömän välillä. Rudi osaa heti ihan mitä vaan, kunhan mä en jännitä. Niin siinä kävi, että meidät napattiin mukaan sijoittuneiden joukkoon. Aika huikeeta! Ollaan nyt kolme kertaa putkeen sijoituttu punaisissa. Sijoitus tällä kertaa siis PUN3. Huikeeta!


Niin se ois taasen aika, kun monissa blogeissa näpytellään jokin tuttu lausahdus vuoden vaihtumisesta. Vaan eipä siitä sen enempää. Harrastuskausi meillä alkoi hiukan aiemmin kuin viime vuonna. Siinä missä viime vuonna käväistiin ensimmäisissä mätsäreissä neljä päivää vuoden vaihdosta niin tänä vuonna oli mätsärit heti toinen päivä. Täytyi käydä vielä viimeisissä näytelmöinti treeneissä kokeilemassa nättinä oloa ennen Turku KV:ta. Hiukan pistää jo jännittämään, mitä Turussa tapahtuu, kun tuo ravikin on hierontojen jälkeen hiukan parantunut.

05 tammikuuta 2016

Tulevan vuoden tavoitteet.



Vuorossa onkin asettaa jälleen tulevalle vuodelle tavoitteita, joita yritetään mahdollisimman hyvin toteuttaa. Osa samoja kuin viime vuonna, mutta tänä vuonna yritetään oikeasti ne toteuttaa.

RUDI
• Arki entistä sujuvammaksi.
• Kokeilla jotain uutta lajia (esim. haku).
• Mahdollisesti MH-luonnekuvaus.
• Korkata agilityn virallisissa.
• Rally-tokossa siirtyminen mestariluokkaan.
• Mahdollisesti yksi tokokoe kesällä. Suuri ehkä!
• Käsiapujen pienentämistä/poistamista alo/avo kylteillä.
• Luustokuvat ja silmätarkastus. Mahdollisesti myös sydämmen kuuntelu.

MIRA
• Kehittyä bloggaajana (teksti, ulkoasu) entistä paremmaksi.
• Kehittyä valokuvaajana ja kuvanmuokkaamisessa.
• Koiraan nojaaminen vihdoin pois.
• Saada kisoissa (rallyssa) turha jännittäminen pois.

04 tammikuuta 2016

Katsaus viime vuoden tavoitteisiin.



Olisi taasen aika katsoa miten kävi viime vuoden tavoitteille ja asettaa uudet! Aloitetaan niistä viime vuoden tavoitteista.

RUDI
• Korkata rally-tokon ALO ja edetä avoimeen. Ehkä muutama kisa avoimessa.
» Onnistui! Ylittyikin vielä, kun päästiin voittajaan ja uskaltauduin kisaamaankin siellä.

• Kokeilla agilityä alkeiskurssin verran. Katsoa miten Ruu tykkää.
» Meni alkeiskurssi, sitten alkeisjatko -ja jatkokurssi. Pian loppuu jatkuvan ryhmän kurssi ja alkaa uusi.

• Paikkamakuu paremmaksi ja yrittää siirtyä avoon.
» Parissa möllissä pysyi, mutta ei enää virallisissa. En enää jaksanut edes yrittää, joten toko jäi ainakin toistaiseksi. Mielenvirkistykseksi joskus käydään otamassa vähän tokoakin.

• Käydä luonnetestissä tai MH-luonnekuvauksessa ja/tai BH-kokeessa.
» Juu ei käyty. Ehkä tänä vuonna?

• Käydä muutamassa näyttelyssä, ilman tavoitteita. Ehkä ne kolme erinomaista.
» Käytiin neljässä näyttelyssä, mutta eipä tuo EH-poika mitään erinomaisia saa.

• Mätsäreitä treeniksi nätille tassuttelulle kehänauhojen sisäpuolella.
» Käytiin hurjasti mätsäreissä, joissa selvittiin hyville sijoillekin ja sijoituttiin punaisissakin. Kehätassuttelu on siis alkanut parantumaan hurjasti, tiedä sitten riittääkö virallisiin.

• Treenaillaan keskittymistä tekemiseen (mm. katsekontakti, seuruu) ja rauhoittumista.
» Päästiin hyvään alkuun, mutta kehittymistä on edelleen hurjasti.

• Kokeillaan jälkeä, hakua ja mejää omaksi iloksi.
» Jälkeä kokeiltiin leirillä, jonka jälkeen treenailtiin itsekseen, mutta se vähän jäi.

Hihnakäyttäytyminen paremmaksi. Satunnainen veto pois, ohitukset kamalien koirien kanssa sujuvaksi.
» Alkaa näyttää hyvältä!

Luustokuvat ja silmätarkastus.
» Nekin valitettavasti jäivät, mutta tänä vuonna ehdottomasti mennään!

MIRA
• Kehittyä bloggaajana, valokuvaamisessa ja kuvanmuokkaamisessa.
» Itsestä tuntuu ettei muutosta tullut, joten treenaillaan vielä. Tosin tässä hommassa ei kai koskaan ole valmis.

• Päivittää blogia aktiivisesti eikä säännöllisen epäsäännöllisesti.
» Satunnaisesti aktiivisesti, mutta tuli pitkiäkin taukoja.

• Koiraan nojaaminen huspois.
» Parempi, mutta harjoitusta lissää!

• Oppia koirista taas vähän enemmän!
» Kyllähän niistä aina!

02 tammikuuta 2016

Vuosi kuukausimalliin.

TAMMIKUU



• Vuosi Ruun kodinvaihdosta • Koiratoverit hoidossa, kahdesti • Mätsäreissä SIN4! • Treenaamassa rally-kisakuntoon • Rally-tokon ALOn korkkaus • Temppu -ja aktivointi kurssilla • Pyöriminen kahdella tassulla • Ensimmäinen yhteistyö • Ohjaajan jalka murtui

HELMIKUU



• Turistina sekarotuisten mätsärssä • Keke SIN2, Hilly PUN- • Ensimmäinen hyväksytty RT-tulos 70p. • Hämeen Shelttien vuosikokous • Rudi Hämeen Shelttien vuoden tokosheltti 3. • Hallitukseen pääsy • Rally-toko treeniryhmä - Rudi mukana hauskan vuoksi




MAALISKUU



•  Kuun suunnitelmat uusiksi - luutumaton luu • Kuitenkin asteittan rasitusta jalalle • Doboon tutustumista kurkkimassa • Hurjaa RT-treeniä • Hurjia suunnitelmia vuodelle • Vuoden ensimmäinen tokotreeni - nättiä menoa • RTK1!!


HUHTIKUU



• Ensimmäistä kertaa koirauinnissa • Mätsäreissä kehäsihteerinä - Rudi SIN4, Hilly SIN3 & Keke SIN2 • Jäätävästi tokoa ja rally-tokoa • Kahdesti mölli-tokossa - saatiin jopa ykköstulokset • Paikkamakuu alkaa sujumaan • Näyttelytreeniä • Rally-tokon ratatreeni

TOUKOKUU



• Tampere KV • Näyttelytreeniä • Agilityn alkeiskurssi alkakoon • Harjavalta RN & EN • Vuoden ensimmäiset tokokeet •  Epävirallinen rally-tokocup •  Shelttilenkki •  RT-ratatreeni •  Mätsäreitä kerrakseen  •  Rally-tokon avoimen korkkaus


KESÄKUU 


• Epävirallisen RT-cupin voitto! • Retkiä keskustaan • Hieman kurin palautusta kakaralle • Riihimäki KR • Toistaiseksi viimeinen tokokoe • Agilityn alkeisjatkokurssi • Hilly rally-tokoilemassa • Rally-toko AVO 82p. kolmanneksi!


HEINÄKUU




• Koirakavereilla yökylässä • Rally-toko kisoja - Sij. 3., 1. ja 2. • RTK2!! • Pitkiä lenkkejä • Koirakavereita • Hurjasti jalkkista lähikentällä • Pitkiä lenkkejä

ELOKUU



• Shelttileirillä ensimmäistä kertaa • Leirinäyttelyn urosten 2 • Rally-toko voittajan ja mestarin treenaamista • Nokia RN katsomossa • Pieniä epäilyksiä voittajan suhteen • Mätsäreissä SIN1 BIS- ♥ 



SYYSKUU


 • Ensimmäinen rally-tokokisa voittajassa • Jäätävää voittajan treenausta • Tehotreenissä: katsekontakti ja seuraaminen • Lenkkejä koirakavereiden kanssa • Epävirallinen rally-tokokisa • Hämeen Shelttien paimennuspäivä - Rudi true lammaskoira • Agilityn säännöllinen ryhmä - keskiviikot

LOKAKUU



 • Ohjaaja jälleen jalkapuoli • Koiratanssiin tutustumassa • Rally-Toko kisoissa • Hämeen Shelttien agilitypäivä • Hurjasti kontaktiharjoitusta 



MARRASKUU



• Rudi 4v • Rally-tokokisat Riihimäellä • FCI5 &8 ryhmis Kangasalla • Voihan porokoirat, tollerit, koikkerit ja welshit ♥ • Mätsärit kotihallilla - PUN2 & PUN4 • Agitreenit Tamskin isolla kentällä


JOULUKUU




• Hankipalloilua odoteltiin jouluun asti • Hurjasti kontaktitreeniä • Luvattoman vähän rally-tokotreenejä • Uudemman kerran agia isolla kentällä • Mölli-Agi SDP:llä - toista kertaa ikinä •  Hurjia suunnitelmia tulevalle vuodelle • Innolla kohti Uutta vuotta!

01 tammikuuta 2016

HAUskaa Uutta vuotta!

Säilyttäköön uusi vuosi sen
mitä rakastat
Tuokoon tullessaan sen
mitä kaipaat
ja viekoon mennessään sen
mitä taakkana kannat.