31 joulukuuta 2015

Vuoden viimeisiä treenejä.



Vuoden viimeisenä sunnuntaina lähdettiin vielä kokeilemaan miten sujuu kisamaiset treenit agilityepiksissä. Ajatuksena hiukan jännitti, mutta kisapaikalle saavuttua ei enää tuntunut jännitystä missään. Hyvä näin! Yleensä tuo jännitys tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun oma kokoluokka alkaa ja on nähnyt muiden suorituksia. Tuli sieltä nolla, hylky tai jotain siltä väliltä. 

Möllirata oli helppo rata, jonka muistin myös minä, joka helposti unohtelee ratoja. Siksi yleensä katson edeltävän kokoluokan, jotta oppisin radan ulkoa ennen omaa rataantutustumista tai kokoluokkaa. Ristiriitaista sen asian suhteen, että alkaa jännittää jos katson, mutta jos en katso niin tulee epävarma olo muistanko rataa. 

Ensimmäinen vitonen tuli heti toisella esteellä, kun Rudi meni putken ohitse. Kävi vähän juoksemassa ympäri kenttää, mutta palasi pian takaisin. Rudi lähti uudelleen juoksentelemaan putken jälkeen, jonka seurauksena hyppäsi seuraavan hypyn väärin, kun jäin varmistelemaan Rudin tuloa väärän kohtaan. Muutama este hyvin ja sitten taas juoksentelemaan ympäriinsä. Viimeinen takaakierto ennen putkea taisi olla virhe tai sitten olin itse liian myöhässä, sillä Rudi meinasi mennä väärästä päästä putkea. Olisin ehkä jopa ehtinyt valssata 12-13 välissä pitkän kaarroksen vuoksi ja olisin saanut helpommin tuon menemään oikeasta päästä putkea heti. Hupsista.

Kisaavienradan ensimmäiset esteet olivat samanlailla, joten oletin Rudin muistavan sen ulkoa. Se kun helposti muistaa toistojen kautta tietyt kohdat. Taisin myös näyttää hiukan selkeämmin kuin ensimmäisellä radalla. Keinu oli jälleen lentokeinu, kun en hidastanut yhtään enkä huomannut toistaa vihjettä "odota". Täytynee ottaa keinu tehotreeniin. Mulla ei olisi ollut hirveä kiire seuraavalle esteelle, kun käytin takaaleikkausta. Kepeiltä saatiin kahdesti vitonen, kun Rudi lähti moikkaamaan ihmisiä ja sieltä tullessaan aloitti pujottelemaan väärin. Lopussa oli taas ongelma putken kanssa. Rudilla oli jo puoliksi putkessa, kun palasikin takaisin. 

Ehkä jatkamme treenejä ennen kisoja. Täytyisi saada lisää varmuutta ja lentokeinu pois 





Eilen oltiin pitkästä aikaa rally-tokon irtotunnilla, jotta saisi vähän varmuutta siihen, miten hyvin kotitreenit ovat onnistuneet. Rataantutustumisessa iski pieni epäilys, sillä radalla oli paljon MES-luokan tehtäviä, joita ei olla hirveästi vielä treenattu. Olisihan varmasti voinut tehdä muutakin sellaisen kyltin kohdalla, jota ei osata tai tehdä helpotettuna. 

Ensimmäinen rata tehtiin kahdesta, toinen rata kerran ja lopuksi valittiin mennäänkö kokonrata vai osa radasta. Radat menivät todella hyvin, vaikka tietynlaista epävarmuutta vielä on oikealla puolella. Sivuaskel oikealla on vielä melko vaikea sekä oikealla oikealle käännökset. Houkutuksessa oli Rudia isompi nalle istumassa, jota Rudi katsoi ihmetellen, kunnes huomasi siellä olevan myös kapulan ja suunnisti sinne nuuskimaan sitä. Palasi kuitenkin ensimmäisellä pyynnöllä takaisin. Peruuttaminen meni kahdesti suoraan ja kolmannella kerralla lopussa hieman vinoon, mutta uusimalla meni hyvin. Hieman on kaveri kehittynyt peruuttamisessa! Täytyy olla tyytyväinen ratoihin, vaikka hurjasti piti kaveria auttaa ylemmän luokan tehtävissä, mutta kohtuu hyvin niistä selvittiin




24 joulukuuta 2015

Hyvää Joulua!

Pikkuinen tonttu hyppeli näin
jalassa tossut väärinpäin.
Pikkuinen tonttu huuteli näin:
Tästä se joulu alkaa!
Tip tap, huuteli näin,
tip tap, huuteli näin:
Tästä se joulu alkaa!



19 joulukuuta 2015

Ensimmäinen hieronta

Korvaavan agilitytunnin jälkeen, Rudi pääsi ensimmäistä kertaa hierottavaksi. Hetken aikaa olen epäillyt Rudin olevan jumissa takapäästään, kun on sitä vähän aristellut ja peitsannut. Kyllähän Rudi oli todella jumissa, joten varasin uuden ajan muutaman viikon päähän. Yllättävän hyvin Rudi pysyi paikallaan jumeistaan huolimatta, vaikka yleensä onkin aik herkkä. Kerran pää nousi ylös ja ilme oli sellainen, että taisi olla tosi kipeä kohta. 


17 joulukuuta 2015

Mätsärit ja agilitytunti



Marraskuun lopun kunniaksi käväistiin viimeisenä sunnuntaina mätsäreissä. Parikehässä mentiin kaksi kierrosta ympäri, pöydälle, edestakaisin sekä uusinta kierros ravia sekä seisotusta. Rudi oli yllättävän rauhallinen, mutta pöydällä jännitti taasen takapäätään. Aloin pohtimaan olisiko Rudilla jokin jumi lantiossa, jonka vuoksi jännittää. Lauantaina onkin ensimmäinen hieronta niin asiaan saa selvyyden. Rudi malttoi seistä melko hyvin vilkuilematta. Nauhakehässä mentiin kolme kierrosta ympäri, jonka jälkeen tuomari alkoi valitsemaan sijoittuneita. Sijoituksena tällä kertaa PUN4!


Hypätään tästä hetki eteenpäin agilitytunnille. Siitä löytyy jopa video lopusta. Oikein kiva rata, jonka jopa muistin ulkoa. En vain vieläkään osaa käyttää rintamasuuntaa ja huudella käskyjä ajoissa, joten kaarroksia tuli. Rudi myös pari kertaa lähti nuuskimaan. Melko hyvin päästiin etenemään, kun jäätiin jumittamaan vain kepeille ja 4-5 väliin.

Huomasin että näihin videoihin on jäänyt loppuun "pääosissa" yms. tekstit, kun ensimmäistä kertaa käytin movie makeria enkä moista tajunnut. 


05 joulukuuta 2015

Agilityepikset ja rally-tokokisat



Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna Rudi pääsi synttäreiden kunniaksi neljän radan verran agilitya, kun SportDogParkilla järjestettiin kisanomainen treeni. Lähtölupa pillillä ja myös aika otettiin. Ilmoittauduin möllitasoiselle sekä ykkösluokantasoiselle radalle. Kaksi starttia molempia. Huomasin, että viimeisillä radoilla Rudi oli kuuliaisempi. Johtuiko siitä, että alla oli jo pari rataa vai siitä, että itseä ei enää jännittänyt vai molemmista. 

Mölliradalla Rudi juoksi muutamat kunniakierrokset ja kävi moikkaamassa myös tuomarin. Ei sentään mennyt vääriä esteitä vaan päästiin jatkamaan rataa oikein. 

Ykkösluokan tasoinen rata hieman jännitti, mutta radan nähtyäni jännitys katosi, sillä sekin vaikutti kovin helpolta. Kepit tuntuivat olevan vaikeat eikä Rudi meinannut millään päästä niitä, vaikka autoin hirveästi. Lopulta niihin haettiin parit verkot ja menivät ihan ok. Lentokeinu hieman hirvitti, mutta onneksi ei mitään tapahtunut. En tiedä olettiko Rudi sen olevan puomi vai kiirehtikö mun perään liikaa. 

Meidän tasoon nähden, mielestäni radat menivät oikein kivasti. Putkien ohittelu hieman hämmensi, mutta ehkä en vain itse ollut selkeä. Ehkä uskalletaan ensi vuonna virallisiin kisoihin, kunhan vielä saadaan varmuutta eikä Rudi lähde hepuloimaan isolla kentällä. 



 Videon kaksi ensimmäistä rataa © Jenni Nurmi

Tasan viikkoa myöhemmin lähdettiin vähän pidemmälle rallykisoihin Riihimäelle. Kuulin kaverin lähtevän, joten lähdettiin samaa matkaan sinne. Tavoitteena oli napata vihdoin tulos voittajasta. Paikka oli varsin mukava, jossa ei ollut liikaa tuoksuja nuuskijalle. Kartturia tosin jännitti ihan liikaa, jonka vuoksi alkoi kisasuorituksen aikana nuuskimaan mattoa.

Poistin videon vahingossa ennen kuin oli tallessa muualla kuin muistikortilla. Toisaalta hirveästi ei jäänyt tästä radasta kerrottavaa. Napattiin heti toiselta kyltiltä kympin vähennys, kun jäätiin jumittamaan eikä meinattu päästä eteenpäin. Kun lopulta päästiin eteenpäin niin tehtiin käännös eriaikaan. Toinen kymppi lähti askeleet -kyltitä, sillä taisin ottaa askeleet 2-3-4 -tyyliin. Voisin vaikka opetella laskemaan. Loput vähennykset olivat pienempiä, mutta niitä oli sen verran ettei tullut tulosta. Rudi toimi varsin kivasti loppuradalla, kun oma jännittäminen lähti pois. Peruuttamista hieman jännitin, mutta turhaan, sillä Rudi peruutti ihan suoraan. Meidän kisat olivat tältä vuodelta tässä, joten RTK3:sen metsästys jatkukoon ensi vuonna

08 marraskuuta 2015

Oon nelivuotias, oppimaan innokas.


Rudi "oppimaan innokas" täytti eilen neljä!


01 marraskuuta 2015

Oikein nättiä näytelmöintiä.



Kun mätsärit ovat niinkin lähellä kuin muutaman kilometrin päässä tutussa hallissa, niin täytyihän siellä olla koko päivä. Ensin oli tarkoitus lähteä Jyväskylään rallyn tuplakisoihin, josko olisi tullut vihdoin hyväksytty tulos voittajasta. Fiksumpi vaihtoehto oli jäädä treenaamaan Riihimäen kisaa varten. Pienten aikuisten kehä oli arvioitu alkamaan kahdeltatoista, mutta olin paikalla hieman ennen yhdeksää, sillä olin lupautunut olemaan ilmossa ennen sitä. Ei ihan mun lempparein homma olla panikoimassa antaako oikein takaisin. Hommasta selvisin kai ihan kohtalaisen hyvin. 

Rudi oli aamusta asti mukana häkissä, tosin aina se ei ihan malta rauhoittua edes häkissä. Tällä kertaa Rudi oli rauhallisesti myös suurimman ruuhkan aikana. Täytyisi sitäkin ehkä vähän treenata, että häkissä voisi vaikka ihan nukkua hetken aikaa. 

Kehässäkin Rudi alkaa olemaan pääsääntöisesti aina sopivan rauhallinen ja malttaa seistä pidemmän ajan kontaktissa. Mielestäni etutassut saisivat ravissa mennä vielä matalammalla, mutta aika näyttää saako niitä. Tänään tosin sanottiin liikkeen olevan nättiä. Voisi kokeilla vielä omaa askelta, vaikuttaisiko se ottaako itse pidempää askelta vai auttaisiko vauhdinmuutos. Tänään kuitenkin tuloksena PUN2!

25 lokakuuta 2015

Hämeen Shelttien agilityvalmennus



Kerrankin päästiin treenaamaan isolla kentällä, kun ilmoitin meidät Hämeen Sheltit ry:n järjestämälle agility valmennukseen. Kouluttajana oli Maiju Korhonen. Aivan huikea kaksituntinen, jonka aikana oppi taas hurjasti lisää. Enkä varmasti muista enää kaikkea infoa, vaikka yritti kirjoittaa mahdollisimman paljon ylös heti, kun pääsi kotiin. 

Eniten jännitti se millainen Rudi on isolla kentällä, sillä vähän liiankin tuoreessa muistissa on vielä meidän ensimmäiset agilityepikset. Jännitin ihan turhaan, sillä Rudi ei ollut lähdössä yhtään samanlailla minnekkään. Enemmänkin oli liiankin kiinni mussa eikä meinannut irrota ollenkaan. Nyt Rudista oli myös parasta lelupalkka eikä namipalkka. 

Vähän hirvitti radan pituus, sillä siinä oli yhteensä 28 estettä. Tietenkään tätä ei tarvinnut tehdä kokonaisena ratana, mutta jos sattuisi sujumaan hyvin niin sai tehdä putkeen. Rataantutustumisessa rata tuntuikin ihan loogiselta eikä olisi ollut ongelmaa muistaa koko rataa. Tehtiin Rudin kanssa lopulta vain 10 esteen rataa, sillä Rudilla tosiaan oli ongelmia irtoamisen kanssa ja jäädä suorittamaan estettä, mun lähtiessä kauemmas. Enkä oikein taas osannut ohjata tarpeeksi selkeästi.

Estekorkeus (35cm) myös hämmensi vähän, sillä oli ensimmäistä kertaa näin korkealla. Rudi myös kielsi pari kertaa yhden esteen sen vuoksi, että ei ollut "valmistautunut" hyppäämään niin korkeaa. Rudi ohitti myös puomi silloin, jos olin jo puolessa välissä estettä ja lähti mun perään juoksemaan. Jouduin jäämään varmistelemaan ja sitten olinkin jo myöhässä seuraavalla esteellä.  Uutena juttuna tuli myös se, että mikäli koira ei mene jollekkin esteelle niin täytyy ottaa uudelleen ohjaus esteelle ja palkata.  Vasta sitten aloittaa alusta tai jatkaa siltä esteeltä eteenpäin.


Seuraava jännä juttu oli puomi tai oikeastaan se, että itse liikuin leveyssuunnassa putken vuoksi. Rudi kun on tottunut, että liikun vain suoraan eteenpäin enkä yhtään vaihtele paikkaa leveyssuunnassa. Kaksi kertaa otin pelkän puomin eikä enää ollut yhtään jännä juttu. Tietty okseri-puomi väliin olisi voinut tehdä valssin tai sokkarin, mutta halusin olla oikealla puolella puomia, jotta Ruu tekee takaakierron vasemmalta eikä oikealta. Olin aivan varma, että Rudi menisi putkeen mikäli olisi tehnyt takaakierron oikealta. Lisäksi sain hieman lisäaikaa juosta muurille. Muuri oli myöskin tosi jännä juttu, koska oli ensimmäistä kertaa medikorkeudessa. Usko loppui kahdesti kesken, joten jarrutti viime hetkellä. Koutsi otti jälleen lelun ja houkuttelemalla saatiin kaveri hyppäämään. Kerran tosin kävi niin, että lelu heitettiin maahan, kun näytti että Ruu hyppää, mutta kiersikin muurin. Huijari Ruu!:D Sitten tehtiin vielä kahdesti 1-9 esteet, josta viimeinen oli ihan älyttömän hieno! Lopuksi vielä testasin 17-19 väliä. Tämäkin oli jännä juttu, vaikka juuri keskiviikon treeneissä meni hienosti. Oletan, että Ruu oli hieman hämmentynyt isosta radasta ja esteiden välimatkasta. Meni monesti 19 putken väärästä päästä tai ohitti sen, vaikka huuteli putkea. Vinkiksi vastakkaisella kädellä ohjaus ja heti toimi. Jeij!

Muutamasta ongelmakohdasta ja jännästä jutusta huolimatta treenit menivät ainakin itseni mielestä älyttömän hyvin. Rudilla oli korvat tallella loppuun asti ja vaikeudet johtuivat lähinnä ohjaajan virheistä ja ison radan hämmennyksestä sekä estekorkeudesta. Rudia kehuttiin hienoksi ja ollaan kuulemma hyvällä mallilla. Näitä ehdottomasti lisää!



Muistilista:
» Luota koiran osaamiseen, älä jää liiaksi varmistelemaan (edelleen).
» Lähettäessä esteelle keskity esteelle eli rintamasuunta, katse ja eleet esteelle, vaikka olisi kuinka kaukana tai lähellä.
» Rudi on älyttömän tarkka kehonkielestä, keskity siihen.
» Tilanteissa joissa mahdollista (esim. 2-3 väli) nappaa koira takaakierrosta mukaan vastakkaisella kädellä.
» Koiran katseen pysyminen eteenpäin. Vaikeassa kohdassa anna lelu toiselle, joka näyttää lelua, jotta koira menee oikean esteen varmasti.
» Mikäli koira ei mene estettä, ota este yksittäisenä eli ohjaus uudelleen samanlailla ja palkkaa koira. Sitten vasta eteenpäin /alusta
» Mikäli koira menee esteen ohitse saman puolen käden ohjauksella, ohjaa vastakkaisella. Sitten ei tarvitse ehtiä niiin lähelle estettä.
» Tästä eteenpäin palkkana lelu, koska namista tullut liian tylsä.

Treenilista:

» Koiran katseen pysyminen eteenpäin (ilman liiallista katsekontaktia), kun rata jatkuu eteenpäin, jotte vältytään radan keskeytykseltä. Eteen tms. voisi olla hyvä käsky.
» Enemmän treeniä korkeammilla esteillä (35-45cm) etenkin tiukoissa käännöksissä ja takaakierroissa, jotta handlaa ne. Nyt vielä ohittelee, alittaa tai törmäilee niihin.

21 lokakuuta 2015

Tanssin pyörteistä näytönpaikkaan.



Toissa lauantaina kävimme tutustumassa koiratanssia. Tutustumisen kesto oli kolme tuntia, joista ensimmäinen 45 minuuttia meni infon kertomisessa. Saatiin pieni tietoisku lappunippu mukaan, joka oli oikein kiva! Kun oltiin käyty tämä nippu loppuun, päästiin itse asiaan. Saatiin vuorotellen näyttää millaisia temppuja meidän koirat osaa. Ennen meidän vuoroa ehdin miettiä vaikka mitä temppuja, mitä voitaisiin näyttää, mutta unohdin ne kaikki silloin, kun meidän vuoro tuli. Monta kivaa temppua jäi näyttämättä, mutta ei se mitään. Kun tutustui tähän lajiin paremmin ja muutaman videon nähneenä tuli sellainen fiilis, että voisi harkita tätä lajia Rudin eläkeläislajiksi. Biisikin olisi ehkä jo valmiina ja yksi liikekin. 


Viime lauantaina käytiin pitkästä aikaa hallissa kisaamista. Keväällä jäätiin siihen, että Rudi jäljesti koko radan ja teki todella hitaasti kaikki tehtävät. Tällä kertaa oli hieman erilainen koira hallissa. Ennen radalle menoa Rudi nuuskaisi mattoa vain kerran ja nosti nenän ylös yhdestä pyynnöstä. Sen sijaan ääntelyä oli edelleen jonkin verran. 

Lähdössä katsekontakti tipahti heti muualle eikä palauttanut ollenkaan kontaktia. Lähtiessä kävelemään toistin käskyn kahdesti, jotta varmasti lähtee mukaan. Yleensä tälläisissä hetkissä jää paikalleen istumaan. Kokonaisuudessaan rata meni meidän taso huomioon ottaen oikein hyvin. Ihan ei päästy hyväksytyn puolelle, sillä hiomista vielä on jonkin verran. Kontakti ei ollut niin hyvää kuin edellisissä epiksissä, mutta kuulolla Rudi oli koko radan ajan hienosti. Juuri ennen sivulla peruuttamista Rudi bongasi käytösruudussa olevan koiran, jonka vuoksi jäi tuijottamaan koiraa. Uusimme liikkeen, jolloin onnistui. Käytösruudussa Rudi vinkui jonkin verran ja saatiin tästä kahden pisteen vähennys.




Paikka ja aika: 17.10.2015, Tampere (Tamsk)
Tuomari: Krista Karhu
Pisteet: 65p./100p.
Aika: 2:08:42
Sija: 4/11
Kommentti: Pisteenvähennykset käytösruudussa ääntelystä.

08 lokakuuta 2015

Jonkinmoista agilitya

Viime viikolla treeneissä oli vuorossa irtoaminen, takaaleikkaus ja kädetön ohjaus. Aina yhtä kamalaa ohjailla kädettömästi, kun käyn aina niin hitaalla. Ensin treenattiin irtoamista. Tehtävänä lähettää koira putkeen mahdollisimman kaukaa ja molemmilta puolin. Tämä ei tuottanut ongelmia, koska putki on parasta. Tosin parilla kerralla alkoi usko loppua siihen, oliko menossa varmasti oikealle esteelle ja vauhti hidastui. 

Seuraavana tehtävänä oli takaaleikkaus hypyllä ja siitä putkeen. Takaaleikkauksessa ei tänään ollut ogelmaa, mutta hyppy-putki välillä pieniä ongelmia ilmaantui. Tämä oli täysin kartturin vika, koska en vain osaa ohjata ja huudella käskyjä oikein oikeassa järjestyksessä ja vielä ajoissa. Ehkä joskus jonain vuonna ensi vuosituhannella.

Kolmannella kierroksella oli yhdeksän esteen rata, joka piti ohjata kädettömästi. Apua! Ensin en muistanut mitä piti tehdä, mutta harvassa on ne kerrat, kun muistan miten joku rata menee. Pääasia oli se, että Rudi toimi hienosti ilman käsiä ja keskittyi katsomaan minne menään, vaikka ohajaaja antoi välillä vähän huonosti infoa. Tarkastihan Rudi oikeasti seuraa, sillä pienikin liike erilailla niin Rudi muuttaa suuntaa.

Muistilista:
» Pysy koiraa askeleen edellä, pidä kuitenkin silmällä, että se varmasti tulee.
» Ei hätäisiä hutaisuja, vaan selkeitä käskyjä (=ohjauksia).
» Älä unohda esteiden nimiä.

05 lokakuuta 2015

Kokeilemassa paimennusta



Hämeen Sheltit ry järjesti kahdelle päivälle paimennusta Urjalan Koira-Kehrolla ja lähdettiin kokeilemaan Rudin kanssa ensimmäisenä päivänä. Hauska päästä näkemään mitä Rudi tuumaa lampaista, kun ollaan samalla puolen aitausta. 

Paikalle saavuttiin kymmeneksi ja päivä alkoi lyhyellä infolla, jossa kerrottiin yleistä tietoa paiemnnuksesta ja mitä päivän aikana tullaan tekemään. Siinä kohtaa, kun infoa pitänyt kertoi järjen valosta, alkoi hieman hymyilyttää. Päivän tehtävänä oli sytytellä koirat tähän paimennukseen ja mikäli näin käy voi kokeilla antaa koiran tuoda lampaat ohjaajalle. 

Koirat pääsivät kahdesti lampaille, ensin kiinni liinassa ja sitten toisella kierroksella mahdollisesti irti. Rudi oli vuorossa neljäntenä ja ehdin jo vähän päässäni miettiä kaikenlaisia vaihtoehtoja, miten Rudilla menee. Itse en osaisi edes auttaa Rudia, sillä laji on mullekin täysin vieras. Saatiin tehtäväksi hakea uduet lampaat aitauksesta, joka onnistui hienosti. Sitten päästiin liinan kanssa testailemaan mitä Rudi lampaista sanoo. Rudi päätti yllättää suunnilleen kaikki! Ei hepulointia, haukkumista tai hyökkäyksi kohti, vaan Rudi ravailikin vain coolisti liina löysällä todeten "näin se menee". Anteeksi mitä? Koira, jolla menee usein överiksi ja heittää korvat roskiin.

Seuraavalla kierroksella oltaisiin saatu jättää liina kokonaan pois, mutta päätin pitää sen varmuuden vuoksi, koska ajattelin ettei se välttämättä tottelisin irti. Näin hieman kävikin, kun tällä kierroksella menikin vähän yli eikä malttanut lopettaa. Sai kiinni kyllä ideasta, mutta lopettamaan ei meinannut malttaa. Pysähtyi kuitenkin aina silloin, kun pääsin sen ja lampaiden väliin. Lähdössä Rudi lähti suoraan lampaiden perään, vaikka sen olisi pitänyt tehdä pieni kaarros. Tämän vuoksi lampaat lähtivät eri suuntiin. Yritin ohjailla ohjeiden mukaan kepillä, mutta silloin Rudi jähmettyi paikoillaan odottamaan lupaa lähtemiseen.  Ensikerraksi meni mielestäi kuitenkin varsin hyvin ja Rudilla meni mielestäni ihan kohtalaisesti. Katsotaan saako tämä koskaan jatkoa.

27 syyskuuta 2015

Ainakin suunta on oikea.



Muutama viikko takaperin oltiin epävirallisissa rallykisoissa Valkeakoskella. Edellisen virallisen kisan jälkeen keskityin vain parantamaan katsekontaktia ja seuraamista erilaisissa tilanteissa ja häiriöissä. Kestokin vaihteli muutamasta sekunnista minuuttiin. Alkuun Rudi ei malttanut katsoa edes kahta sekuntia, mutta alkoi melko nopeasti kehittyä. Vielä on toki tekemistä!

Paikalle saavuttua oli heti käytävä katsomassa, millainen rata on oikein luvassa. Heti ensimmäisena oli tietysti tämän hetken vaikein liike: peruuttaminen. Yritin pari kertaa kokeilla nurmikolla peruuttamista ja yksi onnistui kohtuullisen hyvin. Radalla kuitenkin huomasin ettei peruuttaminen suju, joten en lähtenyt uusimaan. Yksi hämmentävä heti koettiin radalla, kun tehtiin istu, askel oikealle, istu -kyltillä, se jossa koiran täytyy jäädä odottamaan. Rudi tulikin oikealle puolelle istumaan perusasentoon ja pyytäessäni vasemmalle puolelle istumaan, kiersikin etukautta vasemmalle. Enkä muuten huomannut taaskaan uusia.

Rudi sai 62/100p. ja saatiin kaksi -10tvä lisäksi aika monta -1 puutteellisesta yhteistyöstä, -3p imuttamisesta, kahdesti -1p. vinoudesta ja -3p. ohjaajavirheestä, -1p. nuuskimisesta sekä -3. liioitellusta haukkumisesta käytösruudussa. Hassuinta oli se ettei Rudi pitänyt yhtään ääntä ollessaan kehässä. En sitten sanonut asiasta mitään, kun ei vaikuttanut tulokseen mitenkään ja kyseessä oli vain epikset. Tuomarin komentti myös hämmensi, sillä hän sanoi Rudin olevan lahjakas, mutta ei tiennyt seurasiko Rudi oikeasti vai vahingossa, koska kontakti ei pysnyt koko ajan. Tavoitteena toki on se, että Rudi pysyisi kontaktissa koko radan ajan. 

26 syyskuuta 2015

Hyvät ja huonot treenit.

Viime viikkoisella irtotunnilla oli oikein kiva ja helppo, jossa ei pahemmin ollut ongelmakohtia. Kepit yllätti positiivisesti, sillä Rudi haki ne joka kerta todella hyvin. Ei tarvinnut tällä kertaa saattaa ihan viereen, vaan olin vasta edellisellä esteellä, kun Rudi meni jo kepelillä. Vau! Takaaleikkaus oli ainoa, joka ei meinannut onnistua millään. Rudille on vaikeaa edetä, jos jään jälkeen. 

Muistilista

» Ei kehumista esteen suorituksen, etenkään keppien, aikana. Ainakin toistaiseksi vasta esteen jälkeen.
» Älä jää varmistelemaan jäätävän pitkäksi aikaa, Rudi osaa kyllä.
» Muista pitää kuitenkin koira hallinnassa, äläkä unohda sitä
» Etene siis jatkuvasti radalla pysähtymättä, korkeintaan hidasta vauhtia tarvittaessa.
» Käytä kehonkieltä selkeämmin ja paremmin.

Treenilista

• Takaaleikkaus!



Rengas oli tänään vaikea osana rataa, joten otettiin se muutaman kerran yksittäisenä esteenä, jolloin ei ollut ollenkaan vaikea. Keppien löytäminen oli myös vaikea, kun tiesi muiden odottavan sermien takana ja halusi mennä moikkaamaan muita koiria. Keinu oli ensimmäistä kertaa mallia lentokeinu, joten täytynee miettiä tarvitseeko siihen opettaa pysähtyminen. Yleisesti ottaen rata olisi varmasti mennyt paremmin, jos olisin itse ollut paremmalla fiiliksellä enkä jo valmiiksi luovuttanut. 


Muistilista

» Älä näytä koiralle ärsyyntymistä, johtui se ihan mistä tahansa
» Keskity (edelleenkin) niihin onnistumisiin epäonnistumisten sijasta.
» Treeneihin ei mennä jo valmiiksi huonoilla fiiliksillä, jotta koira uskaltaa tehdä jotain.

Tässäpä vielä (kamala) video treeneistä:


13 syyskuuta 2015

Ensimmäistä kertaa voittajassa.

Ensimmäinen rally-tokon voittajan kisa olisi nyt takanapäin. Jännitys iski jo perjantaina, vaikka ehdittiinkin tekemään kisanomainen treeni ennen tätä ja toinen kierros meni varsin mallikkaasti. Ei saisi ajatella liikaa sitä, että on kisa niin ei ehkä jännittäisi niin hurjasti. Kisapaikalla oltiin puolituntia ennen rataantutustumisen alkua. Kävin heti kurkkaamassa millainen rata meillä olisi ja olisiko radalla peruuttaminen sivulla tai käännös oikealle oikealla puolella. Ne ovat tällä hetkellä vaikeimmat Rudille. Rata vaikutti jostakin syystä helpolta. Rudi tuntui vielä kovin hepulilta ennen meidän vuoroa. Lähdössä kuitenkin tapahtui jotakin, jonka vuoksi Rudi jäi jälkeen ja teki liikkeet hyvin hitaasti. Tällä kertaa ei oikein vain lähtenyt, joten pisteitä jäi reilusti alle hyväksytyn. Nyt treenaillaan ennen seuraavia kisoja!



12 syyskuuta 2015

Koirakoutsin syyskauden avajaiset.



Tänään oli vuorossa Koirakoutsin* syyskauden avajaiset, joissa oli paljon kaikkea kivaa ohjelmaa, mätsärin lisäksi mm. pentupaini, koiratanssi esitys sekä rally-tokorata. Saavuttiin paikalle tuntia ennen kuin ohjelma alkoi, joten Rudi ehti tutustua kunnolla paikkaan ja rauhoittua hieman. 





Rudi oli jälleen aika rauhalinen iekä juurikaan vinkunut, kun odoteltiin kehän alkua. Hän on alkanut nyt myös treeneissä malttaa odottaa ääntelemättä omaa vuoroaan. Parikehässä ensimmäisessä seisotuksessa Rudi ei nostanut korviaan ollenkaan ylös eikä lelu tai nami auttanut ollenkaan. Kun kierettiin kierros parin kanssa yhdessä Rudi jäi jälkeen ensimmäistä kertaa. Ravi näytti kuitenkin rennolta ja kohtalaiselta. Pöydällä Rudia taas jännitti vähän ja hampaita katsoessa käänsi pään yllättäen pois käsistä. Koskaan aiemmin ei ole käynyt näin, joten täytyykin seurailla tilannetta. Yksilöliikkeissä tehtiin kolmio, johon Rudi jo vähän piristyi. Pikaisen seisottamisen jälkeen saimme sinisen nauhan ja nauhakehässä valittiin suoraan neljä sijoittunutta eikä tällä kertaa päästy sijoituksille. Näin meidän tulos oli tällä kertaa SIN-.

Käytiin vielä tekemässä tokohallissa kahdesti rallyrata. Rata oli helppo alo/avo tasoinen rata, jossa oli kaksi voi-luokan liikettä. Päätin ottaa tämän kisamaisena treeninä, ajatellin huomista kisaa. Ensimmäisellä kierroksella Rudi oli hihnassa, sillä Rudi ei ollut oikein kuulolla ja nuuski aika paljon mattoa. Heti lähdössä lähti tassuttelemaan todella kauas nuuskimaan, joten otettiin alusta. Sitten alkoikin sujumaan tosi kivasti, tosin pujottelussa meni vähän turhan kauas eikä puolenvaihto jalkojen välistä meinannut sujua. Hihna selkeästi haittasi menoa, koska ei ole tehnyt pitkään aikaan rallya hihnassa. Olihan se itsellekin pitkästä aikaa hassua. 

Toisella kierroksella Rudi oli irti, joka haistelun vuoksi vähän jännitti. Vaan tällä kierroksella ei haistellut ollenkaan mattoa! Puolenvaihto jalkojen välistä onnistui heti nätisti ilman hihnaa eikä pujottelussakaan mennyt enää kauas. Pyörähdyksessä ja oikealta eteen, vasemmalta oikealle -kyltillä haukahti. Rudi on kyllä aina ollut toisella kierroksella parempi kuin ensimmäisellä. Jännityksellä huomisiin kisoihin.

19 elokuuta 2015

Ensimmäiset agilityepikset



Ensimmäisestä agilityn epävirallisista kisoista jokseenkin selvitty, vaikka olikin varsin vaiherikas kisa. Ehkä vähän odotinkin, että jotain pientä voisi tapahtua, kun ollaan ensimmästä kertaa ulkona. Sanotaanko näin, että jostain se on kai aloitettava. Hieman ehkä ahdisti aloittaa oma kokoluokka. Rata oli kyllä todella helppo ja ihan suoritettavissa. Rudille vain tuli pieni hepuli eikä suoriuduttu omalla tasollamme.

Lähtöön mennessä ei jännittänyt yhtään, vaan oli aikalailla treenifiilis. Melko varma olo siitä, että jotenkin suoriudutaan. Toisena esteenä oli puomi, jota Rudi ei ole koskaan kieltänyt, paitsi nyt. Aurinko paistoi sellaisella korkeudella, että häikäisi ainakin itseäni juuri tuohon suuntaan eli saattoi vaikuttaa Rudiinkin. Ajattelin, että uudestaan vaan ohjaus puomille ja jatketaan matkaa, mutta Rudi olikin erimieltä. Hän lähti kentältä juoksemaan ympäri odottelualuetta ja lopulta päätyi kiipeämään A:lle, jääden korkeimmalle kohdalle katselemaan maisemia. Minä kentällä yritän huudella Rudia takaisin samalla, kun hävetti ihan todella paljon. Asiaa ei auttanut yhtään, että kuuluttajakin totesi, että "Rudi käy välillä hauskuuttamassa yleisöä". Lopulta Rudi palasi takaisin ja päästiin muutama este eteenpäin, kunnes lähti taas. Tässä kohtaa päätin vain napata Rudin kiinni ja jättää rata kesken. Tässä kohtaa olin varma, etten menisi enää radalle sinä päivänä.

Lopulta päädyin menemään loputkin startit. Toisella kierroksella kävi samanlailla kuin ensimmäisellä kierroksella. Rudi ohitti puomin ja lähti ulos radalta. Palasi kuitenkin nopeammin takaisin kuin aiemmin ja päästiin puomin lisäksi sen jälkeinen este, kunnes lähti taas pois kentältä. Jatkettiin puolen välin jälkeen rataa ja Rudi karkasi vielä kerran eikä meinannut mennä rengasta ja pussia. Treeneissä ei ihan tämänlaisia ongelmia ole ollut. 




Ennen kolmatta rataa otin vähän rally-tokoa ja otin lelun radalle matkaan. Olin myös enemmän sillä fiiliksellä, että nyt mennään rata loppuun asti ilman karkailuja. Huomasi, että varma fiilis auttoi, kuten myös varmasti lelukin, sillä Ruu kuunteli ja katsoi tarkasti minne mennään. Ainoat virheet tulivat muurilta, jossa valssatessa jätin lelun väärään käteen, jonka takia Rudi meni ohi, mutta palasi heti kutsuessa takaisin ja matka jatkui. Rudi myös irtosi putkelta putkelle huomattavasti paremmin, toisin kuin edellisillä radoilla. Tajusin jopa aloitta huutelemaan puolessa välissä putkea "täällä" niin ei karannut. Loppuratakin meni hyvin, lukuunottamatta pientä varmistelua ennen pussia. Aloin kyllä huutamaan pussia ajoissa, mutta Rudi katsoi pitkään mua, kuin varmistaen, että "varmasti?". Loppusuorakin meni yllättävän hyvin ja maalissa oli superpalkka. 

Huomasi taas miten oma mieliala vaikuttaa myös koiraan. Ensimmäisellä radalla olin epävarma, vaikka en jännittänytkään ja lopulta ärsytti, kun ei vain onnistunut. Toisella kierroksella olin jo valmiiksi luovuttanut. Viimeisellä taasen olin sillain, että nyt tehdään omalla tasolla. 

17 elokuuta 2015

Pitkästä aikaa mätsäreissä


Edellisestä mätsäristä onkin kulunut semmoinen kolmisen kuukautta, joten tuli eilen lähdettyä pitkästä aikaa mätsäriin. Ihan vain treenimielessä, sillä Rudi oli hieman väsyneempi kuin normaalisti näyttelyissä on ollut. Vielä ennen lähtöä Rudi sai palloilla lähikentällä. Tämä toimi hyvin, sillä Rudi oli rauhallinen eikä välittänyt hirveästi ympärillä tapahtuvista asioista, edes odotellessa kehäänmenoa. Ainoa hetki, kun hieman komensi oli se, kun vieressä olevat kaverukset alkoivat leikkimään. 

Parikehä meni varsin hyvin, sillä Rudi malttoi katsoa namikättä eikä tosiaan hirveästi välittänyt mitä ympärillä tapahtui. Jos vähän vilkaisi niin käänsi heti katseen takaisin, kun kutsuin sitä. Ravi oli nättiä ja pidempää kuin korkeassa vireessä ollessaan. Tällä kertaa Rudi jännitti pöydällä takapään tutkimista. Mietin olisiko mahdollisesti jumi tai jotakin. Turkkia kehuttiin hurjasti. Koirat tutkitiin melko tarkkaan.

Nauhakehässä olin kerrankin ilman jännitystä kehässä. Näin pystyin paremmin keskittymään Rudiin, jolloin Rudi pysyi nätisti seisomassa ja pitämässä katsekontaktia. Aika lyhyen seisotuksen jälkeen meitä juoksutettiin kaksi kierrosta, jonka jälkeen seisotettiin melko pitkään. Tämän aikana kolme koirakkoa tiputettiin ja taas juoksutettiin. Sitten tiputettiin vielä yksi koirakko ja tämän jälkeen alkoi sijoittaminen. Yhden sijoittamisen jälkeen mentiin kierros ympäri. Tuomari kävi katsomassa kaikkien koirien ilmeitä, jonka jälkeen sijoitettiin yksi. Tämän jälkeen taas kierrettiin yksi kierros, jonka jälkeen seisotettiin todella, todella kauan. Oli vähän sellainen fiilis, että väsyttämistekniikalla mentiin, joka on vähän ikävä tapa. Kävi oikeastaan vain tuuri, että Rudi jaksoi seisoa kiltisti noinkin pitkään. Rudi oli lopulta SIN1 ♥





Katsoin ihan hämmentyneenä enkä ollut uskoa mitä just tapahtui. Huh! Vielä kävellessä seisottamaan Ruuta ykkösen paikalle tuomari sanoi, että Rudin turkki on todella hyvin hoidettu (köhköh), ravaa erittäin nätisti, on miellyttävä luonne ja kaikinpuolin ihana tapaus.  Kerrankin saa näin paljon kehuja kauneuskilpailussa. :D Etenkin kun en ole tehnyt turkille mitään harjausta ihmeellisempää sitten toukokuun ja on tottunut siihen ettei tuo todellakaan ravaa nätisti. No kerrankin niin päin, että meni hyvin! BIS-kehässä ei sitten enää sijoituttu, vaan lähdettiin ensimmäisten joukossa pois. Tyytyväinen olen silti. Näin kun sais virallisissakin menemään niin vois olla saumaa johonkin muuhun kuin erittäin hyvään.

16 elokuuta 2015

RTK2



Eilen lähdettiin kohti Eteläpuistoa ja rally-tokokisoja. Lähdettiin kokeilemaan saataisiinko kolmas hyväksytty tulos avoimesta. Saavuttiin paikalle noin tuntia ennen ilmoitettua aikaa, mutta kisaa aikaistettiin lopulta vartilla. Jostain syystä tämä aiheutti itselle todella ison jännityksen eikä rataantutustumisessa ei meinannut pysyä ajatukset kasassa. Mietin mokaanko nyt itse radan, sillä mun täytyisi muistaa rata ulkoa, jotta pystyn olemaan Rudille reilu kisan aikana ja kertoa ajoissa käskyt jännityksestä huolimatta.



Kokeilin tehdä kaiken samanlailla kuin aiemmin onnistuneissa kisoissa. Käytiin Rudin kanssa lenkillä, joi ja sai olla häkissään siihen asti, että oli kaksi koirakkoa ennen meitä. Leikin Rudin kanssa hetken ja otin pari liikettä. Jotenkin oli sellainen fiilis, että tänään tehdään hyvä rata. Tämän jälkeen mentiin lähelle kehää odottelemaan meidän vuoroa. Lähdössä Rudi katseli ympärilleen eikä meinannut ottaa ollenkaan kontaktia. Seuraamaan Rudi lähti vasta kolmannella käskyllä. Alkoi taas jännittämään ja tämä vaikutti negatiivisesti myös Rudiin. Koko suoritus tuntui jotenkin todella tahmealta ja käännökset olivat mielestäni aika neliömäisiä. Viimeinen kyltti oli liikkeestä maahan, jossa Rudi jäikin istumaan. Uskalsin jopa uusia ja seuraavalla kerralla meni hyvin. Maalissa oli jotenkin epävarma olo. Saatiin kuitenkin hyväksytty tulos, joten seuraavaksi jäädään treenaamaan ylempien luokkien liikkeitä. 
Tuomari: Tiia Hämäläinen
Pisteet: 94p./100p.
Aika: 2:36:34
Sijoitus: 2/12
Muuta: RTK2
Kommentti: "Hieno pyörähdys"



11 elokuuta 2015

06 elokuuta 2015

Epävirallisissa treenaamassa.



Lähdettiin eilen treenaamaan LeVekin kentälle, epävirallisen rally-tokon merkeissä. Kisamaiset treenit ovat se mitä tarvitaan eniten ja epikset ovat juuri sellaiset. Harvemmin tulee lähdettyä lähikenttää kauemmas treenaamaan, vaikka ilman kylttejäkin. Niitä kun ei vielä itselläni ole. Toki yksin treenaaminen ei vastaa kisatilannetta.


Tähdättiin kentälle niin, että oltiin paikalla alokasluokan alkaessa. Luokat alkoivat heti edellisen loputtua eikä missään ollut infoa montako koirakkoa luokissa on. Ehdin hyvin lenkittää Rudin, jonka jälkee sai olla häkissä rataantutustumisen ajan. Vielä suoritusta ennen pieni leikkihetki ja muutama liike alle. 

Pääsin etenemään reippaalla tahdilla ensimmäistä kertaa. Aina on miettinyt etukäteen, että mentäisiin reippaammalla tahdilla, sillä se mielestäni sopisi Rudille paremmin, mutta kisoissa Rudi jää jälkeen eikä lisää vauhtia niin on täytynyt aina hiljentää entisestään vauhtia. Nyt Rudi oli vähän liiankin innoissaan, jonka vuoksi vinkui ja haukahteli. Pari  istumista oli hiukan vinoja sekä istu, maahan, kierrä koira -kyltin maahanmeno oli mielestäni niin vino, että olisi pitänyt lähteä pisteitä. Ainoa piste lähti vain istu, käännös oikealle, istu -kyltiltä, kun otin huomaamatta ihan miniaskeleen. Täytyy harjoitella siis kääntymistä! 



Tuomari: Pävi Nummi / Lemmikkipalvelu Koiranpäiviä
Tulos: AVOHYV 99p./100p.
Aika: 1:49:01
Kommentti: Huolellista ja hienoa työskentelyä.
Sijoitus: 1/8

Metsälenkillä






Shelttileiri 2015



Luvassa olisi jonkinmoinen turinointi Hämeen Shelttien leiriltä. Tämä oli meidän ensimmäinen leiri koskaan. Viime vuonna pohdin lähtöä, mutta sattuikin samalle viikonlopulle toisen menon kanssa.


Perjantai

Aamu alkoi vauhdilla pakkaamisella, koska joku keksi aloittaa pakkaamisen vasta silloin. Kaikki tuntui olevan hukassa, vaikka vielä illalla niin ei ollut. Tuntui, että jotain jäi matkasta, mutta päätin pärjätä viikonlopun ilmankin. Kunhan tärkeimmät ovat mukana eli Rudi ja hänen ruoka. Ja eikun matkaan.

Päästiin paikalle kaverin kyydillä ja meinasi tila-autokin olla hieman täynä. Lähdettiin reilusti ajoissa, sillä mentiin yhden pysähdyksen taktiikalla ja haluttiin olla paikalla hieman etuajassa. Paikalle päästyämme vietiin tavaroita mökkiin, jonka aikana Rudi oli ehtinyt tekemään matolle ripulit. Taisi vähän jännittää matkustamista vieraassa autossa ja olin ajatellut käyttää sitä lenkillä vasta auton tyhjentämisen jälkeen. 

Yhteensä meitä koko viikonlopun leireilijöitä oli seitsemän aikuista ja neljä lasta.  Parin tunnin päästä saapumisesta käväistiin iltapalalla, jonka yhteydessä oli pieni esittelykierros. Inhoan näitä ylikaiken!  Jännittää niin etten saa sanoja suusta ulos, vaikka päässä kehittelisin kuinka järkevän parin lauseen esittelyn. No, sain mä jotain epämääräistä sanottua. Sitten pyörittiinkin hyvä tovi ulkona, jonka jälkeen siirryttiin mökkeihin. Siinä meni loppuilta Skip-boa pelatessa. Liian koukuttava peli.

 

Lauantai 


Säpäsähdin aamulla hereille ensimmäisenä varmaan kuudelta aamulla, kun kuulin Rudin tassuttelevan huoneesta ulos. Kuulostelin hetken haluaisko ulos tai jotain. Palasi hetken päästä takaisin, oletan käyneen vain ihmettelemässä. Nukahdin kuitenkin uudelleen ja heräsin uudelleen ehkä puolikasin maissa. Yllättävän aikaisin siihen verrattuna, miten normaalisti herään vapaapäivinä. Pikaisen lenkin jälkeen oli aamupala, joka on itselle vaikea, sillä en ole oikestaan koskaan pystynyt syömään aamuisin.

Sitten olikin tempputuokion vuoro ennen varsinaista temppurataa. Laitettiin paljon erilaisia temppukylttejä kentälle ja niitä oli melkein kaksi tuntia aikaa harjoitella. Rudille vaikea oli takatassut tasapainotyynylle, koska ei olla tehty sitän aiemmin. Hienosti Rudi tarjosi etutassuja siihen. Toinen vaikea oli etutassut tasapainotyynylle ja siinä pyöriminen niin, että tassut pysyvät tasapainotyynyllä. Se lähti sujumaan paremmin kuin edeltävä tehtävä.

Me saatiin aloittaa kymmenen liikkeen temppurata. Merkin kierto olikin yllättävän vaikea, vaikka oletin sen onnistuvan, koska Rudi on kiertänyt erilaisia kohteita aiemmin. Ryömimisessä Rudi piti takapäätään liian ylhäällä.


Lounaan jälkeen oli vuorossa se kuuluisa leirinäyttely. Luokat olivat  pennut, urokset ja nartut. Pentuja oli kaksi, joten valittiin vain paras pentu. Uroksia oli vain neljä kappaletta. Rudi oli yllättävän hienosti, vaikka oltiin vieraassa paikassa. Kuvien perusteella tassutteli pidempää askelta kuin aiemmon. Kehitystä, kehitystä! Pöydällä seisoi tuttuun tapaan nätisti, kunnes kädet alkoivat menemään häntää kohti. Jänskättää hieman edelleen, mutta ei kiemurtele enää kuten joskus alkuaikoina. Seisoipa kaveri nätisti myös maassa ja jaksoi katsella pääosin vain namikättä. Eipä ole tainnut koskaan olla noin rauhallinen kehässä. Selkeästi kehitystä on tapahtunut ja Rudia auttaa se, että tehdään jotain ennen kehää.

Sitten käytiinkin taas iltapalalla, jonka jälkeen mentiin mökkeihin ja me pelattiin jälleen korttia siihen asti, että oli makkaran/lättyjenpaiston aika eli varmaan kolmisen tuntia. Ihan ei saatu kierrosta pelattua, joten jatkettiin vielä myöhemmin niin pitkään, että alkoi silmät mennä väkisin kiinni.



Sunnuntai menikin hyvin nopeasti. Aamulenkin jälkeen pakattiin auto ja siivottiin mökki. Kävi yllättävän nopeasti, joten ehdittiin tekemään tämä ennen aamiaista. Nopean aamiaisen jälkeen lähdettiin tekemään jälkeä läheiselle pellolle. Rudi ei meinannut hahmottaa tehtävää aluksi, mutta lähti lopulta etenemään, kun huomasi namit tietyn matkan välein. Kävi kuitenkin niin, että hieman ennen loppua Rudi keskittyikin syömään pupun papanoita. :D 

Tämän jälkeen lähdettiinkin kohti kotia. Mielestäni oli oikein onnistunut leiri ja varmasti suunnataan ensi vuonna uudelleen!


22 heinäkuuta 2015

18 heinäkuuta 2015