Kevään mätsäreissä treenailemassa

Toukokuussa tuli pyörähdettyä hyvin suurella todennäköisyydellä vuoden ainoissa mätsäreissä. Kesällä piti pyörähtää useammissa muistuttelemassa Rudia, miten siellä kehässä oikein piti tehdä. Ajatuksena oli ilmoittaa Rudi tälle vuodelle näyttelyihin, jotka olisivat vain paria päivää myöhemmin kun Rudista tulee veteraani. Huh! Hurjaa ajatella, että Rudi on pian veteraani! Päätin näyttelyiden suhteen kuitenkin toisin, todeten että ehkä kuitenkin katsotaan seuraavia lähinäyttelyitä, jotka tarkoittaa mulle Tampereella ja sen ympäristössä olevia näyttelyitä. Näyttelyt kun eivät ole niin mun juttu, että lähtisin varsinkaan yksin Tampereen ympäristöä kauemmas, mutta haluaisin silti käydä pyörähtämässä kerran veteraanikehässä.

Päivä oli erittäin tuulinen, jonka vuoksi oli hieman viileää. Rudi huuteli kehän ulkopuolella muille koirille hirveästi, kun nykyisin enää vain tietynlaiset kohtaamiset saavat Rudin haukkumaan toiselle. Ennen kehää olin pitkään kehässä pyörimässä, sillä siitä ei tahtonut tulla yhtään mitään. Ravi oli kamalan näköistä ja Rudi saattoi jopa peitsata, joka on harvinaista Rudille. Silloin jos Rudilla on venähtänyt hierojalla käynti on peitsaamista saattanut näkyä, mutta ennen mätsäreitä oltiin käyty juuri hierojalla.

Parikehässä kävi kuten olin ehtinyt jo vähän ajatellakin. Ravi meni hitusen paremmin kuin ennen kehien alkua treenatessa, mutta seisominen ei tahtonut sujua. Pää pyöri, tuoksuja tuli eikä Rudi tahtonut pysähtyä sopivaan asentoon. Sininen nauha tuli kuitenkin "liian pulleasta kunnosta, joka näkyy liikkeessä". Rudilla oli silloin kyllä vielä hitusen liikaa painoa, mutta mielestäni ei niin paljon, että se olisi näkynyt liikkeessä.  Sinisten kehässä Rudi oli jo parempi, mutta koiria pudotettaessa alkoi taas pää pyörimään. Lopulta oltiin kuitenkin tiputettiin viidensinä pois. Sanoisin, että melko hyvin tuonlaisen suorituksen jälkeen. Tietääpä nyt ainakin, että tarvitsee hurjasti treenailla ennen mahdollista näyttelyä!