25 syyskuuta 2016

Saisko olla agilitya?






Meiltä jäi joskus keväällä yksi treenikerta välistä Taidogaalla niin käväistiin pyörähtämässä toissa viikolla siellä. Rudi oli taas heti sitä mieltä, että sinne mentiin nuuskimaan ei tekemään aksaa. Nuuski lähdössä, lähti kesken radan nuuskimaan mikäli ohitti esteen ja vapaana ollessaan nuuski. Kerran jäi jopa putkeen nuuskimaan pidemmäksi aikaa. Pienoinen paniikki iski, jos sattuu keskellä putkea nostamaan jalkaa. No, päästiin me tekemään rata ehkä kolmesti läpi. Ensin taisteltiin mutkaputken kanssa, sitten mennäkkö Aalle vai ei ja lopulta mielummin mentiin mutkaputkelle kuin hypylle. Kartturin piikkiin nuo nyt menitvät. Paitsi se mutka putki, jonne ei välttämättä houkuttanut mennä vaikka kuinka yritti olla tarpeeksi kaukana ja näyttää kunnolla. Rudin reviirille kun ei parane agilityssä mennä tai se menee ohitse. Se kun ei anteeksi anna yhtään eikä paikkaile kartturin mokia. Jos ei ole varma eli käsky myöhässä tai epäselvä (yleensä molempia) se ei mene tai jos erehtyy astumaan tontille niin ei ei todellakaan mene. Lisähaastetta kartturille. ;)

Mutta kuten aiemmin totesin, päästiin me pari kertaa tuo kohtuullisesti läpi. Hämmennystä aiheutti taasen tuo pienempi tila ja kartturikin astui soopelin tontille ties kuinka monta kertaa vain sen vuoksi, että ei hahmottanut miten pienessä hallissa tuota ohjailtiin.




 Viime viikolla TamSkilla meillä ei ollut kouluttajaa, joten saatiin itse päättää mitä tehdään. Ensiksi ajattelin tehdä vain keppejä, puomia ja kahden/kolmen esteen eteenlähetyksiä, mutta rata näytti sen verran mielenkiintoiselta, että otin myös rataakin. Ainoa moka mikä radalla tuli puhtaasti kartturin takia oli keinun jälkeiset kaksi hyppyä. Rudi hyppäsi välissä väärän hypyn, kun olin itse liian hidas. Samoin takaakierto hyppy-hypyssä meni kerran putkeen, kun kartturi halusi näin ohjailla. Kepit oli todella vaikeat ja viimeinen väli tahtoi jäädä välistä ellei varmistellut kunnolla. Taitaa olla taas selässä jumit, kun nykyisin varmat kepit ovat alkaneet huonontua noin.  Lopuksi vielä vähän puomia, keppejä ja kolmen hypyn hyppysarjaa niin, että jään itse taakse. Puottipa nuo taas askeleen alaspäin, ei me niin valmiita ollakaan. Namilautanen olisi kai ollut paras vaihtehto puomissa ja hyppysarjalla, mutta jäipä tuo kotiin enkä laita maahan namia ettei nuuskiminen vahvistu. Noh, ehkäpä tämä joskus..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti