14 elokuuta 2018

Eläinlääkärissä

Taas voisi sanoa, että hyvin nuo koirat vaan osaa omistajansa pelästyttää. Kokemusta rikkaampana eteenpäin, tietääpä sitten tulevaisuudessa, että näinkin voi käydä. Tämä johtui vain täysin siitä, että etenkin kaverin tytöt ovat kiinnostaneet vähän turhankin paljon viime aikoina, vaikka juoksuja ei olekaan ollut.

Toissa viikonloppuna töissä ollessani Rudi oli tiputellut muutaman tipan verta lattialle sekä vatsakarvoissa sitä oli vähän. Tutkin vatsan niin tarkkaan kuin kykyenin, löytämättä haavaa tai muuta vastaavaa. Päädyin silti siihen vaihtoehtoon, että Rudi on joko tökännyt itsensä tai raapaissut itselleen paperihaavan tapaisen haavan. Satunnaisesti Rudi nimittäin nopeasti makuulta lähtiessään ruopaisee hassusti takatassuillaan, jolloin voisi hyvinkin raapaista vahingossa itseään. Lisäksi Rudi oli täysin normaali oma itsensä.

Viime torstai-iltana leikattuani kynsiä huomasin Rudin noustessa pari tippaa verta lattialla. Käskin kaverin takaisin kyljelleen sillä ajatuksella, että nappasin jostain kynnestä liikaa. Ei ollut mikään kynsistä vaan tuo verentulo paikantui virtsaputkeen. Siinä vaiheessa tuli melkoinen apua mitäs nyt -fiilis. Näpyttelin viestin myöhään illalla kaverille, vaikka tiesin olevan melko varmasti nukkumassa, mutta se vain tuli ensimmäisenä mieleen. Miltei paniikissa mietin vastauksista huolimatta, voinko oikeasti odottaa aamuun asti. Noh, miksen kun koira on ollut täysin normaali tuosta huolimatta ja pystynyt tekemään hätänsä normaalisti. Aamulla soitto lääkäriin, josta saatiin aika eiliselle puoli kolmeksi. Koko viikonlopun ja maanantain mietin vaihtoehtoja pahasta syövästä ties mihin kaikkeen, joiden takia pitäisi koira lopettaa ja sitä miten tyhmä olin etten heti ensimmäisen kerran reagoinut siihen kuin vähän olkia kohauttelemalla.

Lääkäriaika koitti, tutkittiin ja kotiin päästiin edelleen iloisen Rudin kanssa.  Kyseessä oli eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, johon Rudi sai Tardak nimisen hormonipistoksen. Pistos tosiaan vaikuttaa myös kiinnostukseen tytöistä, jota pidin lääkärin kanssa ensimmäisenä vaihtoehtona, kun Rudi on turhankin kiinnostunyt tytöistä vaikkei olisi edes juoksuja. Vaihtoehtona olisi ollut viikon tablettikuuri, joka ei olisi vaikuttanut tuohon. Kyselin kuitenkin vielä varoajoista, kun muistelin jostain pistoksesta saavan useamman vuoden varoajan. Kävikin ilmi, että pistoksella on vain kuukauden varoaika kun taasen tablettikuurilla se olisi ollut puolivuotta. Päädyin pistokseen sen helppouden ja varoajan vuoksi sekä hitusen myös siksi, että se lievittää kiinnostusta tyttöihin, edes hetkeksi. Varmuuden vuoksi käydään viemässä parin viikon päästä viemässä uusi virtsanäyte ettei vain ole muuta tulehdusta.

Säikähdyksellä selvittiin! Vaiva mahdollisesti voi uusia joskus tulevaisuudessa, mutta silloin osaa reagoida paremmin.